Hyppää sisältöön
Valtioneuvosto ja ministeriöt Media

Lastensuojelulain uudistus etenee

Sosiaali- ja terveysministeriö
26.10.2006 11.00
Tiedote -

Hallitus esittää uuden lastensuojelulain säätämistä. Uudistuksella halutaan selkiyttää lastensuojelulakia siten, että sitä toteutettaessa otettaisiin paremmin huomioon lapsen etu. Tavoitteena on myös turvata lapsen ja perheen tarvitsemat tukitoimet ja palvelut, parantaa viranomaisten välistä yhteistyötä sekä mahdollistaa entistä varhaisempi ongelmiin puuttuminen. Lapsen ja vanhempien oikeusturvaa halutaan parantaa uudistamalla lastensuojelun päätöksentekoa. Uuden lastensuojelulain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2008 alusta.

Hallitus päätti asiaa koskevan lakiesityksen sisällöstä torstaina 26. lokakuuta. Tasavallan presidentin on tarkoitus antaa esitys eduskunnalle perjantaina 3.11.2006.

Lastensuojelulakiin esitetään muun muassa seuraavia uudistuksia:

Asiakkuuden alkuvaihe ja avohuolto

Jotta apu tavoittaisi lapsen ja perheen nykyistä varhaisemmin, halutaan lastensuojeluilmoituksen tekemisen kynnystä madaltaa ja velvollisuutta sen tekemiseen laajentaa. Ilmoitusvelvollisia olisivat nykyisten sosiaali- ja terveydenhuollon, koulutoimen, poliisin sekä seurakunnan työntekijöiden lisäksi muun muassa nuorisotoimen työntekijät sekä yksityisellä sektorilla toimivat palveluntuottajat. Laissa mainittaisiin erityisesti, ettei salassapitovelvollisuus estä ilmoituksen tekemistä. Myös sitä, missä tilanteissa lastensuojeluilmoitus on tehtävä, täsmennettäisiin laissa. Ilmoitus olisi tehtävä aina silloin, kun lapsen lastensuojelun tarve onsyytä selvittää.

Lastensuojelussa avohuollon palvelut ovat ensisijaisia. Avohuollon palvelujen riittävä henkilöstö takaa sen, että ongelmiin pystytään puuttumaan ajoissa. Näin ehkäistään myös raskaampien lastensuojelutoimenpiteiden tarvetta. Uudistuksella parannetaan avohuollon työn suunnitelmallisuutta ja resursointia. Hallitus esittää määräaikaan sidottua lastensuojelutarpeen selvitystä. Tämä tarkoittaa sitä, että lapsen tilanne pitäisi selvittää viivytyksettä ja muissakin kuin kiireellisiä toimia vaativissa tilanteissa perusteellisesti viimeistään kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun lapsen tilanteesta on otettu yhteyttä lastensuojeluun.

Myös se, mitä perhe todella tarvitsee, tulisi selvittää nykyistä paremmin. Hallitus esittää, että asiakassuunnitelmatyöskentelyä ja kirjaamista koskevat säännökset täsmennetään. Sosiaalityöntekijän tulisi tavata lapsi henkilökohtaisesti. Työntekijällä olisi oikeus tavata lapsi, vaikka huoltaja sitä vastustaisi. Selvityksen perusteella lapselle ja perheelle tehtävään asiakassuunnitelmaan kirjattaisiin tarvittavat palvelut ja toimenpiteet.

Huostaanotto, sijaishuolto ja lastensuojelun päätöksenteko

Huostaanoton valmistelua koskevien säännöksiä halutaan myös täsmentää ja päätöksentekojärjestelmää uudistaa niin, että lapsen ja vanhempien oikeusturvaa voidaan parantaa. Tavoitteena on asiantuntemuksen sekä puolueettomuuden turvaaminen. Tahdonvastaisissa huostaanotoissa päätöksenteko ehdotetaan siirrettäväksi sosiaalilautakunnilta hallinto-oikeudelle. Muuten kunnan viranhaltija tekisi ensivaiheen päätökset. Valmistelu tehtäisiin parityönä ja tarpeen mukaan myös muiden ammattiryhmien asiantuntemusta olisi hyödynnettävä. Ennen kuin lapsi sijoitettaisiin kodin ulkopuolelle, viranomaisten olisi kartoitettava lapsen läheiset ihmiset. Näin saataisiin selville sukulaisten ja muiden läheisten mahdollisuudet tukea lasta.

Lapsen ja perheen oikeusturvan kannalta merkittävissä asioissa, kuten huostaanotoissa, joita asianosaiset eivät vastusta, päätöksenteko säädettäisiin kaksiportaiseksi. Asian valmistelu ja päätöksenteko erotettaisiin niin, että sosiaalityöntekijä valmistelisi asian ja johtava viranhaltija tekisi päätöksen. Viranhaltijan päätöksestä voisi valittaa hallinto-oikeuteen.

Sijaishuoltopaikan valinnan perusteet ja sijaishuollon aikainen työskentely lapsen ja vanhempien kanssa täsmentyisi. Lastensuojelulaitoksissa hoidon laadulle halutaan säätää vähimmäiskriteerit henkilökunnan lukumäärästä, ammattitaidosta sekä hoidettavien lasten määrästä. Sijaishuollon valvontaa tehostettaisiin parantamalla tiedonsaantia ja viranomaisten välistä yhteistyötä.

Jälkihuolto

Voimassa olevan lastensuojelulain mukaan kunnan velvollisuus järjestää jälkihuoltoa ulottuu ainoastaan sijaishuollossa olleisiin lapsiin. Jälkihuoltovelvoitetta ehdotetaan laajennettavaksi myös vähintään puoli vuotta kestäneisiin avohuollon sijoituksiin. Jälkihuoltoa voitaisiin järjestää myös muille lastensuojelun asiakkaina olleille nuorille. Jälkihuollon ehdotetaan päättyvän nykyiseen tapaan 21 vuoden iässä

Kustannusvaikutukset

Lakiehdotuksen tavoitteena on siirtää lastensuojelutyön painopistettä entistä enemmän varhaiseen tukeen ja avohuollon palveluihin ja tukitoimiin. Lastensuojelun kokonaiskustannuksien arvioidaankin pidemmällä aikavälillä jopa pienenevän vähentyneiden laitossijoitusten vuoksi. Alkuvaiheessa lakiesityksen voimaatulon arvioidaan kuitenkin aiheuttavan kunnille yhteensä 18,8 - 20,2 miljoonan euron kustannukset vuodessa. Tämä on noin 4 % lastensuojelun kokonaiskustannuksista. Kustannusvaikutuksia aiheuttaisivat määräaikaan sidottu lastensuojelutarpeen selvitys, laitoshuollon henkilöstö- ja paikkamitoitusten tiukentaminen, jälkihuoltovelvoitteen laajentaminen avohuollon sijoituksiin, itsenäistymisvarojen korottaminen sekä lapselle lastensuojeluasioissa määrättävän edunvalvojan kustannusten säätäminen kunnan vastattavaksi. Hallinto-oikeuksien määrärahatarve olisi arviolta noin miljoona euroa vuodessa.

Lisätietoja:
Hallitussihteeri Eeva Kangasniemi, puh. (09) 160 73909, [email protected]

Sivun alkuun