Lähisuhdeväkivaltaan ja alkoholinkäyttöön puuttumista lisättävä
Väkivallan tunnistaminen hoidon tarpeen taustasyyksi on tärkeää, kun lähisuhdeväkivallan kohteeksi joutunut hakee apua terveydenhuollon palveluista. Samalla on tärkeää selvittää tilanne myös päihteidenkäytön osalta. Jos lähisuhdeväkivalta ja päihteidenkäyttö esiintyvät yhdessä, niihin molempiin pitäisi puuttua ja varmistaa sekä väkivallan kokijan että tekijän mahdollisuus saada apua ongelmiinsa. Väkivaltaan ja päihdeongelmiin tarttumista pohdittiin sosiaali- ja terveysministeriön järjestämässä ”Nyrkki ja pullo – kohtaamiset palvelujärjestelmässä” –seminaarissa 25. huhtikuuta.
Lähisuhdeväkivaltaan ei välttämättä kytkeydy päihteiden käyttöä, mutta runsas humalahakuinen juominen, joka on tyypillistä suomalaiselle yhteiskunnalle, lisää riskiä sekä syyllistyä väkivaltaan että joutua sen kohteeksi. Väkivaltaa voidaan ratkaisevasti vähentää vain muuttamalla juomatapoja.
Lähisuhdeväkivalta ja päihteisiin liittyvät ongelmat ovat ilmiöinä erilaisia, mutta niiden käsittelyssä tarvittava ammatillinen osaaminen koostuu samoista perusasioista: ongelmien tiedostamisesta, riskien ja ongelmien tunnistamisesta sekä varhaisessa puuttumisesta. Työn avuksi on työvälineitä ja tekniikoita, joiden tunteminen ja käyttö on osa ammatillista osaamista.
Lähisuhdeväkivalta on yleinen ilmiö, mutta ei yksityisasia
Vaikka lähisuhdeväkivalta tapahtuisi kodin seinien sisällä, se ei ole yksityinen asia. Väkivallan seuraukset ovat aina vakavia, myös ilman näkyviä fyysisiä vammoja. Lapselle väkivaltainen kasvuympäristö merkitsee kehitysriskiä.
Lähisuhdeväkivalta on yleinen ilmiö, sillä Euroopan maissa 5-45 % naisista on joutunut lähisuhdeväkivallan kohteiksi ainakin kerran elämässään, kertoo tutkija Freja Ulvestad Kärki Maailman terveysjärjestön Euroopan aluetoimistosta. Lähisuhdeväkivallan yhteiskunnallisia riskitekijöitä ovat vaikeat taloudelliset olot, tukiverkostojen puute ja perinteiset sukupuoliroolit. Yhteiskunta voi vähentää riskitekijöitä ja lievittää väkivallan seuraamuksia esimerkiksi lastensuojelun tukitoimin sekä kehittämällä terveydenhuoltoa ja lainsäädäntöä.
Yhteiskunnallisella tasolla olisi kehitettävä lähisuhdeväkivallan ennaltaehkäisyä ja riskiryhmien tunnistamista sekä käytettävä laajemmin toimintamalleja, jotka vahvistavat perheen sisäisiä suhteita ja sosiaalisia verkostoja. Lisäksi palvelujärjestelmän joustavuutta pitäisi lisätä jo väkivallan kohteeksi joutuneiden auttamiseksi. Avoin keskustelu väkivaltaan ja päihteisiin liittyvistä ongelmista sekä tuen ja avun saamisen mahdollisuuksista madaltaa avun hakemisen kynnystä ja edesauttaa ajan ehkäisyä.
”Nyrkki ja pullo – kohtaamiset palvelujärjestelmässä” -seminaariin osallistui 180 kuntien sosiaalitoimen ja terveydenhuollon työntekijää, palveluiden suunnittelijaa valtionhallinnossa ja järjestöissä, rikos- ja riita-asioiden sovittelutoiminnassa mukana olevaa sekä alan kouluttajaa. Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisee toukokuussa lähisuhdeväkivallasta ja alkoholinkäytöstä kertovan selvityksen ”Koko perhe kierteessä. Lähisuhdeväkivalta ja alkoholi”.
Lisätietoja: ylitarkastaja Helena Ewalds, 050 466 2854 ja ohjelmakoordinaattori Marjatta Montonen, puh. 050 501 1260.