Kunnat purkamaan hyvinvointi- ja terveyseroja

Vuonna 2007 Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa pitkäaikaistyöttömiä oli enemmän kuin muualla maassa keskimäärin. Myös pitkäaikaisesti toimeentulotukea saavien 18-24-vuotiaiden määrä oli muuta maata suurempi. Tulevaisuudessa yhteiskunta ja yksittäiset kunnat kohtaavat haasteita, joista ei selvitä, ellei nyt suhtauduta tosissaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen.

”Kunnat ovat tärkeimpiä toimijoita tässä työssä. Erilaisten ohjelmien, periaatepäätösten ja suositusten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteita ei saavuteta ilman kuntien luottamushenkilö- ja virkamiesjohdon sitoutumista”, painotti Terveyden edistämisen politiikkaohjelman johtaja Maija Perho tiistaina 25. marraskuuta työkokouksessa Kouvolassa, missä seudun vaikuttajat olivat kokoontuneet pohtimaan yhdessä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen merkitystä.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen mukaan kuntastrategiaan

Valmisteilla olevassa terveydenhuoltolaissa kunnan päättäjien ja johtavien virkamiesten vastuu korostuu. Kuntien on seurattava asukkaidensa terveydentilaa ja siihen vaikuttavien tekijöiden kehitystä väestöryhmittäin. Lisäksi terveysnäkökohdat on otettava huomioon kaikissa kunnan toiminnoissa ja terveyden edistämisestä on laadittava suunnitelmat, jotka hyväksytään kunnanvaltuustossa osana kuntastrategiaa. Myös yhteistyö alueen yliopistojen, ammattikorkeakoulujen, järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa on tärkeää.

”Vaikka terveyden edistämisen säädökset ovatkin osa terveydenhuoltolakia, terveyden edistäminen koskettaa laajasti koko kuntaa, ei ainoastaan sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Terveysnäkökohdat on otettava huomioon kaikessa kunnallisessa päätöksenteossa – kaavoituksessa, liikenneratkaisuissa, koulutuksessa ja vapaa-ajan palveluissa”, ohjelmajohtaja Perho muistutti.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen vaikuttaa myönteisesti kuntatalouteen

Hyvinvointi ja terveys ovat arvoja sinänsä, eikä niiden merkitystä voi koskaan täysin rahassa mitata, mutta joitain hyvinvointi- ja terveysongelmien kustannuksia voidaan laskea. Esimerkiksi tupakoinnin aiheuttamat kokonaiskustannukset ovat noin kaksi miljardia vuodessa ja alkoholin jopa viisi miljardia vuodessa. Syrjäytymisestä aiheutuvia kustannuksia on vaikea arvioida, mutta on arvioitu, että nuoren pysyvästi työmarkkinoilta syrjäytyneen henkilön kustannukset 60 ikävuoteen mennessä ovat miljoona euroa.

”Terveydenhuollon ja vanhusten hoivamenoissa kuntakohtaiset erot voivat olla merkittäviä, näin myös Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa. Nyt kannattaa todella miettiä, mistä erot johtuvat ja miten näihin kustannuksiin vaikutetaan”, painotti ohjelmajohtaja Perho.

Tavoitteena hyvinvoiva ja terve kunta

Kaakkois- ja Itä-Suomessa on paljon vähävaraisia kuntia, jotka sivuuttavat terveyden edistämisen varsinkin silloin, kun kunnan taloudellinen tilanne on tiukka. Lasten, koululaisten ja opiskelijoiden sekä ikäihmisten hyvinvointia ja terveyttä edistävät palvelut jäävät helposti kunnan palveluiden järjestämisen häntäpäähän, vaikka niihin pitäisi panostaa. Nyt on ainutlaatuinen tilaisuus integroida terveyden edistäminen osaksi syntymässä olevan uuden Kouvolan kaupungin ydintoimintoja.

Terveyden edistämisen politiikkaohjelman ja Terveys 2015 -ohjelman järjestämissä ministerin työkokouksissa muistutetaan kuntapäättäjiä siitä, että heillä on vastuu hyvinvointia ja terveyttä koskevista päätöksistä ja terveyden edistämisen johtamisesta. Hyvinvoiva ja terve kunta – ministerin työkokous järjestetään syksyn aikana seitsemällä paikkakunnalla.

Lue lisää Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan kuntien hyvinvointi- ja terveystilanteesta verkkosivuilta: www.terveyskannattaa.fi.

Lisätietoja:
ohjelmajohtaja Maija Perho, STM, puh. 050 443 0805
neuvotteleva virkamies Taru Koivisto, STM, puh. 050 327 8352
projektipäällikkö Kaarina Wilskman, Stakes, puh. 040 502 6680