Kunnat ovat tärkeimpiä toimijoita hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä
Varsinais-Suomessa juodaan alkoholia enemmän kuin muualla Suomessa, mutta aikuisväestön ruokailutottumukset ovat muuta maata terveellisemmät. Satakunnassa alkoholia kuitenkin käytetään vähemmän kuin Suomessa keskimäärin. Ylipaino lisääntyy sekä Varsinais-Suomessa että Satakunnassa kuten muuallakin Suomessa. Tulevaisuudessa yhteiskunta ja yksittäiset kunnat kohtaavat haasteita, joista ei selvitä, ellei nyt suhtauduta tosissaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen.
”Kunnat ovat tärkeimpiä toimijoita tässä työssä. Erilaisten ohjelmien, periaatepäätösten ja suositusten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteita ei saavuteta ilman kuntien luottamushenkilö- ja virkamiesjohdon sitoutumista”, painotti terveyden edistämisen politiikkaohjelman ohjelmajohtaja Maija Perho keskiviikkona 24. syyskuuta työkokouksessa Turussa, missä seudun vaikuttajat olivat kokoontuneet pohtimaan yhdessä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen merkitystä.
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen mukaan kuntastrategiaan
Valmisteilla olevassa terveydenhuoltolaissa kunnan päättäjien ja johtavien virkamiesten vastuu korostuu. Sen mukaan kuntien on seurattava asukkaidensa terveydentilaa ja siihen vaikuttavien tekijöiden kehitystä väestöryhmittäin. Lisäksi terveysnäkökohdat on otettava huomioon kaikissa kunnan toiminnoissa ja terveyden edistämisestä on laadittava suunnitelmat, jotka hyväksytään kunnanvaltuustossa osana kuntastrategiaa. Myös yhteistyö alueen yliopistojen, ammattikorkeakoulujen, järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa on tärkeää.
”Vaikka terveyden edistämisen säädökset ovatkin osa terveydenhuoltolakia, terveyden edistäminen koskettaa laajasti koko kuntaa, ei ainoastaan sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Terveysnäkökohdat on otettava huomioon kaikessa kunnallisessa päätöksenteossa – kaavoituksessa, liikenneratkaisuissa, koulutuksessa ja vapaa-ajan palveluissa”, ohjelmajohtaja Perho muistutti.
Hyvinvointi ja terveys ovat myös talouden mittareita
Hyvinvointi ja terveys ovat arvoja sinänsä, eikä niiden merkitystä voi koskaan täysin rahassa mitata, mutta joitain hyvinvointi- ja terveysongelmien kustannuksia voidaan laskea. Esimerkiksi tupakoinnin aiheuttamat kokonaiskustannukset ovat noin kaksi miljardia vuodessa ja alkoholin jopa viisi miljardia vuodessa. Syrjäytymisestä aiheutuvia kustannuksia on vaikea arvioida, mutta on arvioitu, että nuoren pysyvästi työmarkkinoilta syrjäytyneen henkilön kustannukset 60 ikävuoteen mennessä ovat miljoona euroa.
”Terveydenhuollon ja vanhusten hoivamenoissa kuntakohtaiset erot voivat olla merkittäviä, näin myös Turun seudulla. Nyt kannattaa todella miettiä, mistä erot johtuvat ja miten näihin kustannuksiin vaikutetaan”, painotti ohjelmajohtaja Perho.
Tavoitteena hyvinvoiva ja terve kunta
Länsi-Suomen läänin alueella ei ole hyvinvointisuunnitelmaa, vaan hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on ollut pitkälti kiinni yksittäisten kuntien aktiivisuudesta. Turun seudulla kaivattaisiin lisää satsausta muun muassa lasten ja nuorten liikkumisen mahdollistamiseen. Tällä hetkellä seurat panostavat paljon kilpaurheiluun ja pelkkä harrastaminen jää kilpailujen jalkoihin.
Terveyden edistämisen politiikkaohjelman ja Terveys 2015 -ohjelman järjestämissä ministerin työkokouksissa muistutetaan kuntapäättäjiä siitä, että heillä on vastuu hyvinvointia ja terveyttä koskevista päätöksistä ja terveyden edistämisen johtamisesta. Hyvinvoiva ja terve kunta – ministerin työkokous järjestetään syksyn aikana seitsemällä paikkakunnalla.
Lue lisää Varsinais-Suomen ja Satakunnan kuntien terveystilanteesta verkkosivuilta: www.terveyskannattaa.fi.
Lisätietoja:
ohjelmajohtaja Maija Perho, STM, puh. 050 443 0805
neuvotteleva virkamies Taru Koivisto, STM, puh. 050 327 8352
projektipäällikkö Kaarina Wilskman, Stakes, puh. 040 502 6680