Hyppää sisältöön
Media

Koti- ja vapaa-ajan tapaturmista isot kustannukset

sosiaali- ja terveysministeriö
Julkaisuajankohta 3.7.2003 6.57
Tiedote 197/2003

Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien aiheuttamat kustannukset on selvitetty ensimmäistä kertaa. Näistä tapaturmista arvioidaan aiheutuvan neljän miljardin euron kokonaiskustannukset vuodessa. Arvio on tehty vuoden 2001 tilanteesta.

Koti- ja vapaa-ajan tapaturmista aiheutuneet välittömät kustannukset nousivat 550 miljoonaan euroon. Summasta lähes puolet oli terveydenhoitomenoja, viidennes työkyvyttömyydestä aiheutuneita tulonsiirtoja ja lähes kolmannes poliisi- ja pelastustoimen menoja. Pääasialliset kustannukset aiheutuvat kunnille, vakuutusyhtiöille, Kansaneläkelaitokselle ja työnantajille. Työpaikoilla koti- ja vapaa-ajan tapaturmista arvioidaan vuonna 2001 aiheutuneen 1,9 miljoonaa sairaudesta aiheutunutta poissaolopäivää, kun työtapaturmissa määrä arvioitiin 1,6 miljoonaksi. Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien torjuntaan, valistukseen ja tutkimukseen käytettiin vajaat puoli prosenttia tapaturmien aiheuttamista välittömistä kustannuksista.

Vuonna 2001 tapaturmat aiheuttivat 112 000 hoitojaksoa sairaaloissa. Suurin osa sairaalahoitoa vaativista tapaturmista on kaatumisia. Pelkästään lonkkamurtumien vuosittaiset kokonaishoitokustannukset on arvioitu 115 miljoonaksi euroksi. Avoterveydenhuollossa 70 prosenttia tapaturmistaaiheutuvista käynneistä johtuu koti- ja vapaa-ajan tapaturmista.

Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien aiheuttamat välilliset kustannukset arvioitiin 3,4 miljardiksi euroksi. Tuotantomenetysten arvo on 10 prosenttia välillisistä kustannuksista.

Koti- ja vapaa-ajan tapaturmat suurin tapaturmaryhmä

Tapaturmiin kuolee vuosittain noin 2700 suomalaista. Koti- ja vapaa-ajan tapaturmiin kuolee viisi kertaa niin paljon ihmisiä kuin liikenne- ja työtapaturmiin yhteensä. Vuonna 2000 koti- ja vapaa-ajan tapaturmiin kuoli 2 257, liikennetapaturmiin 396 ja työtapaturmiin 47 henkilöä. Suomessa sattuu vuosittain noin miljoona vamman aiheuttavaa tapaturmaa; 70 prosenttia niistä on koti- ja vapaa-ajan tapaturmia. Pitkällä aikavälillä työtapaturmat ja vammaan johtaneet liikennetapaturmat ovat vähentyneet, koti- ja vapaa-ajan tapaturmat lisääntyneet.

Suomessa tehdään koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisytyötä, mutta se on hajanaista ja siltä puuttuu rahaa ja tekijöitä. Tällä alueella ei ole samanlaista keskitettyä torjuntaorganisaatiota kuin liikenne- ja työtapaturmissa. Liikenne- ja työtapaturmien torjuntatyötä rahoitetaan lakisääteisestä vakuutusjärjestelmästä toisin kuin koti- ja vapaa-ajan tapaturmien torjuntaa. Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien tutkimus on myös vähäistä ja tilastointi puutteellista. On ilmeistä, että koti- ja vapaa-ajan tapaturmien suurta määrää, niiden aiheuttamia inhimillisiä kärsimyksiä ja suuria taloudellisia kustannuksia ei ole vielä riittävästi tiedostettu.

Uusi, kattava raportti tapaturmatilanteesta, kustannuksista ja ehkäisystä

Tilastokeskus on laatinut sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta raportin Suomen tapaturmatilanteesta vuonna 2002. Siihen on koottu tietoja erilaisten tapaturmien kehittymisestä Suomessa. Mukana on myös väkivalta- ja itsemurhatilastoja. Vastaavanlainen raportti tehtiin vuonna 1996, joten tapaturmien kehitystä on helppo seurata, varsinkin kun raportissa esiintyvät tapaturma-aikasarjat ulottuvat pisimmillään viime vuosituhannen alkupuolelle. Tapaturmatilanteen pitkän aikavälin kehitys heijastaa yhteiskunnan kehitystä sekä sitä, miten tapaturmien torjunnassa on onnistuttu. Raporttiin on liitetty tutkija Jukka Salomaan tekemä kustannusselvitys.

Sosiaali- ja terveysministeriö haluaa vahvistaa koti- ja vapaa-ajan tapaturmien torjuntatyötä

Sosiaali- ja terveysministeriö on kiinnittänyt huomiota koti- ja vapaa-ajan tapaturmien suureen määrään. Se on perustanut koti- ja vapaa-ajan tapaturmien torjuntatyön vahvistamista suunnittelevan työryhmän. Sen tehtävänä on valmistella viiden vuoden toimintaohjelma sekä selvittää työhön tarvittavat voimavarat.

Työryhmän puheenjohtajana toimii kansliapäällikkö Markku Lehto ja sihteerinä ylitarkastaja Merja Söderholm.

Lisätietoja:

Ylitarkastaja Merja Söderholm, STM, puh. 09-160 74028, GSM 050 5970451

Julkaisu:

Tapaturmatilanne 2002. Koti- ja vapaa-ajan tapaturmat ja niiden torjuntatyö. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2003:4. Julkaisua myy Edita.

Julkaisu on STM:n verkkosivuilla osoitteessa:

www.stm.fi => julkaisut => verkossa julkaistua => selvityksiä

Sivun alkuun