Hyppää sisältöön
Valtioneuvosto ja ministeriöt Media

Kehitysvammaisten asumispalveluja parannetaan

Sosiaali- ja terveysministeriö
3.12.2004 7.50
Tiedote -

Kunnat järjestävät kehitysvammaisten asumispalveluja monin eri tavoin. Niiden laatu vaihtelee kuntien kesken ja jopa kuntien sisälläkin. Vammaisten asumispalveluiden laatusuositus ohjeistaa kuntia palvelujen järjestämiseen. Lähivuodet näyttävät, miten informaatio-ohjaus yhdenmukaistaa näiden palveluiden laatua. Kymmenen seuraavan vuoden aikana kehitysvammaiset tarvitsevat tuhansia uusia asuntoja. Osa kunnista on kartoittanut tulevan tarpeen, mutta osassa kunnista sitä ei ole selvitetty riittävästi eikä varauduttu asumispalveluiden kasvavaan tarpeeseen.

Kehitysvammaliitto, Kehitysvammaisten Tukiliitto ja Förbundet de Utvecklingsstördas Väl ovat arvioineet sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta kuntien asumispalveluja. Järjestöt selvittivät kehitysvammaisten ja heidän omaistensa toiveita asumiselle, etsivät uusia käytäntöjä sekä muokkasivat vammaisten asumispalvelujen laatusuositukset selkokielelle.

Tukitoimien puute esteenä itsenäisyydelle

Sosiaali- ja terveysministeriö ja Kuntaliitto julkaisivat viime vuonna vammaisten asumispalvelujen laatusuositukset. Niitä noudattamalla voitaisiin luoda hyvinvointia ja osallistumista lisäävät asuinolot kehitysvammaisille. Nykyiset käytännöt eivät suurelta osin vastaa laatusuosituksia; yksilöllisten asumisratkaisujen sijaan 2 700 kehitysvammaista asuu laitoksissa ja 6 500 ryhmäkodeissa. Ryhmäkotien perustamista kunnat pitävät lähes ainoana realistisena vaihtoehtona myös tulevaisuudessa. Myös ryhmäasumisessa on mahdollista ja tarpeen huolehtia riittävästä yksilöllisyyden toteutumisesta.

Kymmenen viime vuoden aikana yhä useampi vaikeavammainen on muuttanut laitoksista ja lapsuudenkodeista palveluasuntoihin. Osallisuus lähiyhteisön elämään on jäänyt kuitenkin monesti puolitiehen; sosiaali- ja terveyspalveluja kyllä käytetään laajasti, mutta muiden yksityisten ja julkisten palvelujen asiakkuus ja osallistuminen yhteisön toimintoihin on jäänyt toivottua vähäisemmäksi.

Osasyynä tähän on tukitoimien puutteellisuus. Kehitysvammaiset eivät useinkaan pysty itsenäisesti osallistumaan asuntonsa ulkopuolisiin toimintoihin. Henkilökunnan aika riittää juuri ja juuri perushoivan toteuttamiseen, yksilölliseen yhteisöön tukemiseen se ei riitä. Kolmas sektori - esimerkiksi tukihenkilötoiminta - tavoittaa vain osan henkilöistä, jotka tarvitsisivat yksilöllistä tukea. Osa vaikeimmin kehitysvammaisista on jäänyt ikään kuin ”kuplaksi” yhteisön sisään; he ovat yhteisön jäseniä, mutta eivät voi osallistua sen erilaisiin aktiviteetteihin.

Tasa-arvoisten edellytysten luomiseksi tarvitaan lisää henkilökuntaa sekä osallistumista tukevia yksilöllisiä palveluita, kuten kuljetus- ja saattajapalveluita sekä henkilökohtaisia avustajia ja tulkkeja.

Kehitysvammaiset haluavat vaikuttaa

Kehitysvammaiset ja heidän omaisensa kokevat, että kehitysvammaisten asumisen taso on ylipäätään huonompi kuin muilla ihmisillä. Vain harvoilla on riittävän tilava asunto, oma keittiö ja kylpyhuone. Samoissa yhteisöissä asuu hyvin eri-ikäisiä ihmisiä nuorista vanhuksiin ja omia asuintovereitaan ei saa itse valita.

Kehitysvammaiset haluavat vaikuttaa nykyistä enemmän omaan asumiseensa. Tämä edellyttää, että he saavat tietoa asumisen vaihtoehdoista, muutoksista ja tulevaisuuden suunnitelmista. Asumispalveluilta toivotaan nykyistä enemmän joustavuutta ja erilaisia yksilölliset valinnat mahdollistavia vaihtoehtoja.

Konkreettiseksi kehittämiskohteeksi projekti nosti asumisvalmennuksen lisäämisen. Sen avulla kehitysvammaiset voivat kokeilla itselleen sopivaa asumismuotoa ja tavoitella mahdollisimman yksilöllistä elämänmuotoa, joka hyödyntää ympäröivää yhteisöä. Tällä hetkellä vain harvat pääsevät asumisvalmennukseen ennen muuttoa. Lisäksi kuntien tulisi asettaa työryhmiä, jotka suunnittelisivat esteettömyyden parantamista. Esteettömyys tulee nähdä myös muuna kuin liikuntaesteettömyytenä, sillä erityisesti kehitysvammaisille keinot tiedonsaannin ja ymmärtämisen esteiden poistamiseksi ovat ensiarvoisen tärkeitä.

Hyviä kokemuksia projektissa saatiin asiakkaiden, työntekijöiden ja luottamushenkilöiden yhteisistä tiimeistä, joissa yhdessä arvioitiin asumispalvelujen laatua ja kehittämistarpeita. Projektissa suunniteltiin kunnille itsearviointimalli, jota kokeiltiin Lappeenrannassa, Lohjalla, Hämeenkyrössä, Jämsänkoskella ja Perniössä.

Lisätietoja:

Projektipäällikkö Susanna Hintsala, Kehitysvammaliitto, puh. (09) 3480 9254 tai 040 741 6179
Suunnittelija Jukka Kaukola, Kehitysvammaisten Tukiliitto, puh. (03) 2403 212 tai 050 5288 380
Projektsekreterare Maarit Aalto, FDUV, puh. 040 500 1247
Ylitarkastaja Aini Kimpimäki, STM, puh. (09) 1607 4133

Sivun alkuun