KASTE linjaa toimintaa kansalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi
Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman (KASTE 2008-2011) päätavoitteina on lisätä kuntalaisten osallisuutta ja vähentää syrjäytymistä, lisätä väestön hyvinvointia ja terveyttä, ja kaventaa samalla terveyseroja. Lisäksi tavoitellaan palvelujen laadun, saatavuuden ja vaikuttavuuden parantumista ja alueellisten erojen vähentymistä. Tavoitteet on jaoteltu mitattaviksi osatavoitteiksi, jotka pyritään saavuttamaan paikallisesti toteutettavilla konkreettisilla toimenpiteillä. Valtio tukee toimintaa muun muassa lainsäädännön uusimisella, suosituksilla ja valtionavustuksilla. Valtioneuvosto vahvisti KASTE-ohjelman torstaina 31. tammikuuta.
”Osatavoitteiden mukaiset muutokset vaativat kunnissa monenlaisia toimenpiteitä, eikä niitä saavuteta pelkästään kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon keinoin. Ohjelmalla tavoitellaan muun muassa sitä, että kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä suhteessa ikäryhmään kääntyy laskuun, alkoholijuomien kokonaiskulutus vähenee vuoden 2003 tasolle ja pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevia yli 75-vuotiaita on enintään 3 prosenttia”, peruspalveluministeri Paula Risikko kuvailee KASTE-ohjelman tavoitteita.
Haasteena rakentaa asiakkaan kannalta aidosti yhtenäinen palvelukokonaisuus
Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen käyttäjän voi olla joskus vaikea löytää juuri hänen ongelmiinsa parhaiten sopivaa palvelua. KASTE parantaa asiakkaan asemaa palvelusetelin käyttöä laajentamalla ja luomalla toimintamahdollisuuksia matalan kynnyksen kohtaamispaikoille. Esimerkiksi lasten, nuorten ja lapsiperheiden tukevat, ehkäisevät ja korjaavat palvelut nivotaan yhteen yli nykyisten sektorirajojen, palvelut tuodaan suoraan kotiin, päivähoitoon, kouluun ja vapaa-ajan toimintaan ja laitoskeskeisyyttä puretaan. Asiakkaan asemaa parannetaan myös systematisoimalla asiakastyytyväisyyskyselyt sekä helpottamalla sähköistä asiointia.
Kunta- ja palvelurakenneuudistus muuttaa sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaympäristöä. Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuita selkeytetään ja eri hallinnonalojen välisiä raja-aitoja poistetaan. Lisäksi vahvistetaan perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon kehittämistä. Tavoitteena on turvata kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon jatkuva kehittyminen sekä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin sekä oppilaitosten, yliopistojen, tutkimuslaitosten, sosiaalialan osaamiskeskusten ja ministeriön kumppanuus. Eri puolilla kehitettyjä hyviä käytäntöjä levitetään verkoston avulla.
Henkilöstövoimavarojen käyttöä kehitetään ja henkilöstön riittävyys varmistetaan. KASTE-ohjelman toimenpiteillä myös vahvistetaan työntekijöiden osaamista, uudistetaan johtamiskäytäntöjä ja kehitetään työhyvinvointia.
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteita uudistetaan
Väestön hyvinvointia ja terveyttä edistetään parhaiten silloin, kun päätösten sosiaali- ja terveysvaikutukset otetaan huomioon kaikilla hallinnonaloilla ja ongelmiin puututaan varhaisessa vaiheessa. KASTE tarjoaa kunnille ja yhteistoiminta-alueille asiantuntija-apua hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteiden, johtamiskäytäntöjen ja toimintamallien kehittämisessä. Uusia rakenteita ja johtamisvastuita koskevat säännökset sisällytetään lainsäädäntöön. Muun muassa Kansanterveyslaitoksen ja Stakesin asiantuntijapanosta suunnataan kuntien tueksi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteita uudistettaessa.
KASTE pyrkii ehkäisemään ongelmia myös nostamalla varhaisen puuttumisen otteen osaksi koko kunnan päätöksentekoa, tukemalla lasten ja nuorten kehitystä ja parantamalla palveluja sekä auttamalla vaikeasti työllistyviä kuntoutumaan
Aikaisempi kehittämistyö kivijalkana kehittämisrahoja jaettaessa
KASTE-ohjelma uudistaa prosesseja, mutta myös tukeutuu jo olemassa olevaan kehittämistyöhön. Ohjelmakaudella on käytettävissä valtionavustuksina noin 100 miljoonaa euroa, joka suunnataan kuntien ja kuntayhtymien kehittämistyöhön. Kehittämistoiminnan suunnitelmissa on hyödynnettävä aikaisempi alueella tehty kehittämistyö niin, että hyvät käytännöt saadaan kunnolla käyttöön. Toiveena on, että kunnat, järjestöt ja muut alueelliset toimijat pystyvät suunnittelemaan laajoja yhteisiä hankkeita, lyhytaikaisista projekteista siirrytään kohti pysyvää kehittämistyön rakennetta ja kunnallinen kehittämistyö vahvistuu.
Lisätietoja: kansliapäällikkö Kari Välimäki, puh. (09) 160 73763 ja neuvotteleva virkamies Pirjo Marjamäki, puh. (09) 160 73228