Kansliapäällikkö Markku Lehto: Meteli ei vetele!
Melu on valittu tämän vuoden Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviikon teemaksi. ”Stop - meteli ei vetele” tai ”Bort med bullret”. Melu on edelleen suurin yksittäinen ammattitauteja aiheuttava työympäristön haitta. Tästä syystä hyvä yhteistyö työpaikoilla on avain meluongelmien ratkaisuun. Melun hinta voi olla paljon enemmän kuin kuulon menetys. Melu voi olla ratkaiseva osatekijä tapaturmien syntyyn ja melu heikentää yhdessä muiden vaaratekijöiden kanssa terveyttä. Kun meluntorjuntaa tuetaan yhteisillä eurooppalaisilla kampanjoilla, onnistuminen on mielestäni varmistettu, sanoi kansliapäällikkö Markku Lehto avatessaan Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviikon Helsingissä maanantaina 24. lokakuuta.
EU:n alueella noin 60 miljoonaa ihmistä altistuu työssään melulle. Suomessa noin parisataatuhatta työntekijää on työperäisen melun altistuskohteena. Ammattitautitilastojen mukaan tilanne on parantunut. Kun meillä vielä parikymmentä vuotta sitten ilmeni vuosittain 2 000 melun aiheuttamaa ammattitautia, niin nyt tuo luku on laskenut noin tuhanteen.
Meluntorjuntakeinot laajempia kuin ”vain” henkilökohtaiset suojaimet
Ensisijaisena tavoitteena meluntorjunnassa tuleeolla melun poistaminen niin, että henkilökohtaisia suojaimia ei tarvittaisi lainkaan. Samaan aikaan kun konepajamelun ehkäisyssä on saatu hyviä tuloksia, uusia ongelma-aloja on noussut esiin. Monet ammatit edellyttävät runsasta äänenkäyttöä ja melussa terveyshaittojen riski kasvaa. Esimerkkejä tällaisista ovat useat palvelualat kuten opetus- ja kasvatustehtävät. Myös viihdealalla ja puhelinkeskuksissa ja puhelinmyyntityössä työskentelevät altistuvat melulle.
Tämän vuoden Euroopan työterveys- ja työturvallisuuskampanjalla halutaan pohjustaa myös vuonna 2003 annetun työpaikkameludirektiivin (2003/10/EY) täytäntöönpanoa kaikissa EU:n jäsenmaissa helmikuuhun 2006 mennessä. Suomessa on valmisteilla vastaava asetus, joka määrittelee uudet altistus- ja toimintarajat työperäiselle melulle.
Työpaikkojen äänimaailmaa ja meluhaittoja on syytä tarkastella laajemmin muutkin melun terveysriskit, kuten stressi, verenpaine, mahdolliset yhteisvaikutukset huomioon ottaen. Tähän meille antaa hyvät mahdollisuudet uusittu työturvallisuuslaki. Vastaavasti toinen työpaikkojen työterveys- ja turvallisuustoimija - työterveyshuolto - kartoittaa työpaikan riskit, tekee toimenpide-ehdotuksia ja tiedottaa niistä työnantajille ja siten edelleen työntekijöille.