Kansallinen terveyshanke panostaa terveyskeskustyöhön ja terveyden edistämiseen
Kansallisella terveyshankkeella on takanaan viisi aktiivista toimintavuotta. Hanke päättyy vuoden 2007 lopussa. Terveyshankkeen seurantaryhmä on tehnyt selvityksen, jossa arvioidaan terveyshankkeen onnistumisia, viimeisen vuoden painopisteitä ja tulevaisuuden kehittämiskohteita. Arviointikyselyyn ovat vastanneet terveydenhuollon päättäjät eri puolilta Suomea.
Yhteistyössä ja hoitoon pääsyn turvaamisessa edistytty
Terveyshankkeen tavoitteena on ollut turvata hoitoon pääsy, missä on onnistuttu hyvin. Myös lääkehuollon ja apuvälinepalveluiden järjestämisessä sekä laboratoriotoimintojen ja päivystyksen kokoamisessa suurempiin yksiköihin on edistytty aiempaan verrattuna. Lisäksi parannusta on tapahtunut erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistyössä sekä seudullisessa kehittämistyössä.
Teknologian hyödyntäminen on lisääntynyt hankkeen aikana. Tietotekniikan lisääntynyt käyttö on parantanut tiedonkulkua ja toimintaa eri portaiden välillä. Sähköiseen sairauskertomuslakiin ja e-reseptiin liittyviä asioita on saatu selkeästi eteenpäin.
Kaikissa terveyshankkeen osioissa ei ole edistytty yhtä hyvin. Vaikka hankerahoitus onkin edistänyt kunnissa ja sairaanhoitopiireissä tehtyä työtä, kyselyyn vastanneet ovat kriittisiä arvioidessaan hankerahoituksen toimivuutta terveydenhuollon kehittämisessä. Esimerkiksi terveyden edistämisen osahankkeessa ei ole riittävästi puututtu alkoholin riskikulutuksen aiheuttamien haittojen ehkäisyyn ja väestöryhmien välisten terveyserojen kaventamiseen. Hankkeen viimeisenä vuotena terveyden edistämiseen satsataan enemmän.
Terveyshankkeen etenemistä ovat eniten vaikeuttaneet ennakkoluulot, muutosvastarinta ja reviirien vartiointi. Sanalla sanoen vastaajat moittivat yhteistyökyvyn puutetta. Lisäksi kehittämistä ovat vaikeuttaneet henkilöstön vajaus eri alueilla sekä kuntien taloudellinen tilanne. Rakenteiden ja toimintojen uudistamisen koettiin jääneen hankkeen käynnistymisvuoden 2002 tasolle. Paras –hanke jatkaa tästä, mihin terveyshanke ei ole yltänyt.
Tulevaisuudessa toivotaan rakenteellisia uudistuksia
Kyselyyn vastanneet kaipaavat rakenteellisten uudistusten takaamiseksi lainsäädäntöä ja eri tavalla organisoituja sosiaali- ja terveyspiirejä, joihin terveydenhuollon päättäjät suhtautuivat yllättävänkin myönteisesti. Terveyskeskusten koon kasvattaminen ja päällekkäisyyksien purkaminen saa kannatusta ja Paras -hankkeen toimenpiteitä odotetaan uudistamaan tilannetta. Erityisesti psykiatrian ja mielenterveyspalveluiden, suun terveydenhuollon ja päihdehuollon kehittämiseen olisi panostettava. Kokonaisuudessaan hanketta pidetään hyvänä ja myönteisenä. Viimeisen toimintavuoden evästyksenä on kysyttävä, tarvitaanko valtakunnallista ohjausta, jota kaksi kolmasosaa kyselyyn vastanneista kaipaa.
Taustaa
Kansallinen terveyshanke perustuu Valtioneuvoston vuonna 2002 tekemään periaatepäätökseen. Sen tavoitteena on turvata hoitoon pääsy, organisoida perusterveydenhuolto seudullisesti osittain nykyistä suuremmiksi kokonaisuuksiksi, korostaa ennalta ehkäisevää työtä sekä lisätä erikoissairaanhoidon työnjakoa ja yhteistyötä sairaanhoitopiirien sisällä ja välillä.
Kansallisen terveyshankkeen seurantaryhmä on seurannut ja arvioinut hankkeen etenemistä sen alkumetreiltä lähtien. Seurantaryhmä koostuu terveydenhuollon päättäjistä ja toimijoista, jotka edustavat eri organisaatioita, kuntia ja järjestöjä.
Lisätietoja: Kansallisen terveyshankkeen seurantaryhmän puheenjohtaja Juha Metso, puh. 050 5327321, etunimi.sukunimi@espoo.fi ja varapuheenjohtaja Matti Uusitupa, puh. 0400 615661, etunimi.sukunimi@uku.fi