Hyppää sisältöön
Valtioneuvosto ja ministeriöt Media

Kansainvälisten terveysuhkien ehkäisy ja valvonta paranee

Sosiaali- ja terveysministeriö
26.5.2005 9.00
Tiedote -

Maailman terveysjärjestön eilen päättyneessä yleiskokouksessa hyväksyttiin uusi kansainvälinen terveyssäännöstö. Se korvaa nykyisen, vuonna 1969 hyväksytyn ja myöhemmin, vuonna 1981 muutetun terveyssäännöstön. Säännöstön tavoitteena on edelleen ehkäistä, suojella, valvoa ja luoda edellytykset torjuntatoimille kansainvälisiä tautiepidemioita vastaan.

Uuden säännöstön soveltamisala laajenee edellisestä, tautilistaan perustuneesta säännöstöstä, käsittämään kaikki uhkatilanteet, joista voi kehittyä kansainvälinen terveydellinen hätätilanne. Uuden säännöstön mukaan isorokko-, polio-, uuden koostumuksen omaava influenssavirus- ja koronavirus/SARS –tapauksen esiintyminen tulkitaan kansainväliseksi kansanterveydelliseksi hätätilanteeksi, ja siitä on aina ilmoitettava WHO:lle. Säännöstössä määritellään lisäksi muut tilanteet, joista on ilmoitettava WHO:lle.

Ilmoittaminen perustuu uhkan luonnetta määrittelevään päätäntäkaavioon. Säännöstön liite antaa esimerkkeinä myös eräitä muita kuin yllä mainittuja sairauksia, jotka saattavat aiheuttaa uhkatilanteen. Keskeistä uudistuksessa on, että tiedonantovelvollisuus ei rajoitu nimettyihin tauteihin. Tämä mahdollistaa sen, että mahdollisia uhkatilanteita voidaan arvioida systemaattisesti niiden vakavuuden, laajuuden tai kansainvälisen vaikutuksen pohjalta. Säännöstö määrittelee jäsenvaltioidenja WHO:n roolin uhkatilanteen havaitsemisessa ja siitä ilmoittamisessa. Kun uhkatapaukset ilmoitetaan WHO:lle mahdollisuudet vastata uhkiin paranevat sekä yksittäisissä maissa että kansainvälisessä toiminnassa.

WHO voi antaa jäsenvaltioille suosituksia terveyttä vaarantavien kansainvälisten hätätilanteiden hoitamisesta. Suosituksilla on myös tarkoitus koordinoida maiden toimia vakavissa uhkatilanteissa.

Säännöstö laajentaa huomattavasti jäsenmaiden velvoitteita huolehtia siitä, että niillä on riittävä kapasiteetti havaita ja ilmoittaa 24 tunnin kuluessa tilanteista, jotka voivat muodostaa kansainvälisen kansanterveydellisen hätätilanteen. Jäsenmaiden tulee lisäksi huolehtia siitä, että niillä on määrätyissä rajanylityspaikoissa, satamissa ja lentokentillä nimetty terveydenhuollon viranomaiset, joilla on riittävät valmiudet liikennevälineiden, tavaroiden ja matkustajien tarkastuksiin.

Suomen on entisestään kehittävä jatkuvan valmiuden kansallista ja alueellista organisaatiotaan, jotta se voi toimia täysitehoisesti terveyssäännöstössä kuvattujen tavoitteiden toteuttamiseksi. Tämä edellyttää yhteistoiminnan ja voimavarojen vahvistamista sekä terveydenhuollossa että eri hallinnonalojen valmiustoiminnasta vastaavien tahojen välillä.

Viimeaikaiset tartuntatautiuhkat ovat entisestään vahvistaneet terveyssäännöstön nopeaa uudistamistarvetta. WHO:n pääjohtaja Lee totesi avajaispuheessaan, että tämän päivän vakavin tunnettu terveysuhka on lintuinfluenssa. Kokouksen yhteydessä pidetyssä asiantuntijakeskustelussa WHO:n edustaja kertoi 23 maan tilanneen influenssalääkettä varmuusvarastoon. Myös WHO:lla on rajoitettu varmuusvarasto mahdollisen pandemiaa ennakoivan paikallisen epidemian sammuttamiseen. Sekä rokotekehitystä että lääkkeen taloudellisempia käyttötietoja tutkitaan.

Tammikuusta 2004 lähtien lintuinfluenssatapauksia ihmisillä on raportoitu 97, näistä 53 on johtanut kuolemaan. Vietnamissa, missä tapauksia on ollut eniten, on alkuvuoden 2005 tapausten joukossa enemmän tautitapausten kasautumista perhekunnittain kuin vuonna 2004, vaikka varmaa ihmisestä toiseen tapahtunutta tartuntaa ei olekaan voitu osoittaa. Viimeisimmissä tartuntatapauksissa tartunnan saaneiden keski-ikä on noussut ja kuolleisuus alentunut. WHO on uudistanut globaalia influenssapandemiaohjeistustaan, jota maat voivat hyödyntää kansallisia suunnitelmia laatiessaan.

Uusi rokotusstrategia

Tämän vuoden yleiskokous päätti myös maailmanlaajuisesta rokotusstrategiasta vuosille 2006-2015. Taustalla ovat huolestuttavasti laskeneet rokotuskattavuudet monissa kehitysmaissa ja niiden myötä alentunut joukkoimmuniteetti. Esimerkiksi suunniteltu polion hävittämisaikataulu on hidastunut ja uusia epidemioita on puhjennut. Tällä hetkellä arvioidaan, että 1,4 miljoonaa alle 5-vuotiasta lasta kuolee vuosittain sairauksiin, jotka olisi voitu ehkäistä perinteisen rokotusohjelman mukaisilla rokotuksilla. Strategian tavoitteena on kansallisesti 90 prosentin kattavuus alle 1-vuotiaiden rokotusohjelmissa. Sen toteuttaminen vaatii rahoituksen lisäämistä ja kehitysmaiden terveyspalvelujärjestelmien vahvistamista. WHO, UNICEF ja GAVI (Global Alliance for Vaccines and Immunization) toimivat yhteistyössä rahoituksen hankkimiseksi ja maiden rokotusohjelmien tukena

Lisätietoja:
Lääkintöneuvos Merja Saarinen, STM, puh. 09-160 774030
Tutkimusprofessori Petri Ruutu, KTL, puh. 09-47441

Lisätietoja myös WHO:n verkkosivuilla osoitteessa www.who.org

Sivun alkuun