Julkisasiamiehen ratkaisuehdotus autonostinasiassa

Tampereen käräjäoikeus on pyytänyt EYTI:n ennakkoratkaisua. Käräjäoikeuden käsiteltävänä on A.G.M-autonostimen valmistajan vahingonkorvauskanne. Nostimen valmistajan mielestä Suomen valtio tai sen virkamies on aiheuttanut valmistajalle vahinkoa toimenpiteillään, jotka ovat kohdistuneet sen valmistamaan autonostimeen. Suomen valtio on kiistänyt kanteen kokonaan.

EYTI:lle toimittamissaan huomautuksissa Suomen valtio on todennut, että se ei ole esillä olevassa asiassa rikkonut Euroopan yhteisöjen perustamissopimuksen eikä konedirektiivin mukaisia velvoitteitaan eikä aiheuttanut nostimen valmistajan väittämää vahinkoa. Vahingonkorvauskanteen ratkaisee Tampereen käräjäoikeus.

Taustaa

Keväällä 2000 työsuojeluviranomaisten tietoon tuli tapaus, jonka takia oli perusteltua syytä selvittää A.G.M-autonostimen turvallisuusominaisuuksia. Selvitysten johdosta nostimen maahantuoja oli sosiaali- ja terveysministeriössä kuultavana kahdesta asiasta. Toinen koski laitteen lukituksia. Toisessa oli kysymys konedirektiivin ja autonostinstandardin soveltamista koskevasta tulkinnasta.

Selvitysten ja maahantuojan kuulemisten perusteella maahantuoja ja nostimen valmistaja korjasivat nostimen lukituslaitteen. Korjaus oli asiaa valmistelleiden virkamiesten kannan mukainen. Standardin soveltamisen osalta sosiaali- ja terveysministeriö otti sen kannan, että konedirektiivin määräysten vastaisuudesta esitetty näyttö ei riittänyt ja että asiasta oli hankittava EU:n konekomitean kanta. Asiaa valmistellut virkamies esitti kuitenkin ennen lisäselvitysten hankkimista julkisuudessa ministeriön kannasta poikkeavan oman henkilökohtaisen käsityksensä. Nostimen valmistajan mielestä tästä aiheutui sille vahinkoa.

Asian useita ulottuvuuksia

A.G.M-autonostimia koskevia asioita on käsitelty julkisuudessa useiden vuosien ajan. Siihen liittyy useampi kysymys. Keskeisimmät ovat käräjäoikeuden käsiteltävänä oleva vahingonkorvauskanne, autonostinstandardin soveltamista koskeva kysymys ja työpaikkojen työturvallisuus.

Vahingonkorvaus

Aiheuttivatko työsuojeluviranomaisen tai virkamiehen valvontatoimet korvattavaa vahinkoa valvonnan kohteena olleen autonostimen valmistajalle? Nostimen valmistajan mielestä viranomaisten tai virkamiehen toimenpiteet joulukuun 2000 ja 13.6.2001 välisenä aikana aiheuttivat sille vahinkoa. Suomen valtio on kiistänyt kanteen ja katsoo, että toimivaltaisten viranomaisten tehtävänä on huolehtia laitteiden turvallisuudesta ja valvoa, ettei siinä ole puutteita. Tässä tapauksessa oli perusteltuja syitä tehdä A.G.M-nostinta koskevia selvityksiä. Ne johtivat myös siihen, että valmistaja teki nostimeen joitakin virkamiesten ehdottamia korjauksia. Asiaa valmistelleiden sosiaali- ja terveysministeriön virkamiesten mielestä nämä lukituslaitteen korjaukset, jotka valmistuivat keväällä 2001, poistivat nostimesta sen vaaranmahdollisuuden, jonka myös A.G.M:n maahantuoja oli todennut siinä olevan. Tämän jälkeen sosiaali- ja terveysministeriö totesi 14.6.2001 tekemässään ratkaisussa, että ei ollut näyttöä, jonka perusteella tuolloin olisi pitänyt ryhtyä valmistajaa tai maahantuojaa kohtaan markkinavalvontatoimenpiteisiin.

Markkinavalvontatoimenpiteillä tarkoitetaan tuotteen valmistajaan kohdistuvia toimenpiteitä, joilla häntä estetään pitämästä markkinoilla yhteisölainsäädännön vastaista tuotetta tai rajoitetaan sen markkinoilla pitämistä taikka käyttöön ottoa. Koneiden markkinavalvonta kuuluu Suomessa sosiaali- ja terveysministeriölle. Euroopan markkinoilla olevat tuotteet, kuten esimerkiksi tässä tapauksessa A.G.M-autonostimet, ovat kaikkien jäsenvaltioiden markkinatarkkailun ja mahdollisten toimenpiteiden kohteena.

Standardin soveltaminen

Olisiko Italian valtion päteväksi toteaman ja komissiolle ilmoittaman italialaisen tarkastuslaitoksen pitänyt vuonna 1997 tekemässään tyyppitarkastuksessa soveltaa vaatimuksia, jotka vahvistettiin vuonna 1998 hyväksytyllä standardilla ja vuonna 2004 annetulla standardia vastaavalla tarkastussuosituksella? Vuonna 1997 standardia ei ollut eikä nostimen valmistajalla ollut Euroopan yhteisöjen konedirektiivin mukaan muuta vaihtoehtoa kuin teettää nostimelle tyyppitarkastus. Tarkastuslaitos hyväksyi nostimen tekemänsä tarkastuksen perusteella.

Käytännössä erimielisyys koskee kysymystä, olisiko nostimen oltava turvallinen myös käyttöohjeiden vastaisessa käytössä. A.G.M-nostimen käyttöohjeiden noudattaminen vaikuttaa työturvallisuuteen sitä enemmän mitä lähempänä nostettavan auton massa on nostimen käyttöohjeiden mukaista enimmäiskuormaa. A.G.M:n käyttöohjeiden mukaan auto on ajettava oikein päin puheena olevalle nostimelle, niin että raskaampi pää tulee suurempaa kuormaa kestävälle puolelle; käytännössä esimerkiksi autokorjaamon on selvitettävä nostimen nostokykyyn nähden raskaita autoja nostaessaan, onko niissä etu- vai takamoottori. Vuonna 1998 vahvistetun standardin ja vuonna 2004 vahvistetun tarkastussuosituksen mukaan autonostimen on oltava sellainen, että auto voidaan ajaa nostimelle kumminpäin tahansa.

Autonostimen käytön työturvallisuus

Työsuojelupiirit valvovat, että työnantajat noudattavat autonostimen turvallista käyttöä koskevia työsuojelumääräyksiä. Puheena olevan nostintyypin käyttöä työssä on Suomessa valvottu poikkeuksellisen tiiviisti. Valvonnassa on todettu, että työnantajat eivät aina ole huolehtineet nostimen asianmukaisesta käytöstä. Puutteita on ollut lähinnä nostimen käyttöolosuhteissa sekä huollossa ja kunnossapidossa. Työsuojelupiirien kehotuksesta työnantajat ovat korjanneet puutteet. Työsuojelupiiri voi tarvittaessa myös kieltää nostimen käyttämisen työssä. Kielto voidaan antaa, jos laitteessa on puute tai epäkohta, joka aiheuttaa työntekijälle hengen tai terveyden menettämisen vaaran eikä työnantaja korjaa vikaa.

Lisäksi Suomessa on voimassa määräys, jonka mukaan työnantajan on teetettävä asiantuntijalla vuosittain tarkastus, jolla varmistetaan nostimen turvallinen käyttökunto.

Ei Suomesta eikä muistakaan EU:n jäsenvaltioista ole tietoa, että kyseinen nostintyyppi olisi asianmukaisesti huollettuna ja käyttöohjeiden mukaisesti käytettynä aiheuttanut vaaraa. Käytön turvallisuudesta ja käyttöohjeiden mukaisesta käytöstä työssä huolehtii työnantaja eikä nostimen valmistaja.

Lisätietoja:

- sosiaali- ja terveysministeriöstä ylijohtaja Mikko Hurmalainen, puh. (09) 160 72519 ja johtaja Leo Suomaa, puh. (09)160 73102
- EY-tuomioistuimen prosessista ulkoasiainministeriöstä puh. (09) 160 55794
- Julkisasiamiehen ratkaisuehdotus, katso http://europa.eu.int/eur-lex/fi (C-470/03)