Hyppää sisältöön
Valtioneuvosto ja ministeriöt Media

Jako naisten ja miesten ammatteihin tehdään uran alussa

Sosiaali- ja terveysministeriö
24.9.2008 7.00
Tiedote -

Johtajaksi päätymistä ei pystytä selittämään taloustieteellisen tutkimuksen keinoin. Muun muassa koulutus, ikä, työkokemus tai ammatti vaikuttavat yllättävän vähän johtotehtäviin valikoitumiseen. Naisten urakehityksen esteenä näyttää siis olevan jotain, jota on vaikea täsmällisesti määritellä. Kuinka paljon tämän ilmiön takana ovat henkilökohtaiset ominaisuudet ja valinnat? Mikä jättää naiset alemmille hierarkiatasoille? Tutkijat pohtivat näitä ja monia muita naisten ja miesten urakehitykseen vaikuttavia asioita tuoreessa selvityksessä ”Segregaatio ja sukupuolten väliset palkkaerot”.

Tämän tutkimuksen perusteella näyttää siltä, että sukupuolten palkkaeron kaventamiseksi yritysten tulisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota miesten ja naisten sijoittumiseen eri ammatteihin ja hierarkiatasoille. Näin tulisivat niin miesten kuin naistenkin kyvyt paremmin hyödynnettyä.

Mikä muuttaisi työmarkkinoiden jakautumisen miesten ja naisten töihin?

Jos halutaan pienentää jakoa nais- ja miesammatteihin, täytyy huomiota kiinnittää entistä enemmän työuran alkuvaiheeseen. Tuo vaihe näyttää olevan ratkaisevan tärkeä siinä, mihin ammattiin päädytään.

Suomalaiset työmarkkinat ovat jyrkästi jakautuneet miesten töihin ja naisten töihin. Tutkimuksen mukaan tämä jako on vähentynyt lievästi vuodesta 1995 vuoteen 2004. Kuitenkaan sellaista automaattista kehitystä ei ole havaittavissa, joka tasoittaisi työmarkkinoiden jakautumista naisten töihin ja miesten töihin vanhempien ikäluokkien eläkkeelle jäämisen jälkeen. Tähän viittaavat yksityissektorilla työskenteleviä alle 30-vuotiaita koskevat tulokset, joiden mukaan alle 30-vuotiaiden miesten ja naisten työnjako on ennallaan.

Jakautuminen naisten töihin ja miesten töihin selittää osan palkkaeroista

Se että miehet tekevät miesten töitä ja naiset naisten töitä samalla sopimusalalla selittää sukupuolten palkkaeroja. Tutkimuksen mukaan tämä jakautuminen selittää julkisella sektorilla 40-50 prosenttia ja yksityisellä sektorilla vajaan 30 prosenttia kokonaispalkkaerosta.

Sukupuolten ammatillinen eriytyminen sinällään ei synnytä palkkaeroa vaan se, miten miehet ja naiset sijoittuvat hyväpalkkaisiin ja alempipalkkaisiin tehtäviin. Merkittävä osa sukupuolten keskipalkkojen erosta näyttää johtuvan siitä, että naiset sijoittuvat useammin kuin miehet pienipalkkaisiin ammatteihin.

Palkkakartoituksen kehittäminen kiinnostaa kuntia

Tasa-arvolain mukaan yli 30-hengen työpaikoilla tehdään tasa-arvosuunnitelma ja siihen sisältyvä palkkakartoitus. Palkkakartoitus on yksi keino tehdä näkyväksi sukupuolten palkkaeroja työpaikkatasolla. Kartoituksessa verrataan kaikkien saman työnantajan palveluksessa olevien henkilöiden palkkoja. Tutkimushankkeessa on kehitelty käytännönläheisiä tilastomalleja kuntien palkkakartoitusten tueksi. Tuoreen tutkimuksen mukaan osassa kunnista on halukkuutta kehittää yhtenäisin perustein koko henkilöstöä koskevaa vaativuusarviota.

Tilastokeskus, Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos ETLA ja Palkansaajien tutkimuslaitos ovat toteuttaneet ko. tutkimushankkeen ja sen rahoituksesta vastaavat Euroopan sosiaalirahasto sekä sosiaali- ja terveysministeriö.

”Segregaatio ja sukupuolten väliset palkkaerot” hankkeen loppuraportti on julkaistu sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä sarjassa (2008:26). Yliopistopaino myy kirjaa ja selvitys löytyy myös www.stm.fi > julkaisut> selvityksiä 2008.

Lisätietoja antavat hankkeen vetäjä, suunnittelija Kaisa Weckström, Tilastokeskuksesta puh. (09) 1734 2348, tutkimusjohtaja Reija Lilja, Palkansaajien tutkimuslaitos, puh. (09) 2535 733, tutkimusjohtaja Rita Asplund ETLA, puh. (09) 6099 0208 sekä sosiaali- ja terveysministeriöstä tasa-arvoneuvos Riitta Martikainen puh. (09) 160 74458.

Sivun alkuun