Isyyden voi tunnustaa äitiysneuvolassa jo ensi vuonna
Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelman mukaisesti lapsi- ja perhepalvelut uudistetaan valtakunnallisen muutosohjelman tuella. Tarkoituksena on uudistaa kaikki lasten, nuorten ja perheiden palvelut ja muodostaa niistä hyvin yhteen sovitettu kokonaisuus. Tavoitteena ovat nykyistä lapsi- ja perhelähtöisemmät, vaikuttavammat, kustannustehokkaammat ja paremmin yhteen sovitetut palvelut.
”Muutosohjelmalla tavoitellaan konkreettisia uudistuksia, jotka näkyvät perheiden arjessa. Haluamme, että lapset ja heidän vanhempansa voivat paremmin ja että heillä on nykyistä paremmat vaikutusmahdollisuudet omaan hyvinvointiinsa ja palveluihinsa”, kertoi perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula Valtakunnallisilla Neuvolapäivillä 20. lokakuuta.
Uusi isyyslaki tulee voimaan vuoden 2016 alussa ja se mahdollistaa isyyden tunnustamisen äitiysneuvolakäyntien yhteydessä jo ennen lapsen syntymää. Nykyisin joka kolmas lapsi (noin 24 000 lasta vuodessa) syntyy avoliittoperheeseen. Näissä perheissä biologinen isyys on useimmiten selvä ja avomies haluaa tunnustaa lapsen isyyden. Tällöin ei edellytetä erillistä käyntiä lastenvalvojan luona lapsen syntymän jälkeen.
Arviolta 70–80 prosenttia avoliitossa syntyneistä lapsista voitaisiin tunnustaa äitiysneuvolassa ja samalla on mahdollista tehdä sopimus yhteishuollosta. Uusi käytäntö vastaa vanhempien odotuksia. Se vahvistaa tulevan isän vanhemmuutta jo raskausaikana ja on perheille vaivatonta. Käytäntö myös tarjoaa neuvolalle uusia mahdollisuuksia isän roolin ja vanhemmuuden vahvistamiseen.
Yhdistetystä äitiys- ja lastenneuvolatoiminnasta hyviä kokemuksia
Vanhempien neuvolapalvelukokemuksia on tutkittu ensimmäistä kertaa äitiys- ja lastenneuvolan yhdistelmäneuvolan ja erillisten neuvoloiden näkökulmasta. Kyselyyn vastasi noin 1000 äitiä ja 800 isää.
Yhdistelmäneuvolassa asioineet vanhemmat arvioivat saaneensa enemmän kotikäyntejä, ja äidit myös enemmän vertaistukea verrattuna erillisiä neuvoloita käyttäneisiin. Yhdistelmäneuvolan asiakkaat kokivat vanhemmuuteen ja terveysongelmiin sekä liikuntaan saadun tuen parempana kuin erillisissä neuvoloissa asioineet.
Miia Tuomisen tekeillä olevan väitöskirjatutkimuksen mukaan tulokset tukevat aikaisempaa tutkimusnäyttöä siitä, että neuvolan henkilöstön ja asiakkaan välisen yhteistyösuhteen luottamuksellisuus ja jatkuvuus on tärkeää ja hyödyllistä varhaisen tuen saamiseksi.
Laajoissa terveystarkastuksissa tuetaan koko perheen voimavaroja
Äitiys- ja lastenneuvolapalvelut edistävät äitien ja isien terveyttä ja tukevat vanhemmuutta. Palveluita käyttävät lähes kaikki riippumatta perheen sosioekonomisesta asemasta. Asiakaslähtöisyys sekä lapsen ja perheiden yksilölliset tarpeet huomioidaan tarkastusten sisällöissä ja tarvittavissa lisäkäynneissä.
Laajojen terveystarkastusten hyödyistä perheille on saatu sekä palautetta että tutkimusnäyttöä. Lähes kaikki 18 kuukauden ikäisen lapsen kanssa laajaan terveystarkastukseen osallistuneet perheet pitivät kohtaamisia tasa-arvoisina. Kolme perhettä viidestä arvioi laajan terveystarkastuksen perheelle hyödylliseksi.
Perheiden tuen saanti toteutui vanhempien mielestä melko hyvin. Kuitenkin osa perheistä jäi ilman tarvitsemaansa tukea erityisesti kielivaikeuksien vuoksi. Kaikkien perheiden kanssa ei laajassa terveystarkastuksessa keskusteltu elintavoista kuten esimerkiksi päihteiden käytöstä laajojen terveystarkastusten ohjeistusten suuntaisesti.
Valtakunnalliset neuvolapäivät pidetään 20.-21.10.2015 Helsingin Congress Paasitornissa. Päivien järjestäjinä ovat THL ja STM. Neuvolapäivien ohjelmaLinkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä
Lisätiedot
tutkimuspäällikkö Tuovi Hakulinen, THL, p. 029 524 7109, etunimi.sukunimi@thl.fi
neuvotteleva virkamies Marjaana Pelkonen, STM, puh. 029 516 3331, etunimi.sukunimi@stm.fi