Ilmapiiri ja asenteet ovat muuttuneet, mutta?
”On oleellista nähdä työn myönteinen elämää ja hyvinvointia ylläpitävä merkitys. Suurin osa työntekijöistä viihtyy työssään hyvin ja on likimain mieleisessään työssä. Samaan aikaan monet kokevat kuitenkin työn mielekkyyden vähentyneen. Tämä on haastava tilanne työn ja työelämän kehittäjille.” Näin totesi kehityspäällikkö Hannu Jokiluoma tiistaina Helsingissä ”Lisääntyikö työelämän vetovoima?” -nimisessä STM:n seminaarissa.
Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnoima Veto-ohjelma on viiden toimintavuotensa aikana rahoittanut lukuisia kehittämishankkeita, joiden avulla on synnytetty käytäntöjä, joita voidaan hyödyntää työpaikoilla ja myös esimerkiksi työterveyshuollossa, kuntoutuksessa ja koulutustoiminnassa.
Eläkeuudistus, työterveyshuoltoa ja työturvallisuutta koskevat lainsäädäntöuudistukset sekä kuntoutuksen kehittäminen ovat olleet edesauttamassa Veto-ohjelman tavoitteiden toteuttamisessa. Lakien säätämisen lisäksi on edistetty niiden soveltamista, tulkintaa ja hyvien käytäntöjen kehittämistä, levittämistä ja juurruttamista.
Varhainen puuttuminen hyväksi käytännöksi
”Sairauspoissaoloihin liittyviä käytäntöjä ja varhaisen puuttumisen malleja on kehitettävä edelleen, turvallisuuskulttuuria ja turvallisuusjohtamista on parannettava”, Hannu Jokiluoma korosti.
Työllisillä oli keskimäärin 8,6 sairauspoissaolopäivää vuonna 2005, naisilla 10.0 ja miehillä 7.3. Naisten poissaolot oman sairauden vuoksi ovat lisääntyneet tasaisesti vuosina 2001-2005 8,6 päivästä 10,0 päivään.
Kehityspäällikkö Jokiluoma totesi, että tapaturmat ja ammattitaudit ovat valtakunnallisesti hieman lisääntyneet, mutta yritystasolla on saavutettu erinomaisia tuloksia.
Työterveyshuollon laatu ja saatavuus ovat parantuneet ja yhteistyö kuntoutuksen kanssa on tehostunut. Nykyhaasteena on palvelujärjestelmän hyödyntäminen pienissä yrityksissä
”Tulevana haasteena on saada työelämän hyvät käytännöt osaksi suomalaisen työelämän arkea. Työelämästä kertynyt suunnaton tieto- ja kokemusmäärä on saatava sovellettavassa muodossa työntekijöiden, lähiesimiesten ja muiden työyhteisön jäsenten hyödynnettäväksi. Työelämätietoa on jaettava jo kouluissa ja oppilaitoksissa”, kehityspäällikkö Jokiluoma korosti. Kokonaisuutena Veto-ohjelma on vienyt suomalaista työelämää ja työhyvinvointia ja sitä tukevaa palvelujärjestelmää parempaan suuntaan. Ilman Veto-ohjelmaa olisimme nykyistä huonommassa tilanteessa.
Työhyvinvointifoorumi jatkaa
Veto-ohjelman kerryttämää tietoa ja kokemusta on siirrettävä eteenpäin. Ministeriössä valmistellaan Työhyvinvointifoorumia. Se muodostaa STM:n vastuulla olevan osuuden Työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelmaan, jota toteutetaan eri ministeriöiden ja työelämän sidosryhmien yhteistyönä. Foorumilla on yhtymäkohtia myös Terveyden edistämisen politiikkaohjelmaan kohdistuen erityisesti työterveyshuollon ja kuntoutuksen kehittämiseen ja hyödyntämiseen.
Työhyvinvointifoorumin toiminnan pääteemoja ovat esimerkiksi työhyvinvoinnin vuorovaikutteinenkehittäminen, työhyvinvointiin liittyvien konkreettisten sisältöteemojen esiin nostaminen, erilaisuuden johtaminen sekä viestintä hyvien toimintatapojen edistämiseksi.
Lisätiedot:
Kehityspäällikkö Hannu Jokiluoma (09) 160 72477, 050 593 4652
Tiedottaja Pirkko Jyväkorpi (09) 160 74787, 050 381 3462