Iästä ja kokemuksesta voimaa globaalin talouden haasteisiin
Työelämä tarvitsee eri-ikäisistä koostuvaa voimaa ja kilpailukykyä. Siksi työelämän myyttejä on murrettava ja ikäsyrjinnästä luovuttava. Ihmisillä tulee olla inhimillisiin arvoihin perustuva työelämä myös globalisaation puristuksessa. Perushaaste on kehitetäänkö työtä ja työelämää ihmisiä varten ja heidän mittojensa mukaisesti vai pelkästään yritystalouden ehdoilla? Uutta tasapainoa tarvitaan työhyvinvoinnin ja tuottavuuden välille. Hyvä työelämä vaikuttaa positiivisesti työntekijään ja tukee myös eläkeuudistuksen tavoitteita, saada ihmiset jatkamaan työssä 2-3 vuotta nykyistä pidempään, totesi professori Juhani Ilmarinen kirjansa ”Pitkää työuraa! Työelämän laatu Euroopan unionissa” julkistamistilaisuudessa torstaina 16.3.2006 Helsingissä.
Työntekijän tärkein pääoma työelämässä on hänen työkykynsä. Yrityksen rooli henkilöstön työkyvyn tukemisessa ja kehittämisessä on keskeinen, sillä yrityksen tulokset syntyvät henkilöstön työkyvyn ansiosta. Työkyvyn vahvistamiseen iän myötä on olemassa kosolti ratkaisuja. Kaikki alkaa ikään liittyvien tosiasioiden tuntemisesta. Ihmisen vahvuuksien pohjalta organisoidaan työt. Avainasemassa tässä kehitystyössä ovat esimiehet, mutta myös seniorien pitää ottaa aktiivinen rooli työelämänsä uudistamiseen. Työkokemuksen, koulutustason ja ammatin merkitys on ikää suurempi. Tämän vuoksi kaavamaiset ratkaisut eivät toimi ikääntyvien töiden järjestelyssä. Professori Ilmarisen mukaan nyky-yhteiskunta arvostaa kokemusta, mutta ei hyväksy ikääntymistä vaan ihannoi nuoruutta. Onnistunut vanheneminen on mahdollista hyvän työelämän kautta.
Perinteisessä ajattelussa työntekijä sopeutuu työn vaatimuksiin, mutta kun työssä jatkamisesta tulee keskeinen tavoite, niin näkökulmaa täytyy muuttaa. Miten työelämän on muututtava, jotta työntekijät haluavat ja kykenevät olemaan tehtävissään entistä pidempään. Työelämän uudistaminen ei toteudu ilman sen johtamisen uudistamista. Johtajien ja esimiesten tulisi osata johtaa eri-ikäisiä, erilaista osaamista. Uudelle johtamiselle on sekä inhimillinen että taloudellinen tarve, riippumatta siitä millä nimellä tuota uutta johtajuutta kutsutaan. Kysymyksessä eivät ole vain pehmeät johtamisarvot vaan kaikkien, yksilön ja yrityksen, kannalta hyvän johtamisen ja sen kautta paremman työelämän edistäminen, painotti Ilmarinen. Päävastuu työolojen kehittämisestä on työpaikoilla, joissa kehittäminen on ensisijaisesti tahdon, tiedon ja osaamisen kysymys. Työpaikat ratkaisevat miten ikääntymisen haaste otetaan vastaan ja kuinka käytäntöjen muuttamisessa onnistutaan. Työnantaja ja työntekijä muodostavat parin, joka voi yhdessä muuttaa työpaikan ikäkäytännöt ja toimintatavat. Euroopan työolojen analyysi osoitti, että olemme vielä kaukana siitä tavoitteesta, mikä olisi hyvä työelämä kokeneille työntekijöille.
Käsikirja työvuosien pidentämiseen
Professori Juhani Ilmarisen nyt julkaistun kirja ”Pitkää työuraa! Työelämän laatu Euroopan unionissa” antaa kattavat tiedot siitä miten suunnitellaan ja tehdään parempi työelämä. Se sisältää myös konkreettisia suosituksia, jotka auttavat löytämään jaksamista tukevia ratkaisuja. Teoksen on rahoittanut sosiaali- ja terveysministeriön Veto-ohjelma (www.vetoatyoelamaan.fi ja www.klinikka.fi).
Työterveyslaitoksella työskentelevä professori Juhani Ilmarinen on tutkinut ikääntymistä ja työntekoa monitieteisten asiantuntijaryhmien kanssa 25 vuoden ajan. Hän on julkaissut aiheesta lukuisia kirjoja suomeksi, englanniksi ja saksaksi.
”Pitkää työuraa! Työelämän laatu Euroopan unionissa” kirjan ensimmäinen luku perustelee, miksi työelämään tarvitaan uutta vetovoimaa ja johtamista. Toisessa luvussa tarkastellaan ihmisen elämänkulkua, josta työelämä muodostaa varsin merkittävän osan. Toisen luvun lopussa arvioidaan, onko onnistunut vanheneminen mahdollista työelämässä. Kirjan kolmas ja varsin mittava luku käsittelee lukuisia ikääntymiseen liittyviä aiheita. Se luo tietopohjan, jonka perusteella voimme muuttaa käsityksiämme ikääntymisestä ja parantaa käytäntöjä työelämässä. Neljäs luku puolestaan kohdistaa huomion johtamiseen ja sen merkitykseen: hyvä ikäjohtaminen olisi saatava osaksi hyvää arkista johtamista. Luvun lopussa on esimerkkejä yrityksistä, joissa ikäkulttuuria ja johtamista on muutettu hyvin tuloksin.
Kirjan viidennen luvun alussa tarkastellaan tilastojen avulla syntyvyyttä, elinajanodotteita ja työllisyyttä Euroopan unionissa. Luvun pääasiallinen sisältö on kuitenkin eurooppalaisen työelämän laatu ja muutokset monipuolisesti tarkasteltuna 15 EU-maassa. Työelämän laatutekijöitä analysoidaan ja kuvataan yli 45-vuotiaiden miesten ja naisten näkökulmasta. Oma tärkeä sijansa on myös ikääntyvien työntekijöiden terveyden tarkastelulla, harrastuksilla sekä arvioilla työn tekemisestä 60 vuoden iässä.
Kirjan kuudes luku tarkastelee kansainvälistä ja kansallista ikäpolitiikkaa. Luvussa nostetaan esiin mm. työelämän uudistustarpeet, johtamisen uudistaminen sekö ikäasenteiden remontti. Luku seitsemän kokoaa kirjan tiedot suositusten muotoon. Suosituksia annetaan sekä yksilölle, työpaikoille että yhteiskunnalle. Luvun lopussa on koottu taulukoihin työelämän parantamisen kohteet EU-maittain.
Lisätietoja:
Professori Juhani Ilmarinen, TTL, puh. 030-4742766, 0400-815511, sähköposti: [email protected]
Projektipäällikkö Ismo Suksi, STM Veto-ohjelma, puh. 0400-409 717, sähköposti: [email protected]