Hyppää sisältöön
Valtioneuvosto ja ministeriöt Media

Hyvinvoivat työntekijät rakentavat yrityksen menestyksen

Sosiaali- ja terveysministeriö
10.10.2006 6.30
Tiedote -

Alati kiristyvät työn tehokkuus- ja laatuvaatimukset eivät ole este yrityksen henkilöstön työhyvinvoinnin ja työturvallisuuden kehittämiselle. Näiden asioiden lisääminen on taloudellisesti kannattavaa ja monia parannuksia pystytään tekemään ilman kustannuksia. Kyse voi olla niinkin yksinkertaisesta asiasta kuin keskustelun lisäämisestä työpaikalla.

Aina asioiden käsittely ei onnistu ja jatkuva käymistila nakertaa työkavereiden välisiä suhteita. Monesti työilmapiiri muuttuu kireäksi. Ongelmatilanteiden purkamiseksi on kehitetty monenlaisia menetelmiä ja ratkaisuja, työelämän hyviä käytäntöjä. Olemassa olevaa tietoa tulisikin käyttää aiempaa enemmän työyhteisöjen kehittämiseen, sillä hyvä työyhteisö auttaa jaksamaan työssä suurtenkin haasteiden edessä.

Seinäjoella tiistaina 10.10.2006 järjestetyssä Hyviä käytäntöjä työelämää –seminaarissa esiteltiin mm. esiteltiin hoiva-alan työpaikkojen keinoja työhyvinvoinnin edistämiseksi ja kerrottiin perheviljelmän johtamisen haasteista. Tilaisuuden avannut valtiosihteeri Leila Kostiainen sosiaali- ja terveysministeriöstä muistutti hallituksen tehneen paljon työelämän kehittämisen eteen.

Seminaarijärjestelyistä vastasi sosiaali- ja terveysministeriön työelämän kehittämisohjelma Veto.

Työnohjaus viljelijän tukena

Perheviljelmän johtaminen vaatii moniosaamista. Tuottajan on mietittävä tilan tavoitteet, organisoitava työt, huomioitava teollisuuden, kaupan ja kuluttajien toiveet ja mietittävä tulevaisuutta. Tämä kaikki on johtamista. Entäpä jos kaikki ei sujukaan vaan vaikeudet vaivaavat? Jokaisella johtajalla, myös perheviljelijällä, tulee olla mahdollisuus rehelliseen, vapaamuotoiseen ja luottamukselliseen ajatusten ja tunteiden jäsentämiseen työhönsä liittyvissä asioissa, selvitti toiminnanjohtaja Paula Yliselä Maaseudun Sivistysliitosta.

Työnohjaus tarjoaa tähän hyvän mahdollisuuden. Työnohjauksessa puhutaan ja tutkitaan puhumalla sitä, miten tuottaja toimii työssään ja miksi hän toimii niin. Työnohjaus on keskustelua sekä muiden että oman itsensä kanssa. Tarkoituksena on ammatillinen kasvu ja kehittyminen, tietojen ja taitojen lisääminen sekä ammatti-identiteetin vahvistaminen. Tunnistamalla omia ajatuksiaan ja tunteitaan tuottaja pystyy ottamaan käyttöön omat voimavarat tehdä persoonallisella tavalla työtä. Toiminnanjohtaja Yliselä muistutti, että tuottajayhteisöissä on aina keskustelut asioista esim. naapuri-isännän kanssa, mutta ajat ovat muuttuneet. Naapurissa ei ehkä enää ole toista viljelijää ja aikaa on vähemmän vapaamuotoiseen keskusteluun. Nykyaika vaatii tietoisempaa, tavoitteellisempaa ja organisoidumpaa toimintaa ja tuotantoa kuin ennen.

Puhtia hoitohenkilökunnan jaksamiseen

Erikoistutkija Riikka Kivimäki Tampereen yliopistosta esitteli Työhyvinvointia sairaalatyöhön –tutkimushanketta, jossa oli mukana myös kaksi osastoa Keski-Suomen keskussairaalasta. Hanke on etsinyt hoitoalan hyviä käytäntöjä työpaikkakohtaisella kehittämistyöllä. Keväästä 2004 kevääseen 2006 toteutettiin yhdeksällä paikkakunnalla vuorovaikutteisia kehittämispäiviä, joissa etsittiin konkreettisia uusia hyviä käytäntöjä työhyvinvoinnin lisäämiseksi. Kaikkiaan näitä kehittämispäiviä järjestettiin 33 ja niin osallistui yhteensä 1050 hoitoalan henkilöä. Vuorovaikutteisuutta on pyritty juurruttamaan myös arkipäivän käytännöksi, sillä hoitohenkilökuntaa johdetaan vielä monessa työpaikassa hierarkkisen sairaalaperinteen mukaisesti. Hankkeella on vahvistettu myös työpaikkojen keskusteluyhteyksiä ja yhteistyötä työterveyshuollon, työsuojelun ja esimiesten kesken.

Saadun palautteen mukaan kehittämishanke on onnistunut tehtävässään. Erikoistutkija Riikka Kivimäen mukaan hoitohenkilökunta on arvioinut paranemista tapahtuneen eniten tiedonkulussa, yleisessä vuorovaikutuksessa ja yhteistyössä sekä toiminnan ja työn yleisessä sujumisessa. Myös työpaikan ilmapiiri on parantunut.

Vuorovaikutustaidoilla kysyntää

Työpaikoille tulisi iskostaa uudenlainen avoin keskustelu- ja vuoropuhelukulttuuri. Vuoropuhelu on tarpeen niin esimiesten kuin työntekijöiden välillä, kuten myös eri ammattikuntien kesken. Lääkärin ja sairaanhoitajan on kuunneltava toisiaan, jotta hoitotyö onnistuisi. Samoin myös kokin ja tarjoilijan on puhuttava toisilleen, jotta asiakas saa sitä mitä on tilannut. Työpaikat luovat ilmapiirinsä itse muistutti ylilääkäri Tapio Lahti alustuksessaan.

Terveysliikuntaa kaikille työntekijöille tarpeen mukaan

Työterveyslaitoksen ja UKK-instituutin yhteisessä hankkeessa selkeytettiin työpaikan terveyttä edistävän liikuntatoimen asemaa työterveyshuollossa. Hankkeen ajatuksena oli se, miten liikuntatarpeen arviointi ja ”täsmäliikunnan” käyttö voidaan liittää työterveyshuollon rutiinitoimintoihin. Hanketta esitelleen erikoistutkija Olavi Parosen mukaan tulevaisuudessa pyritään mm. parantamaan työterveyshuollon liikuntaneuvonnan taitoja siten, että hyödynnetään aiempaa paremmin tietoja asiakkaiden työn ominaispiirteistä, kuntotesteistä ja tarjolla olevista liikuntapalveluista.

Lisätietoja: Projektipäällikkö Ismo Suksi, STM Veto-ohjelma, puh. 0400-409 717,
sähköposti: [email protected], www.klinikka.fi ja www.vetoatyoelamaan.fi

Apulaisylilääkäri Tapio Lahti, Työterveyslaitos KESTO-ohjelma, puh. 050-569 8124, sähköposti: [email protected], www.ttl.fi/kesto

Erikoistutkija Olavi Paronen, UKK-instituutti, Tampere, puh. 050-492 5120, sähköposti: [email protected]

Erikoistutkija Riikka Kivimäki, Tampereen yliopisto, sähköposti: [email protected]

Sivun alkuun