Hyppää sisältöön
Valtioneuvosto ja ministeriöt Media

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen tarvitsee kunnan johdon vastuunottoa

Sosiaali- ja terveysministeriö
2.9.2008 10.00
Tiedote -

Pohjois-Pohjanmaalla juodaan alkoholia koko maan keskiarvoa vähemmän ja kasviksia syödään harvemmin. Aikuisten ylipaino on yhtä yleistä kuin muuallakin Suomessa. Vaikka useassa Oulun seudun kunnassa voidaan keskimääräistä paremmin, hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen on syytä kiinnittää enemmän huomiota. Tulevaisuudessa yhteiskunta ja yksittäiset kunnat kohtaavat haasteita, joista ei selvitä, ellei nyt suhtauduta tosissaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen.

”Kunnat ovat tärkeimpiä toimijoita tässä työssä. Erilaisten ohjelmien, periaatepäätösten ja suositusten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteita ei saavuteta ilman kuntien luottamushenkilö- ja virkamiesjohdon sitoutumista”, painotti peruspalveluministeri Paula Risikko tiistaina 2. syyskuuta ministerin työkokouksessa Oulussa, missä seudun vaikuttajat olivat kokoontuneet pohtimaan yhdessä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen merkitystä.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen mukaan kuntastrategiaan

Vuonna 2007 tehdyn kyselyn mukaan Oulun läänin kuntien kuntastrategioista 64 prosentissa onkirjattu hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen liittyviä tavoitteita. Silti vain pieni osa kunnanjohtajista on sitä mieltä, että asia on heidän vastuullaan. Terveydenhuoltolakiehdotuksessa kunnan päättäjien ja johtavien virkamiesten vastuu korostuu.

Valmisteillä olevan terveydenhuoltolain mukaan kuntien on seurattava asukkaidensa terveydentilaa ja siihen vaikuttavien tekijöiden kehitystä väestöryhmittäin. Lisäksi terveysnäkökohdat on otettava huomioon kaikissa kunnan toiminnoissa ja terveyden edistämisestä on laadittava suunnitelmat, jotka hyväksytään kunnanvaltuustossa osana kuntastrategiaa. Myös yhteistyö alueen yliopistojen, ammattikorkeakoulujen, järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa on tärkeää.

”Vaikka terveyden edistämisen säädökset ovatkin osa terveydenhuoltolakia, terveyden edistäminen koskettaa laajasti koko kuntaa, ei ainoastaan sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Terveysnäkökohdat on otettava huomioon kaikessa kunnallisessa päätöksenteossa – kaavoituksessa, liikenneratkaisuissa, koulutuksessa ja vapaa-ajan palveluissa”, ministeri Risikko muistutti.

Hyvinvointi ja terveys ovat myös talouden mittari

Hyvinvointi ja terveys ovat arvoja sinänsä, eikä niiden merkitystä voi koskaan täysin rahassa mitata, mutta joitain hyvinvointi- ja terveysongelmien kustannuksia voidaan laskea. Esimerkiksi tupakoinnin aiheuttamat kokonaiskustannukset ovat noin kaksi miljardia vuodessa ja alkoholin jopa viisi miljardia vuodessa. Syrjäytymisestä aiheutuvia kustannuksia on vaikea arvioida, mutta on arvioitu, että nuoren pysyvästi työmarkkinoilta syrjäytyneen henkilön kustannukset 60 ikävuoteen mennessä ovat miljoona euroa.

”Terveydenhuollon ja vanhusten hoivamenoissa kuntakohtaiset erot voivat olla merkittäviä, näin myös Oulun läänissä. Nyt kannattaa todella miettiä, mistä erot johtuvat ja miten näihin kustannuksiin vaikutetaan”, painotti ministeri Risikko.

Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa terveyserot eri koulutusryhmien välillä ovat suuria. Vähemmän koulutusta saaneissa on liikuntaa harrastamattomia jopa puolet enemmän kuin yli 13 vuotta kouluja käyneissä. Samanlainen suuntaus näkyy myös muissa terveyteen vaikuttavissa asioissa. Lyhyemmän koulutuksen saaneet ovat lihavampia, tupakoivat enemmän ja heidän terveytensä on keskitasoinen tai sitä huonompi.

Tavoitteena hyvinvoiva ja terve kunta

Oulun läänissä on tehty hyvää ja pitkäjänteistä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työtä niin kunnissa, maakunnissa kuin sairaanhoitopiireissä. Lääninhallituksen ja kansalaisjärjestöjen rooli on ollut kehittämistyössä tärkeä. Yksittäisten kuntien terveyden edistämistyön ohella on syytä mainita Pohjois-Pohjanmaan Hyvinvointiohjelma vuosille 2007-2017, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueellinen yhteistyö ja suunnitteilla oleva terveyden edistämisen yksikkö sekä Kainuussa meneillään oleva terveyserojen kaventamista koskeva työ, joka on laajenemassa muillekin alueille.

Terveyden edistämisen politiikkaohjelman ja Terveys 2015 -ohjelman järjestämissä ministerin työkokouksissa muistutetaan kuntapäättäjiä siitä, että heillä on vastuu hyvinvointia ja terveyttä koskevista päätöksistä ja terveyden edistämisen johtamisesta. Hyvinvoiva ja terve kunta – ministerin työkokous järjestetään syksyn aikana seitsemällä paikkakunnalla.

Lue lisää Oulun läänin kuntien terveystilanteesta verkkosivuilta: www.terveyskannattaa.fi

Lisätietoja:
ohjelmajohtaja Maija Perho, STM, puh. 050 443 0805
neuvotteleva virkamies Taru Koivisto, STM, puh. 050 327 8352
projektipäällikkö Kaarina Wilskman, Stakes, puh. 040 502 6680

Sivun alkuun