Hoitoon pääsy on viivästynyt suun terveydenhuollossa
Hoitoon pääsy suun terveydenhuollossa on viivästynyt vuoden 2006 lokakuuhun verrattuna. Kun puoli vuotta sitten hoitoon pääsy kuuden kuukauden sisällä toteutui 76 prosentissa terveyskeskuksista, maaliskuussa 2007 hoitotakuun edellyttämä määräaika onnistuttiin toteuttamaan niistä enää 70 prosentissa. Tiedot perustuvat Stakesin ja sosiaali- ja terveysministeriön maaliskuussa 2007 tekemään kyselyyn, johon vastasi 201 terveyskeskusta.
Yli kuusi kuukautta hammashoitoon jonottaneita on nyt 25 000, kun heitä puoli vuotta sitten oli 21 000. Noin puolet (12 300) heistä oli Helsingin ja Turun terveyskeskuksissa. Suurin osa (20 100) pitkään hoitoa odottaneista oli kymmenessä terveyskeskuksessa. Hälyttävin tilanne suhteessa asukaslukuun on Kymenlaakson, Varsinais-Suomen ja Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiirien terveyskeskuksissa. Hoitoon pääsyn jonot ovat monilla muillakin alueilla venyneet liian pitkiksi ja kuntien olisi välittömästi panostettava niiden purkamiseen ja hoitotakuun toteuttamiseen.
Välitön yhteydensaanti on turvattu ongelmitta suurimmassa osassa terveyskeskuksista ja hoidon tarpeen arvio yhteydenotosta kolmen arkipäivän kuluessa toteutuu 83 prosentissa terveyskeskuksista. Ajoittain ongelmia ilmoittaneiden terveyskeskusten osuus oli kuitenkin hieman lisääntynyt. Myös hammaslääkärille hoitoon pääsyn keskimääräiset ajat olivat hieman pidentyneet. Maaliskuussa 2007 hammaslääkäreille pääsi 67 prosentissa terveyskeskuksista kolmen kuukauden sisällä kun lokakuussa 2006 vastaava luku oli 73 prosenttia. Suuhygienistille pääsee edelleen lähes aina kolmessa kuukaudessa.
Kuntien käytäntöjä tietojen julkaisemisessa hoitoon pääsystä pitäisi parantaa. Vain 19 prosenttia terveyskeskuksista ilmoitti julkaisevansa vähintään puolivuosittain tietoa verkkosivuilla tai tiedotteena. Aktiivisimpia tiedon julkistamisessa ollaan HUS:n alueella, jossa lähes puolet terveyskeskuksista kertoo tiedot hoitoon pääsyn odotusajoista puolivuosittain tai useammin.
Hoitotakuuta ei voida toteuttaa ilman lisätyövoimaa
Työvoimapula on edelleen hoitotakuun toteutumisen suurin este, sillä lähes kaksi kolmasosaa (61%) terveyskeskuksista ilmoitti hammaslääkäripulan vaikeuttavan hoitotakuun toteuttamista, lokakuussa 2006 55 prosenttia. Suuhygienisteistä oli pulaa noin joka viidennessä terveyskeskuksessa.
Sosiaali- ja terveysministeriö katsoo, ettei hoitotakuu voi toteutua toivotulla tavalla, ellei riittävän työvoiman saantia ole turvattu, ja esittää siksi koulutusmäärien lisäämistä nykyisestä. Hammaslääkäripula syvenee entisestään lähivuosina, sillä eläkkeelle siirtyy heistä yhä kasvava joukko. Hammaslääkäripula on erityisen paha Länsi-Suomessa ja Itä-Suomessa, koska nykyisestä koulutuksesta valmistuneet eivät hakeudu alueelle töihin. Suun terveydenhuollon turvaaminen edellyttää hammaslääketieteellisen koulutuksen lisäämistä ja koulutuksen aloittamista Kuopion ja Oulun yhteistyönä Itä-Suomessa. Sosiaali- ja terveysministeriö rahoittaa Itä-Suomen alueen kuntien hanketta, jossa tuetaan nuorten hammaslääkärien rekrytoitumista alueelle.
Sosiaali- ja terveysministeriö tekee yhteistyötä opetusministeriön kanssa hammaslääketieteellisen koulutuksen aloituspaikkojen lisäämiseksi sekä koulutuksen tehostamiseksi Itä-Suomessa. Ilman koulutuksen lisäämistä eläkkeelle jäävien hammaslääkärien määrä nousee lähivuosina suuremmaksi kuin valmistuvien määrä. Hammaslääkäreiksi on valmistunut viime vuosina keskimäärin 45 hammaslääkäriä vuodessa ja eläkkeelle jää jatkossa noin 130 vuosittain.
Hoitotakuu on ollut voimassa nyt kaksi vuotta ja sen toteutumista on tarkasteltu puolivuosittain terveyskeskuksille lähetettävällä kyselyllä.
Lisätietoja: kehittämispäällikkö Anne Nordblad, puh. (09) 160 73240, sosiaali- ja terveysministeriö ja ylilääkäri Hannu Rintanen, puh. (09) 3967 2456, Stakes