Hyppää sisältöön
Valtioneuvosto ja ministeriöt Media

Hallitukselta esitys osa-aikaisesta sairauspäivärahasta

Sosiaali- ja terveysministeriö
22.12.2005 13.00
Tiedote -

Hallitus esittää osa-aikaisen sairauspäivärahan käyttöönottoa vapaaehtoisena järjestelynä työntekijän ja työnantajan välillä. Osasairauspäiväraha tulisi mahdolliseksi pitkien sairauslomien kohdalla vuoden 2007 alusta lähtien. Vähintään 60 sairauspäivärahapäivää yhtäjaksoisesti kestäneen sairauden jälkeen työntekijällä tai yrittäjällä olisi mahdollisuus palata omaan työhönsä osa-aikaisesti ja saada palkan lisäksi osasairauspäivärahaa.

Tavoitteena työhön paluun tukeminen

Osasairauspäivärahajärjestelmän tarkoituksena on tukea työntekijän työhön paluuta kehittämällä järjestelmä, jossa henkilö omasta pyrkimyksestään voisi vähitellen palata takaisin ja sopeutua omaan työhönsä. Osittainen työskentely sairauslomalla saattaisi joissain tilanteissa edesauttaa työntekijän kuntoutumista ja nopeuttaa hänen toimintakykynsä palautumista. Uudistuksen tavoitteena on siten osaltaan edistää työkyvyn palautumista, työssä jaksamista ja työuralla pysymistä.

Uudistus on merkittävä, koska lakiin ei nykyään sisälly mahdollisuutta maksaa sairauspäivärahaa osalta päivää. Voimassa olevan lain mukaan työntekijä ei ole voinut palata työhönsä sairauspäivärahakaudella menettämättä oikeutta sairauspäivärahaan. Kaikissa muissa Pohjoismaissa on käytössä osa-aikainen sairauspäivärahajärjestelmä.

Kuntoutussäätiön vuonna 2003 tekemän selvityksen mukaan neljä vastaajaa viidestä suhtautuimyönteisesti osasairausloman mahdollisuuteen ja kaksi kolmesta oli valmis hyödyntämään sitä itse. Myönteistä kantaa perusteltiin pitkän sairausloman jälkeisen työhönpaluun helpottumisella ja työelämässä pysymisen vakiintumisella sairaustilanteessakin.

Ehdot

Osasairauspäivärahaa maksettaisiin sairausvakuutuslain tarkoittamalla tavalla työkyvyttömälle henkilölle. Osasairauspäivärahan edellytyksenä olisi, että kokoaikaisessa työsuhteessa oleva työntekijä sopii työnsä tekemisestä osa-aikaisesti työnantajansa kanssa. Osa-aikatyötä koskevan sopimuksen tekemisestä säädettäisiin työsopimuslaissa. Työajan ja palkan olisi vähennyttävä 40-60 prosenttiin aiemmasta.

Työhön paluun tulisi työkyvyttömyyden jatkuessa tapahtua siten, ettei siitä aiheutuisi työntekijälle terveydellistä haittaa. Edellytyksenä olisi, että henkilö pystyy hoitamaan osan työtehtävistään terveyttään ja toipumistaan vaarantamatta. Työhönpaluun edellytyksiä arvioitaessa olisi huomioitava työntekijän terveydentila, toimintakyky ja toipumisennuste sekä työtehtävien ja työolosuhteiden asettamat vaatimukset. Työterveyshuollolla olisi merkittävä rooli sen arvioimisessa, onko työntekijällä edellytyksiä palata osa-aikatyöhön.

Määrältään osasairauspäiväraha olisi aina puolet sitä välittömästi edeltävästä sairauspäivärahasta. Osasairauspäivärahaa voitaisiin maksaa yhteensä 12-72 arkipäivän ajan kahden vuoden aikana. Osasairauspäivärahaa ei voisi saada samanaikaisesti työttömyysetuuden tai koulutustuen kanssa. Kuten kokoaikainen sairauspäivärahakin, osasairauspäivärahallaoloaika pidentäisi vastaavalla ajalla työttömyysturvajärjestelmän työssäoloehtojen tarkasteluaikoja.

Osasairauspäivärahaa voisivat saada sekä yksityisen sektorin työntekijät ja yrittäjät että kunnalliset virkamiehet ja työntekijät. Valtion virkamiesten osalta osa-aikaista sairauspoissaoloa koskevat järjestelyt toteutettaisiin erikseen myöhemmin.

Osasairauspäivärahan taloudelliset vaikutukset

Osasairauspäivärahan taloudellisiin vaikutuksiin vaikuttavat monet eri tekijät, joista useimpia on vaikea arvioida luotettavasti. Sosiaali- ja terveysministeriön arvion mukaan osasairauspäivärahajärjestelmä vähentäisi sairauspäivärahamenoja arviolta 5,5 miljoonaa euroa vuodessa. Menoarvio perustuu laskelmaan, jonka mukaan mahdollisia osasairauspäivärahan saajia olisi Suomessa vuosittain arviolta 40 000 henkilöä, joista noin puolet olisi halukkaita osa-aikaiseen työssäkäyntiin osasairauspäivärahan turvin, ja joista noin puolelle työnantaja pystyisi järjestämään osa-aikaista työtä keskimäärin 25 päiväksi keskimääräisellä 48,5 euron päivärahalla.

Osasairauspäiväraha olisi työnantaja- ja työntekijämaksuilla rahoitettava ansioperusteinen etuus, joka myönnettäisiin ansioperusteisen sairauspäivärahan sijaan, joten muutoksella ei ole vaikutusta valtion menoihin.

Vaikutukset eri kansalaisryhmiin

Pääosin osasairauspäivärahajärjestelmän vaikutukset eri kansalaisryhmiin ja kumpaankin sukupuoleen olisivat samankaltaiset. Järjestelmä koskisi kaikkia sairauksia. Osasairauspäiväraha kuitenkin liittyy työssäkäyntiin ja edellyttää kokopäiväistä työsuhdetta, joten esimerkiksi opiskelijat ja työttömät eivät olisi siihen oikeutettuja. Koska kyseessä on ansioperusteinen etuus, palkkataso heijastuu kullakin ammattialalla työskentelevien henkilöiden etuuden määrään.

Osasairauspäivärahan käyttöä eri ryhmissä voidaan arvioida osatyökyvyttömyyseläkeläisten työssäolosta saatujen tietojen perusteella. Siten asiantuntijatehtävissä ja toimisto- ja asiakaspalvelutyössä osasairauspäivärahan käyttö voisi olla muita ammattialoja yleisempää.

Osasairauspäivärahan käyttöönottoa varten luotaisiin seurantajärjestelmä, jonka toteuttaisivat Kansaneläkelaitos ja Työterveyslaitos. Seurantajärjestelmällä kerättäisiin tietoja, joiden perusteella olisi mahdollista arvioida järjestelmälle asetettujen tavoitteiden toteutumista.

Taustalla osapäivärahatyöryhmän selvitys

Nyt annettava hallituksen esitys on valmisteltu sosiaali- ja terveysministeriössä vuonna 2003 asetetun osapäivärahatyöryhmän selvitystyön ja siitä annettujen lausuntojen pohjalta. Valmisteluun ovat osallistuneet keskeiset työmarkkina- ja yrittäjäjärjestöt, työministeriö, sisäasiainministeriö, Kansaneläkelaitos, Työterveyslaitos, Kunnallinen työmarkkinalaitos sekä Valtion työmarkkinalaitos.

Hallitus päätti istunnossaan torstaina 22. joulukuuta 2005, että asiaa koskevat lakiesitykset annettaisiin eduskunnalle presidentin esittelyssä samana päivänä. Lait ehdotetaan tuleviksi voimaan 1. päivänä tammikuuta 2007.

Lisätietoja:

Hallitussihteeri Virpi Korhonen, STM, p. 09-1607 3914, s-posti [email protected]

Erityisavustaja Ismo Kainulainen, STM, p. 050-517 35 94, s-posti [email protected]

Osapäivärahaa selvittäneen työryhmän loppuraportti (STM Työryhmämuistioita 2004:8) (http://www.stm.fi/Resource.phx/publishing/store/2004/06/te1086940659928/passthru.pdf)

Vuorinen H, Puumalainen J, Lehikoinen T, Sairaana töissä? Kysely työpaikoille osasairauslomista. Helsinki: Kuntoutussäätiön työselosteita 25/2003 (http://www.kuntoutussaatio.fi/julkaisut/seloste05.html)

Sivun alkuun