EY-tuomioistuin: Suomen maksettava kotihoidon tukea myös ulkomaille
Lasten kotihoidon tukea voidaan jatkossa maksaa tietyin edellytyksin myös ulkomaille. Euroopan yhteisöjen tuomioistuin antoi asiaan liittyvän tuomionsa torstaina 7. päivänä marraskuuta 2002. EY-tuomioistuin päätyi ratkaisussaan siihen, että lasten kotihoidon tuki on EU:n sosiaaliturvaa koordinoivan asetuksen (1408/71) tarkoittama perhe-etuus.
Tuomioistuimen ratkaisun jälkeen suomalaisen järjestelmän joitakin periaatteita on arvioitava uudelleen. Ainakin kotihoidon tuen maksajan roolia pitää jatkossa selkiyttää. Nykysäännösten mukaan kotikunta vastaa kotihoidon tuen kustannuksista.
EY-tuomioistuimen päätös
Tuomioistuimen päätös merkitsee sitä, että kotihoidon tukea on mahdollista maksaa paitsi Suomessa asuvasta lapsesta myös toisessa EU- tai Eta-maassa asuvasta lapsesta. Kotihoidon tukea voi siten saada myös ulkomailla asuva perhe, joka muuten täyttää tuen saamisen edellytykset. Esimerkiksi suomalaisen yrityksen ulkomaille työhön lähettämän työntekijän perheelle tai Suomeen toisesta EU- tai ETA-maasta töihin tulevan työntekijän kotimaahan jäävälle perheelle voidaan vastedes maksaa suomalaista kotihoidon tukea.
EY-tuomioistuimen ratkaisussa suomalaisen muutoksenhakijan suomalainen aviopuoliso oli työskennellyt Saksassa ns. lähetettynä työntekijänä. Kun muutoksenhakija muutti väliaikaisesti lapsensa kanssa puolisonsa luokse Saksaan, hänelle myönnetty lasten kotihoidon tuki lakkautettiin kansallisen lainsäädännön nojalla. Henkilö valitti Suomessa ensin sosiaalivakuutuslautakuntaan ja sieltä edelleen tarkastuslautakuntaan, joka pyysi EY-tuomioistuimelta ennakkoratkaisua asiassa.
Tuomioistuimen perustelujen mukaan kotihoidon tukea on arvioitava päivähoidon palvelujärjestelmästä erillisenä tukimuotona, joka tarkoituksensa ja vaikutuksensa perusteella on sosiaaliturvan koordinaatioasetuksen tarkoittama perheelle suunnattu etuus. Koordinaatioasetuksen tarkoituksena on helpottaa työntekijöiden liikkumista yhteisön alueella.
Suomen kanta tuomioistuinkäsittelyn aikana
Suomi on tähän asti katsonut, ettei kotihoidon tuki ole koordinointiasetuksen tarkoittama liikuteltava etuus, vaan kiinteästi päivähoitojärjestelmään sidottu vaihtoehtoinen hoitotuki. Valintaoikeutta päivähoidon ja kotihoidon tuen välillä ei ole ollut ulkomailla, vaan oikeuden käyttäminen on edellyttänyt, että lapsi tosiasiallisesti asuu Suomessa ja tukea maksavassa kunnassa. Suomi katsoi, että kotihoidon tuki ja muut lasten hoitojärjestelyt muodostavat yhtenäisen pienten lasten hoitopalveluiden kokonaisuuden. Suomi piti tästä kannasta tiukasti kiinni koko tuomioistuinkäsittelyn ajan.
Käytännön näkökohtia
Aivan tarkkoja tilastotietoja Suomessa vakuutetuista toisessa EU/ETA-maassa asuvista alle 3-vuotiaista lapsista ei ole. Tämän hetkisten tietojen mukaan kotihoidon tuen piiriin tulisi 319 (alle kolmevuotiaan) ulkomailla asuvan suomalaislapsen huoltajaa.
Kotihoidon tukea haetaan Kansaneläkelaitoksesta. Se ottaa EY-tuomioistuimen päätöksen huomioon käsitellessään nyt vireillä olevia tai uusia tukihakemuksia. Aikaisemman käytännön pohjalta kielteisen päätöksen saaneiden tulisi tehdä uusi hakemus.
Lisätietoja:
Neuvotteleva virkamies Olavi Kaukonen puh. (09)160 74393, 050-524 5796
(kotihoidon tuki)
Apulaisosastopäällikkö Anne Neimala puh. (09)160 73870, 050-559 9166
(sosiaaliturvan koordinaatio EU:ssa)