EU:n työllisyys- ja sosiaalipolitiikkaneuvoston kokous Luxemburgissa
EU:n työministerit sekä sosiaali- ja terveysministerit pyrkivät saavuttamaan kokouksessaan Luxemburgissa yleisnäkemyksen sosiaaliturvan koordinaatiota koskevan lainsäädännön uudistamisesta perhe- ja työttömyysetuuksien ja varhaiseläke-etuuksien osalta sekä nykyisen sosiaaliturva-asetuksen muuttamista, jotta eurooppalainen sairaanhoitokortti voitaisiin ottaa käyttöön. Yhtenä keskustelun aiheena on työllisyys, maahanmuutto ja kotouttaminen. Suomea kokouksessa edustaa työministeri Tarja Filatov.
Neuvosto pyrkii myös saavuttamaan poliittisen yhteisymmärryksen vähimmäisvaatimuksista työntekijöiden suojaamiseksi sähkömagneettisten kenttien aiheuttamilta riskeiltä ja Daphne II-ohjelman perustamisesta. Lisäksi neuvoston on tarkoitus hyväksyä ehdotus päätöslauselmaksi ihmis- ja erityisesti naiskaupan torjumiseksi ja päätöslauselma riittävien ja kestävien eläkkeiden avoimesta koordinaatiosta. Lisäksi neuvosto käsittelee sosiaalisen suojelun komitean lausuntoa Lissabonin strategian sosiaalisen ulottuvuuden vahvistamisesta.
Perhe- ja työttömyysetuudet osana sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista
EY:n sosiaaliturvaa koskevien säännösten yksinkertaistaminen ja nykyaikaistaminen on ollut vireillä neuvostossa vuodesta 1999 lähtien. Italian puheenjohtajakaudella on käsitelty perhe- ja työttömyysetuuksia sekä varhaiseläke-etuuksia koskevia säännöksiä, joista neuvoston ja parlamentin on tarkoitus päättää yhteispäätöksellä. Asetus tulee voimaan aikaisintaan vuonna 2006. Nyt neuvoston tavoitteena on saavuttaa säännöksistä yleisnäkemys.
Suomen lainsäädännön mukainen elatustuki, äitiysavustus ja tuki kansainvälisen lapseksiottamisen kustannuksiin jäävät koordinaation ulkopuolelle. Käytännössä se merkitsee, että Suomessa niitä maksetaan vain täällä asuville henkilöille. Suomen tavoite perhe-etuuden käsitteen selkiyttämiseksi toteutuu. Suomen tavoitteena oli myös, että kotihoidon tukea perhe-etuutena maksettaisiin vain Suomessa asuville. Muut jäsenmaat kuitenkin vastustavat poikkeuksia ja näin kotihoidon tukea tulee koskemaan asetuksen perhe-etuussäännökset sellaisenaan. Kotihoidon tukea voidaan maksaa myös toisessa jäsenmaassa oleskelevista lapsista. Jäsenmaista vain Tanskalla on Suomen lisäksi tuen kaltainen etuus.
Työnhakuaikaan toisessa jäsenmaassa tulee muutos. Uusien säännösten mukaan työnhakuaika on nykyinen enintään kolme kuukautta, mutta siihen voi saada lähtömaan viranomaisten luvalla pidennystä enintään toiset kolme kuukautta. Työnhakumatkojen määrää ei rajoiteta. Lisäksi työnhaun aikana maksettava työttömyysetuus maksetaan työnhakijalle lähtömaasta. Nykyisin työnhakijalle maksetaan etuus työnhakumaasta, mutta lähtövaltio korvaa etuuden sen maksajalle.
Eurooppalainen sairaanhoitokortti
Neuvostossa on tarkoitus saavuttaa yleisnäkemys sairaanhoitokortin käyttöönoton vaatimista muutoksista sosiaaliturva-asetukseen. Eurooppalaisella sairaanhoitokortilla korvataan sairaanhoitolomakkeet (E-lomakkeet), joita nykyisin tarvitaan, jotta hoitoa voi saada toisessa jäsenvaltiossa tilapäisesti oleskeltaessa. Sairaanhoitokortin käyttöönotto, henkilöiden oikeuksien yhdenmukaistaminen ja menettelyn yksinkertaistaminen hoidon saamisessa ovat kaikki myönteisiä muutoksia, jotka Suomi hyväksyy. Asia ratkaistaan Euroopan parlamentin kanssa yhteispäätösmenettelyllä. Kortti otetaan käyttöön 1.6.2004.
Työntekijöiden suojaaminen sähkömagneettisten kenttien aiheuttamilta riskeiltä
Neuvosto pyrkii saavuttamaan poliittisen yhteisymmärryksen vähimmäisvaatimuksista työntekijöiden suojaamiseksi sähkömagneettisten kenttien aiheuttamilta turvallisuuden ja terveyden vaaroilta. Direktiiviehdotus perustuu Kansainvälisen ionisoimattoman säteilyn asiantuntijakomitean esittämiin raja-arvoihin. Esitys ei aiheuttane merkittäviä lisäkustannuksia sähkön tuotannolle, matkapuhelimen käytölle eikä magneettikuvauksen kehittämiselle. Suomi tukee direktiiviehdotuksen hyväksymistä.
Daphne-ohjelmalle jatkoa
Neuvosto pyrkii kokouksessaan saavuttamaan poliittisen yhteisymmärryksen Daphne II-ohjelman (2004-2008) perustamisesta. Lapsiin, nuoriin ja naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ehkäisevän Daphne-ohjelman ensimmäinen vaihe (2000-2003) päättyy vuoden 2003 lopussa. Neuvosto päättää ohjelman jatkamisesta Euroopan parlamentin kanssa yhteispäätösmenettelyllä.
Suomi pitää tärkeänä ohjelman jatkamista.Useiden tilastojen mukaan Suomi on EU:n väkivaltaisin maa. Kansallisesti Daphne I- ohjelman tärkein anti on ollut tietoisuuden lisääminen. Erityisesti sosiaali-, terveydenhuollon ja opetussektorin henkilöstölle on ohjelmasta saatu välineitä ilmiön tunnistamiseen ja kohtaamiseen. Uusi ohjelma on sisällöltään samankaltainen kuin Daphne I –ohjelma. Kaikki väkivallan muodot (perhe- ja kouluväkivalta, väkivalta laitoksissa tai työpaikoilla, kaupallinen seksuaalinen hyväksikäyttö, sukuelinten silpominen, sukupuoleen perustuva väkivalta ja ihmiskauppa sekä väkivallan tekijöiden ja uhrien hoitotoimet) ovat ohjelmassa mukana. Uudessa ohjelmassa talousarviota on korotettu. Ohjelman jatkamista ja laajentamista tukee erityisesti uusien jäsenmaiden liittyminen Euroopan unioniin vuonna 2004.
Ihmiskaupan ja erityisesti naisia koskevan kaupan torjunta
Neuvoston on tarkoitus hyväksyä päätöslauselma, jossa korostetaan rajat ylittävää kansainvälistä yhteistyötä ihmiskaupan ehkäisyn, uhrien suojelun ja tuen kehittämiseksi ja konkreettisten tulosten saavuttamista ihmiskaupan vastaisessa työssä. Tavoitteena on mm. kehittää hankkeita ihmiskaupan uhrien integroimiseksi normaaliin työelämään ja prostituoitujen tukemiseksi pois prostituutiosta. Suomi on osallistunut aktiivisesti julkilausuman muotoiluun.
Maahanmuutto, kotouttaminen ja työllisyys
Ministerineuvosto keskustelee maahanmuutosta, kotouttamisesta ja työllisyydestä. Teemat liittyvät maahanmuuttajien työhön pääsyyn, eurooppalaisten työmarkkinoiden tarpeiden ja lisääntyvän maahanmuuton keskinäiseen vastaavuuteen ja kotouttamispolitiikkaan ottamalla huomioon uusien maahanmuuttajien sekä myös toisen ja kolmannen polven maahanmuuttajien tilanteet. Lisäksi esillä on kysymys maahanmuuttovirtojen hallinnasta sekä työllisyys-, sosiaalipolitiikka-, terveys- ja kuluttajasuoja-asioiden neuvoston roolista maahanmuutto- ja kotouttamisasioissa.
Suomi korostaa maahanmuutto-, kotouttamis- ja työllisyyspolitiikan välistä yhteyttä. Myös EU-tasolla maahanmuuttoa koskevissa toimissa tulisi ottaa riittävästi huomioon eri jäsenvaltioiden työmarkkinoiden tilanteet sekä varmistaa mahdollisuudet sopeutua väestön ikääntymisen myötä tulevaisuudessa odotettavissa oleviin työmarkkinoiden muutoksiin.
Euroopan sosiaalirahaston tulevaisuus
Lounaan aikana ministerit keskustelevat Euroopan sosiaalirahaston tulevaisuudesta ja sen suhteesta Euroopan työllisyysstrategiaan sekä Euroopan neuvostossa sovittuun kilpailukyky- ja työllisyysstrategiaan.
Lisätietoja: sosiaali- ja terveysministeriö
Vanhempi hallitussihteeri Marja-Terttu Mäkiranta puh. 16073 877, 050-5002 894 (perhe- ja työttömyysetuudet, eurooppalainen sairaanhoitokortti)
Ylitarkastaja Sari Karhinen puh. 1607 3246 (Daphne II-ohjelma)
Lääkintöneuvos Asko Aalto puh. 03-260 8486, 040-7229 321 (sähkömagneettiset kentät)
neuvotteleva virkamies Leila Räsänen puh.1607 3837 (naiskauppa)
Lisätietoja: työministeriö
Hallitusneuvos Liisa Heinonen, puh. 1604 8017, 040-5023 815 (maahanmuuttoasiat)
Erikoissuunnittelija Eeva Vattulainen, puh, 1604 8019, 040 7609 189 (kotouttaminen)
Johtaja Pertti Toivonen, puh. 1604 7983, 0400-507 622 (Euroopan sosiaalirahasto)