EU:n riskienarviontikampanja 2008 - 2009 avattiin Tampereella
Ihmiset kohtaavat ja arvioivat riskejä päivittäin. Liikenteessä ohittaessaan edellä ajavan auton, talvella lähtiessään jäälle ensimmäisten pakkasten jälkeen ja kesällä soutaessaan mökille ilman pelastusliivejä. Monet vaaratilanteet olisivat vältettävissä, jos ennen toimintaa pysähdyttäisiin miettimään tilanteen vaaroja. Sama viisaus pätee myös työpaikoilla. Työtapaturmat ja työperäiset sairaudet aiheuttavat inhimillistä kärsimystä ja taloudellisia menetyksiä niin Suomessa kuin muuallakin EU:ssa. Koska riskien arviointi on ensimmäinen askel oikeaan suuntaan Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto on käynnistänyt kaksivuotisen riskienarviointikampanjan yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa. EU:n työterveys- ja työturvallisuusviraston pääjohtaja käynnisti Suomen kampanjan keskiviikkona 11. kesäkuuta yhdessä työmarkkinajärjestöjen ja riskienhallinnan asiantuntijoiden kanssa.
Euroopan riskienarviointikampanjan 2008-2009 tavoitteena on madaltaa kynnystä riskien arvioinnin aloittamiseen. Keskeistä on löytää työssä esiintyvät vaarat ja puuttua niihin. Riskienarviointimenetelmän käyttö tuo toimintaan systemaattisuutta ja tarjoaa työvälineen, jonka avulla vaikeisiin tekijöihin voidaan puuttua. Samalla keskusteluun nousevat myös jokapäiväiset riskit, joihin on totuttu ja joiden olemassaolo saattaa unohtua..
Kun yrityksessä aloitetaan riskien arviointi, tarjolla on yksinkertaisia riskienarviointimenetelmiä, joista saadaan tukea arvioinnille. Kun toiminnan perusteet tulevat tutuksi pystytään käyttämään eri tasoisia menetelmiä, joiden avulla ongelma-alueisiin voidaan pureutua tarkemmin. Näin turvallisuuden tasoa voidaan jatkuvasti parantaa. Perushaasteena on siirtyminen lakisääteisen velvoitteen täyttämisestä itseohjautuvaan riskien hallintaan, jossa työtä tehdään oma-aloitteisesti ja hyödyt tunnistaen. Samankaltaista mallia voidaan soveltaa muuhunkin yrityksen toiminnan kehittämiseen.
Yritykset ovat erilaisia ja niillä on erilaiset tarpeet myös riskien arvioinnissa. Paras tulos saadaan, kun riskienarviointimenetelmä valitaan yrityksen tarpeet ja tavoitteet huomioon ottaen ja sitä muokataan yritykselle sopivaksi. Työntekijöiden ottaminen mukaan riskien arviointiin tärkeää, sillä se parantaa arvioinnin laatua, varmistaa sitoutumisen ja lisää riskitietoisuutta.
Apu saa ja menetelmiä löytyy
Lainsäädännön riskien arvioinnille asettavat vaatimukset näkyvät erilaisten riskinarviointimenetelmien kehityksessä. Menetelmiä löytyy niin yleisellä tasolla tapahtuvaan arviointiin kuin tiettyjen alojen ja riskilajienkin arvioinnin avuksi. Lisäksi apuvälineitä löytyy turvallisuustason arviointiin.
Työterveyslaitoksella on koottu ns. menetelmäpakki, josta löytyy lähes 200 riskien arviointimenetelmää. Näin erilaiset menetelmät ovat helposti yritysten löydettävissä verkosta. Tampereen teknillisellä yliopistolla on tekeillä pienyritysten tarpeisiin soveltuva riskinarvioinnin verkkosivusto, joka tukee ja ohjaa käyttäjäänsä. Sivuilta löytyvät menetelmät on valittu siten, että kokematonkin käyttäjä pystyy niiden avulla aloittamaan riskien arvioinnin. Verkkosivutotetaan käyttöön syksyllä.
Riskien arviointia valvotaan työsuojelutarkastuksilla
Työsuojelutarkastusten aikana varmistetaan, että työpaikoilla on toimivat riskien hallintamenettelyt. Tämä tarkoittaa sitä, että vaarat tunnistetaan ja riskien arvioinnin tuloksia sovelletaan käytäntöön. Erityisesti hallintamenettelyjen olemassaoloa valvotaan työn ja työolojen aiheuttaman haitallisen kuormituksen, työtapaturmien ja kemikaaliriskien osalta.
Riskien arviointien toteutuksessa ja laadussa on suuria eroja. Parhaimmin riskien arviointi on toteutunut tapaturmariskien kohdalla ja heikoimmin erityistä asiantuntemusta vaativiin riskeihin, kuten kemikaaleihin ja henkisiin tekijöihin, liittyen.
Työpaikkaselvitys kannattaa yhdistää riskienarviointiin
Työterveyshuoltolaki edellyttää, että työterveyshuolto tekee työpaikalla työpaikkaselvityksen. Työpaikkaselvitys sisältää työn ja työolosuhteiden terveellisyyden ja turvallisuuden selvittämisen ja arvioinnin. Työpaikkaselvityksessä otetaan huomioon työpaikan altisteet, työn kuormittavuus, työjärjestelyt sekä tapaturma- ja väkivaltavaara.
Työpaikkaselvityksen yhdistäminen työpaikan riskien arviointiin tuo riskienarviointiin mukaan työterveyshuollon henkilöstön asiantuntemuksen ja nostaa samalla riskien arvioinnin laatua ja luotettavuutta. Lisäksi yhdistämällä arvioinnit vältetään päällekkäistä työtä.
Lainsäädäntö kehittyy työelämän mukana
Suomessa systemaattinen riskien arviointi sai alkunsa suuronnettomuuksien ehkäisystä, josta painopiste on siirtynyt työn riskien arviointiin. Työpaikan vaaratekijöiden järjestelmällinen tunnistaminen ja niiden merkityksen arviointi eli riskien arviointi on ollut vaihtelevasti mukana erilaisissa säädöksissä vuodesta 1987, vaikka termiä riskien arviointi ei lainsäädännöstä löydykään. Vuoden 2003 alusta voimaan tulleen työturvallisuuslain myötä vaatimus on koskenut kaikkia työnantajia sekä yhteisellä työpaikalla työskenteleviä omaa työtään tekeviä yrittäjiä.
Lisätietoja: neuvotteleva virkamies Hannu Alén, puh. (09) 160 72459, ylitarkastaja Helena Kalliolinna, puh. (09) 160 72473 ja ylitarkastaja Hannu Stålhammar puh. (09) 160 73108, s-posti etunimi.sukunimi (at) stm.fi. Katso myöswww.riskithaltuun.fiLinkki toiselle sivustolle ja www.ttl.fiLinkki toiselle sivustolle