Eläkeuudistusta koskevat lait vahvistetaan
Hallitus esittää yksityisten alojen työeläkkeitä koskevien lakimuutosten (ns. Puron paketti) vahvistamista. Lakimuutoksilla joustavoitetaan eläkkeelle siirtymisen ajankohtaa ja kannustetaan työssä jatkamiseen siten, että eläkkeelle siirtymisen myöhentäminen parantaa eläketurvaa. Eläkkeiden laskutapa muuttuu koko työhistoriaan perustuvaksi. Uudistus sisältää muitakin muutoksia, jotka toteuttavat hallitusohjelmassa asetettuja tavoitteita eläkejärjestelmän kehittämisestä ja työssä pysymisestä. Hallitus päätti torstaina 26. kesäkuuta esittää, että presidentti vahvistaisi asiaa koskevat lait. Tasavallan presidentin on tarkoitus vahvistaa lakiuudistus perjantaina. Lakimuutokset tulevat voimaan vuoden 2005 alusta.Uudet eläkesäännöt koskevat 1.1.2005 jälkeen alkaneita yksityissektorilla ansaittuja työntekijöiden ja yrittäjien työsuhteita. Samat periaatteet on tarkoitus soveltuvin osin toteuttaa myös julkisen puolen eläkkeissä. Lisäksi uudistuksessa on valmistauduttu siihen, että yksityisen sektorin työeläkelait yhdistetään lähivuosina yhdeksi laiksi.Taustana uudistuksille on tarve vastata väestön ikääntymisen ja ikärakenteen muutoksen kansantaloudelle ja eläkejärjestelmälle tuomiin haasteisiin. Lakimuutoksilla, kuten myös muilla viime vuosina annetuilla esityksillä, pyritään kannustamaan ikääntyvien työssäkäynnin jatkamiseen. Näin eläkkeellesiirtymisikä, joka tällä hetkellä on noin 59 vuotta, nousisi kahdella - kolmella vuodella. Lisäksi eläkejärjestelmää pyritään uudistuksen myötä selkeyttämään ja tekemään eläkkeen määräytymisperusteita, esimerkiksi pätkätöiden osalta nykyistä oikeudenmukaisemmiksi. Muutokset perustuvat työmarkkinajärjestöjen keskenään sopimiin periaatteisiin.Työssä jatkamisesta kannattavaaJatkossa voi jäädä joustavasti eläkkeelle 63-68 vuoden iässä. Työntekijä tai yrittäjä voi jäädä pois töistä 63-vuotiaana, ja eläke lasketaan siihen mennessä ansaituista työtuloista. Myöhemmin kuin 63-vuotiaana eläkkeelle siirtyminen parantaa työeläketurvaa. Tämä toteutetaan siten, että työssä olevilla 63-68-vuotiailla vanhuuseläke karttuu 4,5 prosentin verran vuosittain. Eläkkeen karttuminen alkaa jo 18 ikävuodesta 1,5 prosentin suuruisena. Karttumaprosentti nousee 53 ikävuodesta alkaen 1,9 prosenttiin. Tämän ryhmän työntekijät ja yrittäjät osallistuvat parantuvan eläketurvansa kustantamiseen nykyistä suuremmalla työeläkemaksulla. Kansaneläkkeen vanhuuseläkkeen saa jatkossakin 65 vuoden iässä. Kansaneläkkeen määrää ei kuitenkaan vähennä työeläkekarttuma, jota ansaitaan 63 ikävuodesta lähtien. Sairauspäivärahaa voi saada 68 ikävuoteen saakka.Työkyvyttömyyseläke muuttuu 63 vuoden iässä vanhuuseläkkeeksi. Osa-aikaeläkettä saa 68 vuoden ikään. Myös tulevan ajan eläkepalkan laskenta-aika muuttuu. Pitkään työkyvyttömyyseläkkeellä olevien eläkkeen tason varmistamiseksi työkyvyttömyyseläkkeitä korotetaan iästä riippuvalla kertoimella, kun viisi vuotta on kulunut eläkkeen alkamisesta.
Uudessa järjestelmässä eläkkeen perustana oleva palkka eli ns. eläkepalkka lasketaan henkilön koko työhistorian perusteella. Nykyjärjestelmässä eläke on yleensä määräytynyt kymmenen viimeisen työssäolovuoden ansioiden mukaan. Uudella palkkakertoimella, jossa palkkojen osuus on 80 prosenttia jahintojen 20 prosenttia, varmistetaan kaikkina työuravuosina kertyneen eläketurvan säilyminen.
Kaikkia maksussa olevia työeläkkeitä tarkistetaan indeksillä, jossa palkkojen osuus on 20 prosenttia ja hintojen osuus 80 prosenttia. Vuoden 2009 alusta otetaan myös käyttöön ns. elinaikakerroin, jotta eläketurva voitaisiin sopeuttaa keskimääräiseen eliniän kasvuun.
Valtaosa hyötyy uudistuksesta
Eläkeuudistuksen vaikutukset näkyvät täysimääräisesti vasta pitkän ajan kuluttua. Eläkkeensaajan kannalta uudistuksessa on sekä eläkkeitä korottavia että niiden määrää vähentäviä muutoksia. Eläkettä korottavat muun muassa uudet korkeammat karttumaprosentit, eläkkeen kertyminen aiempaa nuorempana, uusi ansiotietojen tarkistuksessa käytettävä palkkakerroin ja eläkkeen aiempaa suurempi kertyminen eräiltä palkattomilta jaksoilta. Myös pitenevän työssäolon arvioidaan korottavan eläkkeitä.
Suurin osa eläkkeensaajista hyötyy uudistuksesta. Eri ammattiryhmien välillä ei Eläketurvakeskuksen tekemissä laskelmissa ole havaittu mainittavia eroa saatavan hyödyn suhteen. Samoin eläkeuudistuksesta hyötyvät sekä miehet että naiset melko tasavertaisesti. Eläkepaketti on ensimmäinen lakiuudistus, johon on tehty ns. suvaus, eli sukupuolivaikutusten systemaattinen arviointi.
Eläkettä myös lastenhoidosta ja opiskelusta
Lainmuutosten myötä tapahtuu merkittävä muutos omia lapsiaan hoitavien sosiaaliturvassa. Äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainrahakaudelta vanhemmalle karttuu eläkettä vähintään 12 kuukautta lasta kohti. Karttuman perusteena on etuuden perusteena oleva työtulo. Jos etuus on ansiotulojen vähäisyyden tai puutumisen vuoksi maksettu vähimmäispäivärahan suuruisena perusteena on 500 euroa kuukaudessa. Nykyisin pätkätöitä tekevälle lastenhoidon ajalta ei kerry työeläketurvaa, mitä on pidetty etenkin naisten eläketurvan kannalta suurena puutteena.
Työeläke alkaa kertyä myös lasten kotihoidon tukiajalta. Valtion varoista suoritettavan eläkkeen saannin ehtonaon se, että hoidettavan lapsen tulee olla alle kolmevuotias. Vanhemman pitää olla lapsensa hoitamisen vuoksi estynyt tekemästä ansiotyötä ja saada lasten kotihoidon tuesta ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain mukaista tukea.
Eläkettä karttuu jatkossa myös opiskeluajalta. Eläkkeen suuruus lasketan samoin 500 euron kuukausiansion mukaan. Kaikkiaan kertymää on mahdollista saada viiden vuoden opintotukeen oikeuttavan opiskelun ajalta. Uudistuksen mukaan kertymän saaminen hyväkseen edellyttää lisäksi loppututkinnon suorittamista tai ammattiin valmistumista. Tarkemmat säännökset annettaan myöhemmin valtioneuvoston asetuksella.