Globaaleja biouhkia torjutaan yhteistyöllä
Tartuntatauteja ja niiden ehkäisemistä pohditaan uuden kansainvälisen terveysturvallisuutta edistävän kumppanuuden, Global Health Security Agendan kokouksessa Helsingissä 5.-6. toukokuuta. Kokous kerää yhteen lähes 200 alan asiantuntijaa yli 20 maasta. Edustettuna ovat myös Euroopan unioni, Maailman terveysjärjestö WHO, YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO sekä Maailman eläintautijärjestö OIE.
Lähtökohtana terveyskumppanuudessa ovat kansainväliseen liikkuvuuteen ja uusiin ajankohtaisiin tartuntatautiuhkiin liittyvät terveyshaasteet kuten MERS-koronavirus ja lintuinfluenssa. Kumppanuuden toiminta tukee WHO:n kansainvälisen terveyssäännöstön toimeenpanoa ja Suomessa hankkeeseen osallistuvat sosiaali- ja terveysministeriön lisäksi maa- ja metsätalousministeriö, ulkoasiainministeriö sekä puolustusministeriö.
Uusi viisivuotinen terveyskumppanuushanke käynnistyi Yhdysvaltojen aloitteesta helmikuussa 2014. Kumppanuuden verkosto jakaa tietoa, tarjoaa tukea ja auttaa tuomaan esille parhaita käytäntöjä, joilla ehkäistään ja torjutaan kansainvälisiä terveysuhkia. Globaalien biouhkien torjunta vaatii kattavaa yhteistyötä eri toimijoiden välillä.
Terveyskumppanuus korostaa laajaa, poikkihallinnollista lähestymistapaa, mikä on tunnetusti Suomen kansainvälinen vahvuus. Suomella on myös laaja kokemus monialaisesta yhteistyöstä, jolla torjutaan tartuntatautiepidemioita.Yhtenä esimerkkinä tästä on puolustusvoimien sekä THL:n yhteinen Biologisten uhkien osaamiskeskus. Keskus toimii kansallisena biologisten uhkien torjunnan ja varautumisen asiantuntijaorganisaationa, sekä tekee aktiivisesti kansainvälistä yhteistyötä.
Myös Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran ja THL:n yhteistyöelin Zonoosikeskus tekee laajaa kansallista yhteistyötä biouhkien torjunnassa. Tarttuvista taudeista kolme neljäsosaa ovat eläimistä ihmisiin siirtyviä tartuntoja, zoonooseja. Näiden seuranta ja torjunta on Suomessa annettu Zoonoosikeskuksen tehtäväksi. Zoonooseihin kuuluvaksi luetaan myös lisääntyvä taudinaiheuttajien antibioottiresistenssi, joka uhkaa tehdä monet nykyisin käytössä olevat antibiootit tehottomiksi. Tätä vakavaa terveysuhkaa voidaan torjua säätelemällä antibioottien käyttöä niin ihmisten kuin eläinten lääkinnässä.
Suomi korostaa kansainvälisen yhteistyön, avoimen tiedonvälityksen sekä Maailman terveysjärjestön ja YK-järjestelmän merkitystä. Terveyskumppanuus pyrkii vahvistamaan tätä terveysturvallisuuden alalla tehtävää yhteistyötä ja tiedonvaihtoa.
Lisätietoja
neuvotteleva virkamies Outi Kuivasniemi STM, p. 0295 163117
neuvotteleva virkamies Sebastian Hielm MMM, p. 0295 162305
ulkoasiansihteeri Hanna - Leena Korteniemi UM , p. 0295 351594
erityisasiantuntija Tiina Raijas PLM, p. 0295 140318