Hyppää sisältöön
Valtioneuvosto ja ministeriöt Media

Carl Bertelsmann -palkinto Suomelle

Sosiaali- ja terveysministeriö
14.9.2006 9.00
Tiedote -

Palkintoraha uuden suomalaisen tunnustuspalkinnon perustamiseen

Suomi vastaanotti tänään saksalainen Bertelsmann-säätiön tunnustuspalkinnon pitkäjänteisestä työstä ikääntyvien työntekijöiden työssä jatkamisen, työolojen ja työllistymisedellytysten parantamisesta. Palkinto annettiin Kansalliselle ikäohjelmalle sekä sen työtä jatkaneille VETO-, TYKES- ja NOSTE-ohjelmille. Kansainvälinen Carl Bertelsmann -palkinto jaetaan vuosittain ja se on suuruudeltaan 150 000 euroa. Palkintosumma ja siihen liitetty muu rahoitus aiotaan käyttää kotimaisen tunnustuspalkinnon perustamiseen.

Suomen uudistusohjelmille osoitettu Carl Bertelsmann-palkinto ikääntyvien työntekijöiden työolosuhteiden parantamiseksi luovutettiin torstaina 14. syyskuuta 2006 Gütersloh'n kaupungissa Saksassa. Palkinnon otti vastaan nykyisen hallituksen puolesta Suomen entinen pääministeri (1991-1995) Esko Aho, jonka kaudella ikäohjelmaan johtaneet selvitykset käynnistettiin.

Bertelsmann-säätiö antoi Suomelle kiitosta työelämän ikääntymisongelman varhaisesta havaitsemisesta ja laajasta yhteistyöstä, jolla haasteeseen on tartuttu. Sen mukaan demografinen kehitys vaatii rohkeita yhteiskunnallisia muutoksia, jotka mahdollistavat työelämässä pysymisen nykyistä pidempään.

Säätiö tutki palkintoa varten eri maiden vastaavia hankkeita apunaan sveitsiläinen Prognos AG:n, joka arvioi myös Suomen ohjelmat keväällä 2006. Muita esimerkillisiä hankkeita tutkijatlöysivät Australiasta, Alankomaista sekä Iso-Britanniasta.

Palkintotilaisuus on nähtävissä internetissä osoitteessa www.bertelsmann-foundation.org

Palkinnon perustelut kiittävät suomalaista yhteistyön traditiota

Perusteluissaan säätiö korostaa erityisesti Suomen erinomaista kykyä sopeutua muuttuviin olosuhteisiin. Suomi on sen mukaan osoittanut, että suunnanmuutos on mahdollinen myös vaikeassa työllisyystilanteessa, kun tavoitteen eteen tehdään työtä määrätietoisesti ja laajapohjaisesti.

Erityisen ansiokasta arvioijien mukaan on ollut, että Suomessa on laadittu johdonmukainen kansallinen strategia, jota on toteutettu hallituksen, ammattiliittojen, työnantajien ja eri ministeriöiden välisenä yhteistyönä. Laajan uudistuspaketin ja ikäohjelmaa seuranneiden jatko-ohjelmien avulla Suomi on siirtynyt kokonaan uuteen kulttuuriin, jossa arvostetaan työssä jatkamista.

Suomi on säätiön arvion mukaan menestynyt ikärakenteen muutoksen hallinnassa, koska ikäsidonnaiset tekijät otettiin huomioon työntekijöiden työ- ja työllistämisedellytyksien luomisessa ja keskityttiin osaamiseen, työhyvinvoinnin parantamiseen ja työn organisointiin. Vuoden 2005 alussa voimaan tullutta eläkeuudistusta pidetään perusteluissa merkittävänä onnistumisena ja hyvänä esimerkkinä suomalaisesta yhteistyöstä.

Bertelsmann-säätiön mukaan juuri hyvä hallinto ja poikkihallinnollinen yhteistyö ovat varmistaneet ohjelmien toteuttamisen. Suomessa panostettiin poikkeuksellisen paljon myös viestintäkampanjoihin, joilla haluttiin muuttaa suomalaisten kuvaa ikääntyneistä työntekijöistä. Yksilöllisiä työllistymismahdollisuuksia parannettiin ja annettiin vanhemmille työntekijöille mahdollisuus tehdä työtä, mutta samalla ikääntyä ja pysyä terveenä.

Työelämän hyvät käytännöt -rahasto jakamaan kotimainen tunnustuspalkinto

Palkintosumma on tarkoitus käyttää suomalaisen Työelämän hyvät käytännöt -rahaston perustamiseen. Suomen itsenäisyyden juhlavuoden rahasto (Sitra) ja Työsuojelurahasto (TSR) ovat päättäneet tukea perustettavan rahaston toimintaa allokoimalla rahastoon pääomaa ja tukemalla sen tavoitteita tutkimuksella ja kehittämistyöllä.

Rahasto jakaisi tunnuspalkinnon vuoden tai kahden välein sellaiselle suomalaiselle innovaatiolle tai hyvälle käytännölle, joka on erityisen ansioituneesti lisännyt ikääntyneiden työhyvinvointia, tukenut heidän työssä jaksamistaan ja jatkamistaan tai parantanut työoloja tai ikääntyvien työntekijöiden työllistymisedellytyksiä.

Tunnustuspalkinnon tavoitteena on vaikuttaa asenteisiin ja ylläpitää osaltaan yhteiskunnallista keskustelua. Palkittavan toimenpiteen on oltava käytännönläheinen ja mielellään sovellettavissa laajemminkin. Painopisteenä on uusien hyvien käytäntöjen tuottaminen ja jakaminen.

On luonnollista, että summa käytetään arvoisellaan tavalla sellaisiin hankkeisiin, joilla työssä jaksamista ja jatkamista voidaan jatkossakin tukea, sanoo kansliapäällikkö Markku Lehto sosiaali- ja terveysministeriöstä.

- Meillä on paljon tutkittua tietoa ja erinomaisia menetelmiä monien työelämän pulmien ratkaisemisen. Mielestäni nyt olisi panostettava erityisesti kehitysideoiden toimeenpanoon sekä tiedon ja ohjelmissa luotujen hyvin käytäntöjen jakamiseen mahdollisimman monien ulottuville.

Ensimmäinen tunnustuspalkinto on tarkoitus jakaa syksyllä 2007.

Tietoa Bertelmann-säätiöstä

Aiemmat Bertelsmann-palkinnon saajat

LISÄTIEDOT:

Bertelsmann:
Tri Johannes Meier +49 5241 81 81234
www.bertelsmann-stiftung.de

STM:
kansliapäällikkö Markku Lehto, puh. (09) 160 73763, 050 555 1333
apulaisosastopäällikkö Rolf Myhrman/Ikäohjelma, puh. (09)160 73831, 050 559 9173
projektipäällikkö Ismo Suksi/Veto-ohjelma, puh. (09) 160 73134, 0400 409 717
viestintäjohtaja Eeva Larjomaa, puh. (09) 160 74182, 050 500 4504
www.stm.fi, www.vetoatyoelamaan.fi, www.klinikka.fi

TM:
kansliapäällikkö Markku Wallin puh. 010 60 48010
projektipäällikkö Tuomo Alasoini/Tykes-ohjelma, puh. 010 604 9292, 050 396 0106
www.mol.fi, www.tykes.fi

OPM:
kansliapäällikkö Harri Skog puh. (09) 160 77210
projektipäällikkö Marja Pakaste/Noste-ohjelma, puh. 020 516 3257, 0400 693 887
www.minedu.fi, www.noste-ohjelma.fi

          LIITE

Taustaa

Vuosina 1997-2002 toteutettu Kansallinen ikäohjelma tähtäsi ikääntyvien työntekijöiden työolojen parantamiseen ja työllistymisedellytysten ylläpitämiseen. Ohjelmalla tuettiin ikääntyneiden työssä jaksamista ja jatkamista sekä heidän työllistymistään. Ohjelman aikana viritettiin laaja keskustelu ikääntyvän työvoiman asemasta, mahdollisuuksista ja vahvuuksista sekä käynnistettiin useita tutkimus- ja koulutusohjelmia.

Ikäohjelma perustui laajapohjaisen Ikomi-komitean työhön ja se toteutettiin erittäin laajana yhteistyöhankkeena. Sosiaali- ja terveysministeriö kantoi kokonaisvastuun ikäohjelmasta ja sen toimenpiteiden yhteensovittamisesta. Hankkeessa olivat lisäksi mukana työministeriö, opetusministeriö, kauppa- ja teollisuusministeriö, valtiovarainministeriö, työnantaja- ja työntekijäjärjestöt, Suomen Kuntaliitto, Työterveyslaitos ja eläkeyhtiöt. Ikäohjelmassa toteutettiin useita kymmeniä hankkeita, jotka jakautuivat eri ministeriöiden kesken.

Ikäohjelman työtä ovat jatkaneet mm. jo päättynyt Jaksamisohjelma sekä tämän hallituskauden loppuun jatkavat Veto-ohjelma, Tykes-ohjelma sekä Noste-ohjelma, jotka kaikki ovat laajoja verkostohankkeita.

Bertelsmann-Stiftung on Saksan suurin, yhteiskunnallisesti aktiivinen säätiö, jonka toiminnalla on pitkät perinteet. Säätiö pyrkii varmistamaan mm. tutkimustyötä tukemalla, että yhteiskunta on valmis tulevaisuuden haasteisiin. Se tekee laajaa yhteistyötä mm. talouden ja tieteen edustajien kanssa sekä Saksassa että kansainvälisesti. Säätiö on riippumaton ja poliittisesti sitoutumaton.

Säätiön rahoitus tulee pääasiassa Bertelsmann-yhtiöltä, jonka liiketoimintaan se myös osallistuu. Bertelsmann-yhtiö on maailman suurimmista mediayrityksistä vanhin. Se aloitti toimintansa 1830-luvulla hartauskirjallisuuden kustantajana painaja-kustantaja Carl Bertelsmannin omistuksessa. Henkilöstöä Bertelsmannilla on n. 90 000 ympäri maailmaa. Liikevaihto vuonna 2005 oli lähes 19 miljardia euroa.

Bertelsmann-säätiö on jakanut Carl Bertelsmann -palkinnon vuodesta 1988 lähtien innovatiivisesta ja esimerkillisestä keskeisten yhteiskunnallisten ongelmien tunnistamisesta ja niihin löydetyistä ratkaisuista. Palkinnollaan säätiö haluaa ylläpitää myös yhteiskunnallista keskustelua. Palkinto on 150 000 euron suuruinen ja se jaetaan vuosittain valtiolle, instituutiolle tai yritykselle. Palkinnon myöntämisestä vastaa erityinen komitea.

Säätiö on aiemmin palkinnut erityisesti koulutushankkeita ja terveydenhuollon projekteja, mutta on viime vuosina laajentanut arvioitavien yhteiskunnallisten hankkeiden kirjoa työelämähankkeisiin laajemminkin.

Sivun alkuun