Hoidon tarpeen arviointi erikoissairaanhoidossa

Erikoissairaanhoitolain (1062/1989) 31.3 §:n mukaan hoidon tarpeen arviointi on aloitettava kolmen viikon kuluessa lähetteen saapumisesta sairaanhoitopiirin sairaalaan tai muuhun toimintayksikköön.

Sosiaali- ja terveysministeriön kannanotot:

Kolmen viikon aikamääre on takaraja lähetteen tutkimiselle.

Yksilöllinen hoidon tarpeen arviointi pitää aloittaa kolmen viikon kuluessa lähetteen saapumisesta.

Pelkkä ilmoitus lähetteen vastaanottamisesta ei ole riittävä toimenpide hoidon tarpeen arvioinnin aloittamiseksi.

Lähetteen perusteella pitää tehdä alustava potilaan tutkimusta, hoitoa tai lääkinnällistä kuntoutusta koskeva yksilöllinen suunnitelma kolmen viikon sisällä lähetteen saapumisesta. Suunnitelman täytyy sisältää tieto, mitä tutkimuksia potilaalle aiotaan tehdään ja milloin hän pääsee tutkimukseen, poliklinikkakäynnille tai hoitoon. Suunnitelma on laadittava yhteisymmärryksessä potilaan kanssa ja se on annettava potilaalle tiedoksi.

Tutkimus- tai poliklinikkajonoihin ohjaaminen ei täytä potilaan yksilöllistä hoidon tarpeen arviointia.

Mikäli lähetteestä ei selviä, mitä tutkimuksia tai toimenpiteitä pitää tehdä, on potilaalle kolmessa viikossa lähetteen saapumisesta varattava aika poliklinikalle, jotta hoidon tarpeen arviointi voidaan aloittaa

Lääketieteellisesti tai hammaslääketieteellisesti tarpeelliseksi todettu hoito on järjestettävä tai aloitettava hoidon kiireellisyys huomioon ottaen kohtuullisessa ajassa, kuitenkin kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun hoidon tarve on tutkimusten perusteella todettu. Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluissa tehdyn hoidon tarpeen arvioinnin perusteella tarpeelliseksi todettu hoito on järjestettävä hoidon edellyttämä kiireellisyys huomioon ottaen kolmen kuukauden kuluessa, jolleivät lääketieteelliset, hoidolliset tai muut vastaavat seikat muuta edellytä.

Lainsäädäntö

Hoitoon pääsyn toteuttamista ja alueellista yhteistyötä koskevan valtioneuvoston asetuksen (1019/2004) mukaan hoidon tarpeen voi lääkärin ja hammaslääkärin ohella arvioida muukin terveydenhuollon ammattihenkilö, jolla on asianmukainen koulutus, kokemus ja yhteys hoitoa antavaan toimintayksikköön sekä käytettävissä potilasasiakirjat. Hoidon tarpeen arviointi voidaan tehdä puhelinpalveluna tai vastaanottokäynnin yhteydessä.

Arvioinnissa selvitetään yhteydenoton syy, sairauden oireet ja niiden vaikeusaste sekä kiireellisyys yhteydenottajan kertomien esitietojen tai lähetteen perusteella. Vastaanottokäynnin yhteydessä terveydenhuollon ammattihenkilö arvioi hoidon tarpeen koulutuksensa ja toimintayksikössä sovitun työnjaon mukaisesti sekä potilaan kertomien esitietojen ja hänestä tehtyjen selvitysten perusteella. Terveydenhuollon ammattihenkilö voi tarvittaessa lähettää potilaan jatkotutkimuksiin lääkärin tai hammaslääkärin vastaanotolle. Potilasasiakirjoihin tehdään merkinnät hoidon tarpeen arvioinnista, hoito-ohjeesta ja toimenpide-ehdotuksesta. Tämä koskee myös puhelinneuvontaa, joka edellyttää lisäksi potilaan tai yhteydenottajan tunnistamista ja tunnistamistavan kirjaamista potilasasiakirjoihin.

Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä (559/1994) edellyttää, että terveydenhuollon ammattihenkilöt ammattitoiminnassaan ottavat huomioon potilaalle koituvan hyödyn. Terveydenhuollon ammattihenkilön on ammattitoiminnassaan sovellettava yleisesti hyväksyttyjä ja kokemusperäisiä perusteltuja menettelytapoja koulutuksensa mukaisesti. Terveydenhuollon ammattihenkilöiden ammattietiikka velvoittaa siis ammattihenkilöt toimimaan potilaalle koituvan hyödyn mukaan ja selvittämään hoidon tarvetta ja tutkimaan potilasta ilman viivytyksiä.

Hallintolaissa (434/2003) säädetään hyvän hallinnon perusteista. Hallintolaki kattaa osittain myös julkisten palvelujen tuottamista. Hallintoasiain käsittelynä pidetään tosiasialliseen hallintotoimintaan kuuluvaa toimintaa. Tosiasiallista hallintoa ovat muun muassa potilaan terveyspalvelut. Hallintolain 6 §:ssä säädetään hallinnon oikeusturvaperiaatteista ja 7 §:ssä palveluperiaatteesta, joita voidaan soveltaa myös terveyspalveluissa. Hallinnon oikeusturvaperiaatteen mukaan viranomaisen on kohdeltava hallinnossa asioivia tasapuolisesti sekä käytettävä toimivaltaansa yksinomaan lain mukaan hyväksyttäviin tarkoituksiin. Toiminnan tulee olla johdonmukaista siten, että harkinnan kohteena olevia tosiseikkoja arvioidaan samankaltaisissa tapauksissa samoin perustein. Toiminnan on myös oltava oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden. Tärkeät palvelut tulee olla saatavilla kaikkialla maassa ja välttämättömien tehtävien tulla tehokkaasti hoidetuksi. Esimerkiksi julkiseen terveydenhoitoon liittyvä toiminta tulisi pyrkiä järjestämään siten, että palvelujen saanti kyetään turvaamaan myös poikkeusoloissa ja ihmisten alueellinen tasa-arvoisuus toteutuu.

Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992, jäljempänä potilaslaki) edellyttää, että terveyden- ja sairaanhoitoa toteutettaessa on tarvittaessa laadittava tutkimusta, hoitoa, lääkinnällistä kuntoutusta koskeva tai muu vastaava suunnitelma. Suunnitelmasta tulee ilmetä potilaan hoidon järjestäminen ja toteuttamisaikataulu. Potilaslain 6 §:n 1 momentin mukaan potilasta on hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan.

Lisätietoja:
Hallitusneuvos Riitta-Maija Jouttimäki puh 09-16073806