Asumisperusteiseen sosiaaliturvaan muutoksia
Asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta annettuun lakiin (ns. soveltamisalalaki) tulee muutoksia vuoden 2005 alusta. EU- ja ETA- maista sekä Sveitsistä tulevia työntekijöitä ja yrittäjiä koskevat säännökset ovat olleet voimassa 1.8.2004 lukien. Lainmuutokset on vahvistettu heinäkuussa 2004. (Tiedote 226/2004)
EU- ja ETA-maista sekä Sveitsistä Suomeen työhön tulevien oikeudet soveltamisalalaissa lueteltuun asumisperusteiseen sosiaaliturvaan, kuten lapsilisään, määräytyy työskentelyn tai yritystoiminnan keston perusteella. Oikeus tähän asumisperusteiseen sosiaaliturvaan syntyy työskentelyn tai yritystoiminnan aloittamisesta lukien, jos työskentely tai yritystoiminta Suomessa kestää vähintään neljä kuukautta. Työntekijällä tarkoitetaan henkilöä, jonka työaika ja ansiot täyttävät työttömyysturvalain työssäoloehtoon luettavan työn edellytykset (työaika vähintään 18 tuntia viikossa ja palkka työehtosopimuksen mukainen tai peruspäivärahan määrä 40-kertaisena kuukaudessa). Yrittäjällä tarkoitetaan henkilöä, joka on velvollinen ottamaan työeläkevakuutuksen.
Asumisperusteista sosiaaliturvaa koskevilla lainmuutoksilla ei ole vaikutusta työeläke- eikä tapaturmavakuutukseen. EU- ja ETA-maista sekä Sveitsistä tulevat työntekijät ja yrittäjät kuuluvat työskentelyn alusta lukien myös julkisen terveydenhuollon piiriin samoin ehdoin kuin Suomessa asuvat henkilöt.
Sairausvakuutettujen piiri laajenee
Sairausvakuutettuja ovat nykyiseen tapaan kaikki Suomessa asuvat henkilöt. Lisäksi kaikki Suomessa työskentelevät työntekijät ja yrittäjät, joiden työskentely tai yritystoiminta kestää vähintään neljä kuukautta ovat sairausvakuutuksen piirissä. Tämä koskee sekä EU/ETA- maista että niiden ulkopuolelta Suomeen tulevia työntekijöitä ja yrittäjiä. Kun henkilö on sairausvakuutettu, peritään vakuutetun sairausvakuutusmaksu ja työnantaja maksaa sosiaaliturvamaksun.
Työttömyysvakuutettuja ovat kaikki Suomessa työ- ja virkasuhteessa olevat henkilöt työsuhteen alusta lukien. Tällöin peritään palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu ja työnantaja maksaa työnantajan työttömyysvakuutusmaksun.
Lainmuutoksella on myös tarkennettu soveltamisalalain säännöksiä siitä, milloin Suomeen muuttavan henkilön katsotaan muuttavan Suomeen vakinaisesti asumaan ja olevan oikeutettu asumiseen perustuvaan sosiaaliturvaan. Asumisen vakinaisuutta osoittaa muun muassa kahden vuoden työsopimus tai siihen rinnastettava sopimus Suomessa tehtävää työtä varten. Suomeen yksinomaan opiskelutarkoituksessa tulevien ei katsota muuttavan vakinaisesti maahan.
Ulkomailla opiskelevat ja työskentelevät
Ulkomailla työskentelevä työntekijä, päätoiminen opiskelija tai tutkija voi kuulua Suomen sosiaaliturvaan yhteensä enintään kymmenen vuoden ajan, jos hän on saanut asiasta Kansaneläkelaitoksen päätöksen. Jos ulkomailla työskentelyn, opiskelun tai tutkimustyön takia oleskeleva henkilö on aikaisemman lainsäädännön perusteella saanut kielteisen päätöksen asumisperusteisen sosiaaliturvan piiriin kuulumisesta esimerkiksi sen vuoksi, että oleskelumaassa voi saada kohtuullisen sosiaaliturvan, henkilö voi hakea Kansaneläkelaitokselta päätöstä sosiaaliturvanlainsäädännön soveltamisesta uuden lainsäädännön perusteella. Hakemus on tehtävä kuuden kuukauden kuluessa eli viimeistään 30.6.2005. Yksittäistapauksissa neuvoja saa Kansaneläkelaitoksen toimistoista.
Lisätietoja: hallitussihteeri Marja-Terttu Mäkiranta puh. (09)160 73877 ja http://www.kela.fi/