Hyppää sisältöön
  • Valtioneuvosto
    • Valtio­neuvoston kanslia
    • Puolustus­ministeriö
    • Liikenne- ja viestintä­ministeriö
    • Ulko­ministeriö
    • Valtio­varain­ministeriö
    • Työ- ja elinkeino­ministeriö
    • Oikeus­ministeriö
    • Opetus- ja kulttuuri­ministeriö
    • Sosiaali- ja terveys­ministeriö
    • Sisä­ministeriö
    • Maa- ja metsätalous­ministeriö
    • Ympäristö­ministeriö

Valitse kieli:

This page is in Finnish. Go to the English site »

Or choose language:

Den här sidan är på finska. Gå till den svenska versionen av sidan »

Eller välj språk:

Dát siidu lea suomagillii. Sirdás davvisámegielat siidduide »

Dahje vállje giela:

Язык этого сайта финский. Перейти на русскоязычный сайт »

Или выберите язык:

Cette page est en finnois. Aller sur le site en français »

Ou choisir la langue:

Diese Seite ist auf Finnisch. Wechseln Sie zur deutschen Version »

Oder wählen Sie Ihre Sprache:

Tämä sivu on englanniksi. Siirry suomenkieliseen sivustoon »

Tai valitse kieli:

Choose language:

Den här sidan är på engelska. Gå till den svenska versionen av sidan »

Eller välj språk:

Язык этого сайта английский. Перейти на русскоязычный сайт »

Или выберите язык:

Dát siidu lea eŋgelasgillii. Sirdás davvisámegielat siidduide »

Dahje vállje giela:

Cette page est en anglais. Aller sur le site en français »

Ou choisir la langue:

Diese Seite ist auf Englisch. Wechseln Sie zur deutschen Version »

Oder wählen Sie Ihre Sprache:

Tämä sivu on ruotsiksi. Siirry suomenkieliseen sivustoon »

Tai valitse kieli:

This page is in Swedish. Go to the English site »

Or choose language:

Välj språk:

Язык этого сайта шведский. Перейти на русскоязычный сайт »

Или выберите язык:

Dát siidu lea eŋgelasgillii. Sirdás davvisámegielat siidduide »

Dahje vállje giela:

Cette page est en suédois. Aller sur le site en français »

Ou choisir la langue:

Diese Seite ist auf Schwedisch. Wechseln Sie zur deutschen Version »

Oder wählen Sie Ihre Sprache:

Tämä sivu on pohjois-saameksi. Siirry suomenkieliseen sivustoon »

Tai valitse kieli:

This page is in North Saami. Go to the English site »

Or choose language:

Den här sidan är på nordsamiska. Gå till den svenska versionen av sidan »

Eller välj språk:

Язык этого сайта северосаамский. Перейти на русскоязычный сайт »

Или выберите язык:

Vállje giela:

Cette page est en same du Nord. Aller sur le site en français »

Ou choisir la langue:

Diese Seite ist auf Nordsamisch. Wechseln Sie zur deutschen Version »

Oder wählen Sie Ihre Sprache:

Tämä sivu on venäjäksi. Siirry suomenkieliseen sivustoon »

Tai valitse kieli:

This page is in Russian. Go to the English site »

Or choose language:

Den här sidan är på ryska. Gå till den svenska versionen av sidan »

Eller välj språk:

Dát siidu lea ruoššagillii. Sirdás davvisámegielat siidduide »

Dahje vállje giela:

выберите язык:

Cette page est en russe. Aller sur le site en français »

Ou choisir la langue:

Diese Seite ist auf Russisch. Wechseln Sie zur deutschen Version »

Oder wählen Sie Ihre Sprache:

Tämä sivu on ranskaksi. Siirry suomenkieliseen sivustoon »

Tai valitse kieli:

This page is in French. Go to the English site »

Or choose language:

Den här sidan är på franska. Gå till den svenska versionen av sidan »

Eller välj språk:

Dát siidu lea fránskkagillii. Sirdás davvisámegielat siidduide »

Dahje vállje giela:

Язык этого сайта французский. Перейти на русскоязычный сайт »

Или выберите язык:

Choisir la langue:

Diese Seite ist auf Französisch. Wechseln Sie zur deutschen Version »

Oder wählen Sie Ihre Sprache:

Tämä sivu on saksaksi. Siirry suomenkieliseen sivustoon »

Tai valitse kieli:

This page is in German. Go to the English site »

Or choose language:

Den här sidan är på tyska. Gå till den svenska versionen av sidan »

Eller välj språk:

Язык этого сайта немецкий. Перейти на русскоязычный сайт »

Или выберите язык:

Cette page est en allemand. Aller sur le site en français »

Ou choisir la langue:

Wählen Sie Ihre Sprache:

  • Valitse kieli Suomi
  • Välj språket Svenska
  • Select language English
  • Vállje giela Davvisámegiella
Media
Sosiaali- ja terveysministeriö
Navigation
  • Etusivu Etusivu
  • Vastuualueet
    • Hyvinvoinnin edistäminen Terveys- ja päihdehaittojen ehkäisy, osallisuus, tartuntataudit, ympäristöterveys
    • Sosiaali- ja terveyspalvelut Palvelujärjestelmä ja vastuut, hyvinvointialueet, henkilöstö, asiakkaan asema, asiakasmaksut, lääkkeet
    • Toimeentulo Suomen sosiaaliturvajärjestelmä, tuet ja etuudet, eläketurva
    • Vakuutusasiat Vakuutustoiminta, pakolliset ja vapaaehtoiset vakuutukset
    • Työelämä Työolot, työhyvinvointi, työterveyshuolto
    • Tasa-arvo Tasa-arvopolitiikka, samapalkkaisuus
    • EU ja kansainväliset asiat EU, pohjoismainen yhteistyö, WHO, YK, ILO
    • Rahoitus ja avustukset EU-rahoitus, valtionavustukset, terveyden edistämisen määrärahat
  • Ajankohtaista
  • Hankkeet ja säädösvalmistelu
  • Julkaisut
  • Ministeriö
  • Yhteystiedot
  • Tiedotteet ja uutiset
  • Kolumnit
  • Päätökset
  • Lausuntopyynnöt
  • Tapahtumat
  • Ohjeet, suositukset ja yleistiedoksiannot
  • Tilaa aineistoja
  • STM sosiaalisessa mediassa
  • Uutiskirjeet
  • Avoimet työpaikat
  • Kuntainfot
suomi svenskaLäs artikeln på svenska

Palvelusetelin käyttöala laajenee

Julkaisuajankohta 15.10.2009 9.00
Tyyppi:Tiedote N5-50944

Uusi laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä (569/2009, palvelusetelilaki) mahdollistaa kuntien tai kuntayhtymien (jäljempänä "kunta") harkinnan mukaisesti palvelusetelin käytön kunnan järjestämisvastuulla olevien sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistapana. Palveluseteli ei kuitenkaan sovellu käytettäväksi kiireellisissä päivystyspalveluissa tai tahdosta  riippumattomassa hoidossa. Näiden jälkeen toteutettavassa jatkohoidossa voitaisiin palveluseteliä kuitenkin käyttää yhtenä mahdollisena jatkohoidon järjestämistapana. Yhtä aikaa palvelusetelilain kanssa annetulla sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain muutoksella (734/1992, asiakasmaksulaki) poistettiin kytkös palvelusetelin omavastuuosuuden ja asiakasmaksun välillä.

Kaste-ohjelmassa palvelusetelin käytön laajentaminen on yksi toimenpiteistä, jolla vahvistetaan asiakkaan ja potilaan (jäljempänä "asiakas") asemaa osana sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuutta. Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnön (StVM 14/2009 vp) mukaan palvelusetelin käyttöönotto on kunnille vapaaehtoista. Käyttöönotosta päätettäessä tulee harkita setelin soveltuvuus erilaisten palvelujen ja asiakasryhmien osalta sekä toteuttaa käyttöönotto suunnitellusti ja hallitusti.  Palvelusetelilaki helpottaa palvelusetelin käyttöönottoa selkeyttämällä sen myöntämiseen liittyviä toimintakäytäntöjä sekä eri osapuolten rooleja ja vastuita palveluseteliä käytettäessä. Laissa asetettu informointivelvoite edellyttää kunnalta sitä, että asiakas saa tiedon kunnan hyväksymästä järjestämistavasta tuottaa palveluita palveluseteliä käyttämällä. Palvelusetelilaki on yleislakina voimassa kaikissa sosiaali- ja terveyspalveluissa, lukuun ottamatta kotipalveluissa ja -sairaanhoidossa käytettävien palvelusetelien arvon määräytymisestä annettuja erityissäännöksiä, jotka jäävät voimaan entisen sisältöisinä.

Muun muassa väestön ikääntymisen mukanaan tuoma haaste palvelutarpeen kasvun kautta tulee edellyttämään palvelujen tuotantotapojen kehittämistä julkisen, yksityisten yritysten  ja kolmannen  sektorin tiiviissä yhteistyössä. Kuntien järjestämisvastuulle kuuluvia palveluja antavat palvelujen tuottajat voivat kehittyessään synnyttää alueellaan myös uutta elinkeinotoimintaa ja vahvistaa alueen elinkeinopohjaa. Palvelusetelin käyttö on hallinnollisesti kevyin käytettävissä oleva järjestämistapa julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyölle. Yhteistyökumppaneina toimivien palvelujen tuottajien hyväksymisessä ei edellytetä käytettäväksi samanlaista tarjousvertailumenettelyä, joka on käytössä julkisten hankintojen osalta.

Uudistuksen tavoitteet

Palvelusetelin käyttöönoton yleisinä tavoitteina on:

lisätä asiakkaan valinnan mahdollisuuksia; parantaa palvelujen saatavuutta; edistää kuntien, elinkeinotoimen ja yksityisten palvelujen tuottajien yhteistyötä; ja edesauttaa markkinoiden kehittymistä ja pienyrittäjyyttä, myös pienillä paikkakunnilla.

Palveluseteliä koskevilla menettelysäännöksillä selkeytetään ja yhdenmukaistetaan palveluseteliä koskevia käytäntöjä. Yhdenmukaistaminen tukee   monituottajuuteen perustuvan mallin käyttöönottoa. Vuonna 2007 tehdyn selvityksen ( Volk & Laukkanen 2007, s. 39) mukaan yhdeksi esteeksi palvelusetelin käytön laajenemiselle nähtiin se, ettei sen käyttöä ohjata riittävästi lain tasolla.

Palveluseteli sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistapana

Tutkimusten [Karjalainen (2009) ja Kulp et al. (2006)] mukaan palveluiden kilpailuttaminen tuo järjestämistapana  keskimäärin noin 40 - 60 prosentin suuruiset säästöt sellaiseen järjestämistapaan verrattuna, jossa hankintamenettelyä ei järjestetä. Hankintakustan-nukset ovat keskimäärin 2 - 4 prosenttia hankintojen kokonaisarvosta. Palvelusetelillä voidaan entisestään  pienentää näitä palveluiden järjestämisen hallintokustannuksia hankintamenettelyyn verrattuna. Hallintokustannusten säästö johtuu siitä, että palvelujen tuottajien hyväksymismenettely on menettelynä yksinkertaisempi ja edullisempi kuin hankintamenettely. Hyväksymismenettelyssä kunnalle syntyy hallintokustannuksia:

hyväksymisvaatimusten laadinnasta; hyväksymisvaatimusten ilmoittamisesta palvelujen tarjoajille; palvelujen tuottajien hyväksymisestä ja sisällyttämisestä hyväksymisluetteloon; ja hyväksymisen peruuttamista koskevista hallintopäätöksistä, joilla tietty palvelujen tuottaja poistetaan hyväksymisluettelosta.

Lakia sovelletaan kuntien järjestämiin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Palveluseteliä ei siten voi soveltaa toisen kunnan tuottamien palvelujen hankkimiseen. Hyväksymisluetteloon sisällytettävän palvelujen tuottajan tulee olla kaupparekisteriin kaupparekisterilain (129/1979) 3 §:n mukaisesti rekisteröitäviä yksityisiä, ei julkisoikeudellisia, toimijoita. Myös uskonnonvapauslain (453/2003) 7 §:ssä tarkoitetut yhdistys-, osakeyhtiö-, osuuskunta- tai säätiömuodossa toimivat rekisteröidyt uskonnolliset yhteisöt voidaan luokitella palvelusetelilain tarkoittamiksi yksityisiksi palvelujen tuottajiksi.

Palveluseteliä voidaan käyttää järjestämistapana kaikkien sosiaali- ja terveyspalvelujen osalta poisluettuna palvelut, joissa asiakkaan ei ole mahdollista valita itse palvelua tai palvelujen tuottajaa. Tällaisia palveluita voivat olla välittömän hoidon tai huollon tarpeessa olevan asiakkaan kiireellinen hoito tai sosiaalihuollon palvelut taikka asiakkaan tahdosta riippumaton hoito. Seteli ei sellaisenaan sovellu myöskään työterveyshuollon palvelujen järjestämiseen, koska sen järjestäminen on työnantajan vastuulla ja siihen liittyvät korvaukset rahoitetaan työtulovakuutuksesta.

Palveluseteli osana kunnan tai seudun elinkeinopolitiikkaa

Palvelusetelin käyttöönotto edellyttää toimivia palvelumarkkinoita. Kunnat tuottavat edelleen yli 70 prosenttia sosiaali- ja terveyspalveluista, vaikka yritysten ja järjestöjen tuottamien palvelujen osuus on viime vuosina jonkin verran kasvanut.

Erityisesti väestön ikääntymisestä seuraavan palvelutarpeiden kasvun tyydyttäminen edellyttää palvelujen tuotantotapojen kehittämistä julkisen ja yksityisen sektorin tiiviissä yhteistyössä. Kuntien järjestämisvastuun piiriin kuuluvia sosiaali- ja terveyspalveluja tuottava yksityinen sektori voi kehittyessään synnyttää alueellaan myös uutta elinkeinotoimintaa ja vahvistaa alueen elinkeinopohjaa. Hyvinvointiteknologia tai hyvinvointimatkailu ovat esimerkkejä toimialojen rajapinnoissa syntyvistä uusista, kasvun ja kansainvälistymisen mahdollisuuksia omaavista aloista.

Sosiaali- ja terveyspalveluja koskeva lainsäädäntö ja kuntien järjestämisvastuu luo alalle monista muista toimialoista poikkeavat rakenteet ja toiminnan edellytykset. Tämä on myös osaltaan vaikuttanut palvelumarkkinoiden muita aloja hitaampaan kehitykseen.

Palvelumarkkinoiden kehittäminen edellyttää palvelustrategioita, joissa järjestämisvastuun kantaja selkeästi määrittelee palvelujen laatua, vaikuttavuutta ja saatavuutta sekä palvelujen tuottamistapoja ja eri tuottajien  rooleja koskevat tavoitteet. Voidakseen suunnitella toimintaansa tai sen laajentamista palvelujen tuottajien on voitava ennakoida pitkäjänteisesti kunnan toimenpiteitä koskien erityisesti palvelujen hankintaa ja palvelusetelin käyttöä.

Palvelustrategia on myös peruste kunnan tai seudun elinkeinopolitiikasta vastaavalle toimijalle kehittää sosiaali- ja terveyspalvelualan yritystoiminnan edellytyksiä ja huolehtia alan yrityspalveluista osana seudullista yrityspalvelua. Elinkeino-organisaatioissa on myös kunnan sosiaali- ja terveystoimen asiantuntijuutta täydentävää osaamista koskien alan yrittäjien liiketoimintaa ja palvelujen toimitusvarmuuden edellytyksiä.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen elinkeinopoliittisessa kehittämisessä ja yrityspalvelujen tuottamisessa keskeisiä toimijoita alueilla (kunnat, seudut, maakunnat) ovat seudullisten yrityspalvelujen verkoston toimijat. Näitä toimijoita ovat seudulliset elinkeinoyhtiöt, uusyrityskeskukset, työ- ja elinkeinotoimistot, työ- ja elinkeinokeskukset (TE-keskukset) ja Finnvera. Ne antavat apua mm. viranomaismuodollisuuksiin liittyvissä menettelyissä, yrityksen perustamista, liiketoiminnan kannattavuutta ja yrityksen kehittämistä koskevassa suunnittelussa sekä yritysrahoituksen selvittämisessä. TE-keskuksissa sosiaali- tai terveyspalvelualan yritystoiminnan erityiskysymyksiä varten on asetettu toimialaverkosto, josta vastaa Etelä-Savon TE-keskus. Aluetasolla seudullisten elinkeino-organisaatioiden alan erityisosaaminen vaihtelee sen mukaan, millaiseksi kehittämisen painopistealueeksi sosiaali- ja terveysala on seudun elinkeinopolitiikassa määritelty.

Sosiaali- ja terveyspalvelualan kehittämisen asiantuntijoina toimivat ammattikorkeakoulut alueellisina osaamiskeskittyminä. Ammattikorkeakoulujen yhteydessä toimii myös yrityshautomoja. Osaamiskeskittymät toimivat alueellaan yhteistyössä mm. TE-keskusten ja muiden yrityspalvelutoimijoiden kanssa sekä tarjoavat niiden muodostaman verkoston kautta asiantuntemustaan myös oman alueensa ulkopuolelle.

Sosiaali- ja terveyspalvelualan neuvontapalveluita ollaan myös kehittämässä. Vuonna 2010 valmistuu valtakunnallinen sosiaali- ja terveyspalveluportaali, joka jakaa tietoa eri kuntien tarjoamista palveluseteleistä, niiden käyttömahdollisuuksista sekä niillä hankittavien palveluiden hinnasta ja laadullisista ominaisuuksista. Neuvontapalvelun tai -portaalin kautta  aloittava palvelujen tuottaja saa viestintäkanavan ilmoittaa kuluttajille tarjoamistaan palveluista. Eri puolilta Suomea löytyvistä kuluttajille suunnatuista neuvontapalveluista todettakoon esimerkkeinä mm. Klemmari, PalveluSantra ja PidäHuolta -palvelut.

Esimerkkejä ja kokemuksia palvelusetelin käytöstä on hyödynnettävissä esimerkiksi seuraavista kaupungeista: Helsinki, Lahti, Hämeenlinna ja Jyväskylä. Ne ovat jo käyttäneet palveluseteliä mm. palveluasumisessa ja kotipalveluissa.

Kunnan toimenpiteet palvelusetelin käyttöönottamiseksi

Kunnan tulee tehdä päätökset palvelusetelin käyttöönotosta; määrittää palvelut, joissa palveluseteliä käytetään; ja hyväksyä palvelujen tuottajat. Myönnettäessä palveluseteliä yksittäisille asiakkaille kunnan tulee noudattaa asiakkaan asemasta annettua:

palvelusetelilain 6 §:n säännöstä, potilaan asemasta ja oikeuksista annetussa lakia (785/1992, potilaslaki), ja sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annettua lakia (812/2000, asiakaslaki).

Palveluseteli toimii parhaiten sellaisten asiakkaiden osalta, joilla on riittävä toimintakyky palvelujen hankkimiseen palveluseteliä käyttämällä.  Jos asiakas ei sairauden (esim. dementian), henkisen toimintakyvyn vajavuuden (esim. kehitysvamman) tai muun syyn vuoksi pysty palvelusetelin käyttöön, asiakkaan edun mukaista voisi olla neuvotella hänelle muulla tavoin järjestettävistä palveluista. Asiakkaan edustajasta säädetään asiakaslain 9 §:ssä, potilaslain 6 §:n 2 ja 3 momentissa, täysi-ikäiselle määrätystä edunvalvojasta holhoustoimesta annetun lain 42 §:ssä sekä edunvalvojan sijaisesta eturistiriitatilanteessa kyseisen lain 11 §:ssä.

Palvelusetelin fyysistä muotoa ei ole rajoitettu. Sen muotona voi olla esimerkiksi viranomaispäätös, painettu seteli, monistettu ostokuponki, pankkikortin tapainen sirukortti tms. sitoumuksen kohteena olevan maksun välittämiseen käytettävä asiakkaalle luovutettava todistus maksusitoumuksen olemassaolosta.

Yksityisten palvelujen tuottajien valinta hyväksymis- tai kilpailuttamismenettelyssä

Vuonna 2007 tehdyn tutkimuksen mukaan ( Volk & Laukkanen 2007 s. 21 ja 36) noin 90 prosenttia palveluseteliä käyttävistä kunnista käytti tuottajien valinnassa hyväksymismenettelyä. Tutkimuksen mukaan hyväksymismenettelyn etuna pidettiin sitä, ettei palvelujen tuottajia tarvinnut kilpailuttaa ostopalveluiden tapaan (s. 71). Palvelusetelilaki mahdollistaa edelleen myös sen toimintatavan, että kunta käyttää palvelujen tuottajien valintaan kilpailuttamista tilanteessa, jossa se katsoo saavuttavansa sillä jotain erityishyötyä hyväksymismenettelyyn verrattuna.

Palvelusetelilain 5 §:ssä säädetään palvelusetelin käytöstä sosiaali- ja terveyspalveluissa ja yksityisille palvelujen tuottajille asetettavista hyväksymisedellytyksistä. Hyväksymispäätöksellään kunta rajaa ne yksityiset palvelujen tuottajat, joilta hankittaviin palveluihin palveluseteliä voidaan käyttää. Kunta voi hyväksyä yksityiset luvan- tai ilmoituksenvaraiset palvelujen tuottajat, jotka jo lähtökohtaisesti täyttävät seuraavat ehdot:

ennakkoperintärekisteriin rekisteröityminen. Ennakkoperintärekisteriin rekisteröidytään yritys- ja yhteisötietojärjestelmään tehtävällä hakemuksella ( linkki ennakkoperintähakemukseen). Ennakkoperintärekisterin ytj-järjestelmästä ( www.ytj.fi) voi myös tarkistaa sen, että palvelujen tuottaja on rekisteröity kaupparekisteriin;
täyttää toiminnalle yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnasta annetussa laissa (603/1996) ja yksityisestä terveydenhuollosta annetussa laissa (152/1990) asetetut vaatimukset. Sosiaali- ja terveydenhuollossa lupa on palvelualakohtainen, jolloin palvelujen tuottajan saama lupa rajaa ne palvelut, joiden tuottamiseen hän on oikeutettu (lupaohjeet sosiaalipalveluihin ja terveyspalveluihin). Lääninhallitus sisällyttää luvanhaltijat yksityisten sosiaali- ja terveyspalvelujen antajien rekisteriin ( YSTERI) lukuunottamatta ateria- ja siivouspalveluita, jotka eivät ole ilmoitusvelvollisia toiminnastaan;
tuottaa tarjoamansa palvelut vähintään sillä laatutasolla, jota edellytetään vastaavalta kunnalliselta toiminnalta. Tämä sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain (733/1992, STVOL) 4 §:n 3 momentissa säädetty vastaavuusvelvoite edellyttää palvelujen laadullista vastaavuutta niiden järjestämistavasta riippumatta;
on vastuuvakuutettu terveydenhuollossa vaadittavalla potilasvahinkolain (585/1986) mukaisella potilasvakuutuksella tai sosiaali- ja terveydenhuollolta vaadittavalla muulla vakuutuksella. Palvelutoiminnan laatu ja laajuus huomioon ottaen vakuutusmäärän täytyy olla niin suuri, että se riittää kattamaan toiminnasta mahdollisesti aiheutuvat henkilövahingot. Lisäksi vakuutuksen on muilta ehdoiltaan vastattava tavanomaista vastuuvakuutuskäytäntöä;

Lisäksi kunta voi asettaa hyväksymistä hakevalle palvelujen tuottajalle kunnan erikseen asettamia asiakkaiden tai asiakasryhmien tarpeisiin, palvelujen määrään tai laatuun tai kunnan olosuhteisiin liittyviä taikka muita vastaavia vaatimuksia. Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnön (StVM 14/2009 vp) mukaan tällaiset kunnan erikseen palvelujen tarjoajille asettamien vaatimusten tulee olla avoimia ja syrjimättömiä sekä perustuttava puolueettomasti arvioitavissa oleviin vaatimuksiin.

Asiakkaan asema palveluseteliä käytettäessä

Palvelusetelillä asiakkaan asema vahvistuu, koska asiakkaalla on vahvempi asema tuottajavalinnassa ja palvelun sisällöstä päättämisessä kuin muissa kunnan järjestämisvastuun piirissä olevissa palveluissa. Palvelusetelin avulla asiakas valitsee vapaasti haluamansa palvelujen tuottajan kunnan hyväksymisluetteloon merkittyjen palvelujen tuottajien joukosta. Asiakkaalla ei kuitenkaan ole oikeutta saada haluamaansa palvelua järjestettäväksi palvelusetelillä, vaan järjestämistavan valinta kuuluu kunnan päätösvaltaan.

Palvelusetelilain 6.1 §:n mukaan asiakkaalla (tai erityistilanteessa hänen edustajalla) on oikeus kieltäytyä palvelusetelin vastaanottamisesta. Kieltäytymisoikeus suojaa niin sanottujen haavoittuvien asiakasryhmien asemaa. Palvelusetelin käyttöön liittyvä valinnanvapaus edellyttää kykyä palvelun laatua koskevaan arviointiin ja tuottajavalintaan; palvelun sisällöstä päättämiseen; sekä kykyä erityisesti ongelmatilanteisiin liittyvään asiakastyytyväisyyden ilmaisemiseen. Haavoittuvien asiakasryhmien edustajat ja muut asiakkaat voivat kieltäytymisoikeutensa kautta päästä kunnan muulla tavalla järjestämään palveluun. Kieltäytymällä palvelusetelin vastaanottamisesta asiakas voi välttyä joko siltä vaivannäöltä, joka valinnanvapauden käyttämiseen saattaa liittyä; taikka taloudelliselta lisäpanostukselta, jonka hänen vastattavakseen jäävä omavastuuosuus merkitsisi vastaavasta julkisesta palvelusta perittävään asiakasmaksuun verrattuna.

Ennen setelin myöntämistä järjestämisvastuussa oleva kunta arvioi palveluseteliä hakevan asiakkaan palvelun tarpeen. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilön on yhteisymmärryksessä asiakkaan tai tämän edustajan kanssa tarvittaessa laadittava tutkimusta, palvelua, hoitoa, kuntoutusta tai lääkinnällistä kuntoutusta koskeva suunnitelma tai muu vastaava suunnitelma. Asiakkaalle palvelutarpeen tyydyttämiseksi suunniteltu  palvelu tulee sisällyttää tähän suunnitelmaan. Ammattihenkilö suorittaa palvelutarpeen arvioinnin ja tekee suunnitelmaan sisällytettävän palvelun valinnan palvelutarpeen arviointia ja palvelujen sisältöä koskeviin suosituksiin, asiakkaan yksilölliseen elämän tilanteeseen ja palvelun tarpeeseen perustuen. Kunnan järjestäessä asiakkaalle sosiaalihuoltoa sen on tehtävä hallintopäätös annettavan sosiaalihuoltoa koskevan palvelun sisällöstä ja päätökseen on liitettävä oikaisuvaatimusosoitus muutoksenhakua varten.

Asiakkaan palvelusetelistä päättäessä kunnan on informoitava asiakasta palvelusetelin arvosta, omavastuuosuuden arvioituun suuruuteen vaikuttavista tekijöistä ja vastaavanlaisen julkisen palvelun asiakasmaksusta. Koska lopullisen omavastuuosuuden suuruus riippuu asiakkaan tekemästä tuottajavalinnasta, niin lopullista omavastuuosuutta ei ole mahdollista ilmoittaa tässä vaiheessa. Omavastuuosuuden arvioitu suuruus tulee ilmoittaa hyväksymislistaan merkittyjen palveluhintojen ja palvelusetelin arvon perusteella, esim. omavastuuosuushaarukkana alimman ja korkeamman hinnan mukaisesti. Kunnan tulee esitellä eri järjestämisvaihtoehdot tasapuolisesti ja valita asiakkaan edun kannalta paras järjestämistapa. Kunta voi lisäksi tukea palvelusetelin käyttöä tehostamalla asiakkaiden ohjausta ja neuvontaa.

Asiakkaan ja palvelujen tuottajan välille syntyy yksityisoikeudellinen palvelusopimus, joka pohjautuu kunnan hyväksymispäätöksessään palvelujen tuottajalle asettamaan palvelunkuvaukseen ja -ehtoihin. Palvelusetelillä hankkimiinsa palveluihin tyytymätön asiakas voi:

valittaa saamansa palvelun virheestä kuluttajariitalautakuntaan tai nostaa kanteen palvelujen tarjoajaa vastaan yleisessä tuomioistuimessa; tehdä muistutuksen kunnalle ja/tai palvelujen tuottajalle; tehdä kantelun valvontaviranomaisille, kuten lääninhallituksille; ja/tai irtisanoa sopimuksen sopimusehtojen mukaisen irtisanomisajan kuluessa.

Kun huomioidaan se, että valitusprosessi kuluttajariitalautakunnassa tai riita-asia tuomioistuimessa voi kestää jopa vuosia, niin kunta ei voi vapautua palvelun järjestämisvastuustaan pelkästään sillä, että asiakas on riitauttanut palvelusopimuksensa. Jos asiakkaan palvelutarve on edelleen joko kokonaan tai osittain täyttämättä, niin kunnan tulisi täyttää loppuosa palvelutarpeesta joko ohjaamalla asiakas uudelle palvelujen tuottajalle tai kunnan muilla tavoin järjestämän palvelun avulla. Sitten kun lautakunta antaa suosituksen tai tuomioistuin ratkaisun riita-asiassa, niin kunta saa joko hyvityksen riitautetusta osasta palveluseteliä tai sitten joutuu korvaamaan sillä palvelujen tuottajalle palvelusta aiheutuneita kustannuksia. Ennen kuin riidan lopputulema on selvillä, niin kunnan tulisi jatkaa toimenpiteitä palvelutarpeen täyttämiseksi, jotka sille palvelujen järjestämisvastuussa olevana kuuluvat.

Palvelusetelin arvon määräytyminen ja sen kohtuullisuus

Asiakasmaksulain muutoksella palvelusetelin omavastuuosuutta koskeva sääntely on irroitettu asiakasmaksujärjestelmästä. Poikkeuksena tästä ovat eräät asiakasmaksulain 4 ja 5 §:ssä maksuttomiksi säädetyt palvelut, joissa kytkentä asiakasmaksujärjestelmään palvelusetelilaissa säilytettiin. Riippumatta siitä, onko palvelusta perittävä maksu asiakasmaksujärjestelmässä tasasuuruinen tai tulosidonnainen, kunta voi myöntää kunkin palvelun palvelukohtaisen palvelusetelin joko:

kaikille käyttäjille tasasuuruisena, tai tulosidonnaisena, jolloin setelin arvo riippuu asiakkaan tuloista. Tulosidonnaista palveluseteliä käytettäessä laskennan perustana käytettävä tulokäsite on kunnan päätettävissä taikka kunta voi päättää käyttää samanlaista tulokäsitettä, jota käytetään asiakasmaksulain 10 a §:n mukaisesti päivähoidosta, 10 b §:n mukaisesti laitoshoidosta tai asiakasmaksuasetuksen 27 - 30 §:n mukaisesti kotihoidosta perittävän tulosidonnaisen asiakasmaksun laskennassa. Tulosidonnaista palveluseteliä käytettäessä kunnan on tehtävä hallintopäätös tulosidonnaisen palvelusetelin arvosta, johon tulee liittää oikaisuvaatimusosoitus muutoksenhakua varten.

Palvelusetelin tulee olla määrältään kohtuullinen. Kunta voi palvelusetelin arvon kohtuullisuutta arvioitaessa ottaa huomioon muun muassa seuraavia näkökohtia:

kunnan omakustannushinta järjestettäessä palvelu kunnan omana toimintana tai ostopalveluna. Sen tulee sisältää kaikki tuotantokustannukset sekä laskennallinen osuus yleiskustannuksista; asiakkaan maksettavaksi jäävä arvioitu omavastuuosuus. Omavastuuosuuden huomioiminen kohtuullisuuden arvioinnissa on asiakkaan asemaa turvaava oikeus, koska kunnalla on velvollisuus ottaa huomioon taloudelliset näkökohdat nimenomaisesti asiakkaan näkökulmasta; ja kunnan järjestämisvastuun laajuus suhteessa palvelusetelillä hankittavaan palveluun. Siinä tapauksessa, että kunta myöntää palvelusetelin sellaisen palvelun osalta, joka ei kuulu kunnan järjestämisvastuulle (esimerkiksi diabeetikon vapaaehtoisesti käyttämä jalkahoito tilanteessa, jossa hänellä ei ole motorista neuropatiaa tai verenkierron häiriötä), niin kunnalla ei ole samanlaista velvollisuutta omavastuuosuuden kohtuullisuuden osalta kuin järjestämisvastuun piiriin kuuluvissa palveluissa.

Mikäli palvelusetelin arvon kohtuullisuus ei yksittäistapauksessa tietyn asiakkaan osalta täyty, niin kunnan tulee korottaa palvelusetelin arvoa. Arvon korottamisesta on tehtävä hallintopäätös, johon tulee liittää oikaisuvaatimusosoitus. Korottamista koskeva päätös on tehtävä silmällä pitäen sitä, että asiakkaalle maksettavaksi jäävä omavastuuosuus ei saa:

vaarantaa asiakkaan toimeentulon edellytyksiä; vaarantaa asiakkaan lakisääteisen elatusvelvollisuuden toteutumista; muutoin vaarantaa asiakkaan elatusvelvollisuuden toteutumista; tai olla hoidolliset syyt huomioituna muutoin liian korkea. Hoidollisen syyn vaikutusta asiakkaalle määräytyvän asiakasmaksun suuruuteen on oikeuskäytännössä arvioitu mm. Pohjois-Karjalan lääninoikeuden päätöksessä 17.6.1991/553. Tapauksessa lääninoikeus alensi pitkäaikaisen laitoshoidon asiakasmaksua, koska asiakkaan henkilökohtaista käyttövaraa koskevassa laskelmassa ei oltu huomioitu asiakkaan kotiloman vietosta ja kotona oleskelusta aiheutuvia kustannuksia. Vastaavanlaiseen hoidollisen syyn arviointiin voidaan nojautua myöskin palvelusetelin korottamista koskevaan hallintopäätökseen liittyvässä oikeusharkinnassa.

Arvon määräytymisessä poikkeuksena ovat asiakasmaksulaissa maksuttomaksi säädetyt sosiaali- tai terveydenhuollon palvelut, joiden osalta palvelusetelin arvon tulee kattaa koko palvelun hinta. Näitä palveluja antavia palvelujen tuottajia hyväksyessään, kunta voi asettaa hyväksymisedellytykseksi tietyn enimmäishintaehdon, joka rajaa kunnan taloudelliset resurssit huomioituna tarpeettoman kalliit palvelut palvelusetelin käyttöalan ulkopuolelle.

Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden hankintaan tarkoitetun palvelusetelin arvon tulee olla sellainen, että sillä voi hankkia asiakkaan yksilöllistä tarvetta vastaavan tavanomaisen apuvälineen. Näin esimerkiksi syöpää sairastavalle peruukin hankintaan myönnettävän palvelusetelin arvon tulisi asettaa niin korkeaksi, että sillä pystyy hankkimaan tavanomaisen tekokuituperuukin. Tällöin asiakas voi oman valintansa mukaan päättää siitä, käyttääkö hän setelin tekokuidusta vai kalliimmasta luonnonkuidusta valmistetun peruukin hankintaan.

Palvelusetelilain palvelusetelin arvon määräämistä koskeva säännös ei koske jatkuvasti ja säännöllisesti annetun sosiaalihuollon kotipalvelua eikä kotisairaanhoitoa. Näistä kotipalveluun myönnettävän palvelusetelin arvosta säädetään sosiaalihuoltolain (710/1982, SHL) 3a luvussa ja kotisairaanhoidosta kansanterveyslain (66/1972) 20 §:ssä. SHL 29 b §:n mukaan kotipalveluista annettavan palvelusetelin arvo määräytyy tuloperusteisesti noudattaen pykälässä esitettyä laskentataulukkoa ja 29 c - f §:ssä esitettyä tulokäsitettä. Kansanterveyslain 20 §:ssä on kotisairaanhoitoa koskien viittaussäännös SHL 3 a luvun arvonmääräytymissäännöksiin.

Asiakkaan maksamaa omavastuuosuutta ei lain mukaan luokitella:

sairausvakuutuslain mukaisiksi hoito- tai tutkimuskustannuksiksi, joiden osalta hän voisi hakea hoito- tai tutkimuskorvausta. Sitä vastoin asiakas voi saada sairausvakuutuslain tarkoittaman matkakorvauksen palvelusetelin käytöstä aiheutuneista matkakustannuksista; asiakasmaksulain 6 a §:ssä säädettyä maksukattoa kerryttäviksi asiakasmaksuiksi; tai tuloverolain 127 a §:n mukaiseksi hoiva- tai hoitotyöksi, jonka osalta hän olisi verotuksessa oikeutettu hakemaan kotitalousvähennystä. Jos asiakas kuitenkin ostaa samalta palvelujen tuottajalta lisäpalveluja kokonaan omalla kustannuksellaan, kyse ei tältä osin ole palvelusetelin omavastuuosuudesta, jolloin asiakkaan kokonaan itse kustantamasta palvelusta voidaan myöntää kotitalousvähennys.

Jos asiakkaan ja palvelujen tuottajan sopima hinta palvelusta on pienempi kuin palvelusetelin arvo, kunta on velvollinen suorittamaan palvelujen tuottajalle enintään asiakkaan ja palvelujen tuottajan sopiman hinnan.

Terveydenhuoltona tapahtuvasta palvelujen ja palveluihin liittyvien tavaroiden myynnistä ei arvonlisäverolain (1501/1993) 34 §:n eikä sosiaalihuoltona tapahtuvasta myynnistä 37 §:n mukaan suoriteta arvonlisäveroa.

Muutoksenhaku palvelusetelin arvoa tai korottamista koskevaan päätökseen

Kunnan on tulosidonnaista palvelusseteliä käytettäessä tehtävä hallintopäätös setelin arvon määräytymisestä, johon on myös liitettävä oikaisuvaatimusosoitus. Kunnan on annettava hallintopäätös asiakkaan hakemaan palvelusetelin arvon korottamiseen ja annettava siitä oikaisuvaatimusosoitus. Palvelusetelilain 13 §:n mukaan asiakas voi hakea oikaisua järjestämisvastuussa olevalta kunnan toimielimeltä 14 päivän kuluessa palvelusetelin arvon määräytymistä tai korottamista koskevan päätöksen tiedoksiannosta. Toimielimen oikaisuvaatimuksesta antamaan päätökseen voi tämän jälkeen, 30 päivän kuluessa tiedoksiannosta, hakea muutosta hallinto-oikeudelta hallintolainkäyttölain (586/1996) mukaisesti.

Rekisterinpito

Kunta on palvelusetelilain 11 §:n mukaan palvelusetelillä järjestettävissä palveluissa syntyvien asiakasasiakirjojen rekisterinpitäjä. Palveluseteliä käytettäessä tekninen rekisterinpito voidaan antaa palveluseteliä koskevassa asiakassuhteessa yksityisen palvelujen tuottajan hoidettavaksi. Kunta voi tällöin jo hyväksymisedellytyksissä täsmentää palvelujen tuottajalle asiakkaiden henkilötietojen tekniseen rekisterinpitoon liittyviä velvoitteita. Hyväksymisedellytyksissä tulisi selkeästi vaatia hyväksymismenettelyyn osallistuvia hakemuksessaan, kirjallisesti ja yrityksen asianmukaisen nimenkirjoittajan vahvistamana, ilmoittamaan se, että yritys täyttää kaikki kunnan tekniselle rekisterinpidolle asettamat vaatimukset.

Rajanveto lakisääteisen julkisen tehtävän järjestämisestä syntyvien asiakirjojen ja asiakkaan yksityisestä toimeksiannosta yksityisen palvelujen tuottajan kanssa laadittujen asiakirjojen välillä ratkeaa asiakkaalle tehdyn palvelutarpeen arvioinnin perusteella. Jos palveluseteli on myönnetty esimerkiksi hampaan paikkaamista varten, niin kunta on asiakastietojen rekisterinpitäjä siitä huolimatta, että asiakas käyttää valinnanvapauttaan  paikkauksen kanssa hoidolliselta lopputulokselta samanarvoisten toimenpiteiden valinnassa. Koska toimeksiantajana hammasta koskevassa hoidossa on kunta, niin rekisterinpitäjänä on kunta eikä toimenpiteen toteuttanut yksityinen palvelujen tarjoaja.

Tilanne on erilainen, jos asiakkaalle on tehty palvelutarpeen arviointi ja identifioitu tarve palveluasumiseen. Tässä tilanteessa kunnalla ei ole oikeutta saada rekisterinpitäjänä tietoa niistä palveluista, joita asiakas on hankkinut omakustanteisesti ja jotka eivät sisälly asiakkaalle tehtyyn hoitosuunnitelmaan. Jos palveluasumisyksikön asukas tällöin esimerkiksi tilaa kotisairaanhoidon palvelua, jonka rahoittamiseen kunta ei millään tavalla osallistu, niin rekisterinpitäjänä toimii yksityinen kotisairaanhoidon ammattihenkilö, jolla ei ole lakisääteistä velvoitetta tai oikeutta tallentaa hoitotietoa kunnan potilasrekisteriin. Rajanveto rekisterinpidossa ratkeaa tällöin sen mukaan kenen toimeksiannosta palvelua koskeva hankinta on tehty:

onko kyseessä kunnan palvelutarpeen arvioon ja sen tyydyttämiseen tähtäävästä palvelusetelitoimeksiannosta, jolloin rekisterinpitäjänä on kunta; vai omakustanteisesta ja asiakkaan omasta toimeksiannosta tehtävästä hoitotoimenpiteestä, jolloin rekisteripitäjänä on yksityinen elinkeinonharjoittaja eikä kunta. Kunnan valvontavelvollisuus palvelusetelillä järjestetyistä palveluista

Kunnalla on valtionosuuslain 4 §:n 3 momentin mukaan velvollisuus varmistaa, että palvelut, niiden järjestämistavasta riippumatta, vastaavat sitä tasoa, joka vastaavalta kunnalliselta toiminnalta edellytetään. Kunnan tulee valvoa kaikkien järjestämisvastuullaan olevien palveluiden laatua palvelujen tuottamisen yhteydessä, esimerkiksi keräämällä asiakaspalautetta kunnan omalle tuotannolle ja yksityisille palvelujen tuottajille yhtenäistä palautelomaketta käyttämällä tai vertaamalla palvelujen tuottajia erilaisten laatuindikaattoreiden avulla.

Opas

Sosiaali- ja terveysministeriö laatii yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön,  Suomen Kuntaliiton sekä yrittäjiä ja asiakkaita edustavien järjestöjen kanssa  laajemman oppaan palvelusetelin käytöstä. Uusi opas täydentää vuonna 2005 julkaistua Palveluseteli: käyttöopas kotipalveluihin (STM:n oppaita 1/2005) opasta. Vanhempaa opasta sovellettaessa on kuitenkin huomioitava se, että oppaassa viitatut palvelusetelin arvon määräytymiseen liittyvät tulorajat ovat muuttuneet julkaisemisajankohdan jälkeen SHL 29 b §:ään tehdyillä muutoksilla. Valmisteilla olevassa uudessa oppaassa tullaan käsittelemään tarkemmin palveluseteliä koskevan lainsäädännön soveltamiseen liittyviä kysymyksiä ja siihen tullaan mahdollisuuksien mukaan liittämään tietoa uuden lainsäädännön ensimmäisistä palvelusetelimalleista. Sosiaali- ja terveysministeriö tulee myös seuraamaan ja arvioimaan uuden lainsäädännön toteutumista.

Lisätiedot

Lakimies Markku Litola, puh. (09) 160 74205
Ylitarkastaja Hanna Nyfors (09) 160 74348
Lääkintöneuvos Anne Nordblad, puh. (09) 160 73240
Neuvotteva virkamies Anne-Mari Raassina, puh. (09) 160 74438

Jakelu

Kunnat ja Suomen kuntaliitto
Lääninhallitusten sosiaali- ja terveysosastot
TE-keskukset
Uusyrityskeskukset
SEKES Ry ja kaikki Suomen yrityshautomot

Kuntainfo
palvelusetelit
Sivun alkuun
Sosiaali- ja terveysministeriö
Social- och hälsovårdsministeriet
Ministry of Social Affairs and health

Meritullinkatu 8, 00170 Helsinki

PL 33, 00023 Valtioneuvosto

Vaihde 0295 16001

kirjaamo.stm(at)gov.fi

Tietoa sivustosta

Tietosuoja

Sivukartta

Stm.fi:n saavutettavuusseloste

Palaute

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
Kaikille mahdollisuus terveelliseen ja turvalliseen elämään.
stm.fi Sosiaali- ja terveysministeriö - kaikille mahdollisuus terveelliseen ja turvalliseen elämään.
fimea.fi Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus
stuk.fi Säteilyturvakeskus
thl.fi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
ttl.fi Työterveyslaitos
tyosuojelu.fi Työsuojeluhallinto
valvira.fi Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto
Hakusivulle
  • Etusivu
  • Vastuualueet
    • Hyvinvoinnin edistäminen
      • Lainsäädäntö
      • Terveyden edistäminen
        • Ravinto
        • Liikunta
        • Tapaturmien ehkäisy
        • Tartuntatautien torjunta
          • Vastuut tartuntatautien torjunnassa
          • Koronavirus Suomessa
            • Kaikki koronavirusta koskevat STM:n tiedotteet
            • Koronavirusepidemiaa koskevat infot ja tilannekuvat
            • STM:n antamat ohjeet koronavirustilanteessa
          • Lintuinfluenssa
        • Seksuaaliterveyden edistäminen
        • Terveyden edistäminen kunnissa ja hyvinvointialueilla
        • Tietoa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tueksi
      • Osallisuuden edistäminen
        • Asumisen turvaaminen
        • Syrjäytymisen ja köyhyyden ehkäiseminen
        • Vammaispolitiikka
        • Romanipolitiikka
        • Maahanmuuttajien sosiaaliturva, hyvinvointi ja terveys
      • Päihdehaittojen ja riippuvuuksien ehkäisy
        • Alkoholipolitiikka
          • Alkoholilaki
        • Huumausainepolitiikka
          • EU- ja kansainvälinen huumepolitiikka
          • Huumausaineiden valvonta
        • Tupakka- ja nikotiinipolitiikka
          • EU-sääntely ja yhteistyö
          • Muiden viranomaisten vastuut
          • Toimet käytön vähentämiseksi
          • WHO:n tupakkapuitesopimus
          • Kanssakäyminen tupakkateollisuuden kanssa
        • Ehkäisevä päihdetyö
        • Rahapelihaitat
          • Rahapelien haittariskien arviointi
          • Vastuutahot rahapelipolitiikassa
          • Rahapelipoliittinen ohjelma
          • Rahapelijärjestelmä
      • Väkivallan ja rikosten ehkäiseminen
        • Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen
          • NAPE – Naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan torjunnan toimikunta
        • Ihmiskaupan ehkäiseminen
        • Rikos- ja riita-asioiden sovittelu
        • Vastuut lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisemisessä
        • Lapsiin kohdistuva väkivalta ja sen ehkäiseminen
      • Ympäristöterveys
        • Ympäristöterveydenhuollon järjestäminen
        • Terveydensuojelu
          • Kuntien vastuu terveydensuojelusta
          • Ympäristövaikutusten arviointi
          • Talousvesi
          • Ympäristöherkkyydet
        • Bioteknologia
        • Geeniteknologia
        • Kemikaalivalvonta
          • Kosmetiikkavalmisteet
          • Tatuoinnit
        • Nanomateriaalit ja -teknologia
        • Säteilysuojelu
    • Sosiaali- ja terveyspalvelut
      • Lainsäädäntö
        • Lapset ja nuoret
        • Vammaiset
        • Iäkkäät ihmiset
        • Lääkehuolto
        • Asiakas- ja potilastietojen hallinta
          • Sote-tietojen toissijainen käyttö
            • Usein kysyttyä sote-tietojen toissijaisesta käytöstä
            • Toisiolain korjaaminen
              • Usein kysyttyä toisiolain korjaamisesta
        • Mielenterveys- ja päihdelainsäädäntö
        • Usein kysyttyä mielenterveyslain muuttamisesta
        • Valvontalain väliaikainen muutos
      • Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmä ja vastuut
        • Hyvinvointialueet
          • Hyvinvointialueet kartalla
          • Sosiaali- ja terveysministeriön rooli hyvinvointialueiden ohjauksessa
          • Yhteistyöalueet
        • Kunnat
        • Valvontaviranomaiset
        • Yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelut
        • Sosiaalialan osaamiskeskukset
        • Järjestöt ja yhdistykset
      • Sosiaalipalvelut
        • Sosiaalityö
        • Sosiaalipäivystys
        • Kotihoito ja kotipalvelut
        • Laitoshoito
        • Asumispalvelut ja asunnon muutostyöt
        • Perhehoito
        • Omaishoito
        • Lastensuojelu
          • Usein kysyttyjä kysymyksiä lastensuojelusta Suomessa
          • Tutkimus lastensuojelun epäkohdista 1937-1983
        • Adoptio
        • Kasvatus- ja perheneuvonta, perheasioiden sovittelu
        • Huoltajuus, elatus, isyyden tunnustaminen
        • Mielenterveystyön palvelut
        • Päihdetyön palvelut
        • Vammaispalvelut ja tukitoimet
          • Tulkkauspalvelulaki viittomakielellä
          • Vammaispalvelulaki
      • Terveyspalvelut
        • Terveyskeskukset
        • Terveysneuvonta ja terveystarkastukset
        • Neuvolat
        • Seulonnat
          • Syöpäseulonnat
          • Syöpäseulonnan järjestäjille
          • Sikiöseulonnat
        • Rokotukset
          • HPV-rokotukset
        • Suun terveydenhuolto
        • Opiskeluhuoltopalvelut
          • Kouluterveydenhoito
          • Opiskeluhuollon psykologipalvelut ja kuraattoripalvelut
          • Opiskeluterveydenhuolto
        • Työterveyshuolto
        • Työttömien terveyspalvelut
        • Mielenterveyden hoito
          • Lasten ja nuorten terapiatakuu
        • Päihde- ja riippuvuushoito
        • Päivystys
        • Ensihoito
        • Sairaalat ja erikoissairaanhoito
        • Kotisairaanhoito ja kotisairaalahoito
        • Saattohoito
        • Elinsiirrot ja kudossiirrot
          • Usein kysytyt kysymykset - elinluovutus
        • Asiakas- ja potilasturvallisuus
        • Potilasdirektiivi (Rajat ylittävä terveydenhuolto)
        • Paperittomien sosiaali- ja terveydenhuolto
        • Raskauden keskeytys
      • Kuntoutus
        • Lääkinnällinen kuntoutus
        • Kuntouttava työtoiminta
        • Ammatillinen kuntoutus
          • Usein kysyttyjä kysymyksiä muutoksista nuorten ammatilliseen kuntoutukseen
        • Sosiaalinen kuntoutus
      • Lääkehoito
        • Lääkehoidon arvoketju
        • Säädökset, ohjaus, valvonta, yhteistyö
        • Lääkehoidon turvallisuus
          • Narkolepsia
            • Kooste toimista
        • Lääkehoidon kustannukset, rahoitus ja korvaukset
        • Rationaalinen lääkehoito
          • Julkaisut ja raportit
          • Järkevän lääkehoidon toimeenpano
          • Tiedonhallinta
            • Lääkehoidon digitalisaatio
      • Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut
        • Terveydenhuollon maksut
        • Terveydenhuollon maksukatto
        • Hammashuollon maksut
        • Kotipalvelu- ja kotisairaanhoitomaksut
        • Lastensuojelun maksut
        • Palveluseteli
      • Asiakkaan ja potilaan oikeudet
        • Potilaan oikeudet
        • Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet
        • Hoitoon pääsy
          • Hoitopaikan valinta
        • Sosiaalipalvelujen saatavuus
        • Asiakas- ja potilastiedot
        • Muistutus, kantelu ja muutoksenhaku
        • Potilasasiavastaava ja sosiaaliasiavastaava
        • Itsemääräämisoikeuden vahvistaminen
        • Sukupuolen vahvistaminen
      • Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö
        • Valvonta, luvat ja rekisteröinti
        • Erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutus
        • Kysymyksiä ja vastauksia työnjaosta ja toimintamalleista
      • Lasten, nuorten ja perheiden palvelut
        • Palvelut perheille
      • Iäkkäiden palvelut
        • Palvelut ja etuudet iäkkäille ihmisille
        • Ehkäisevät palvelut iäkkäille ihmisille
        • Veteraanit ja sotainvalidit
      • Kansainvälistä suojelua hakevien palvelut
        • Ukrainasta tulleiden henkilöiden sosiaali- ja terveyspalvelut
      • Sote-tiedonhallinta
        • Kanta-palvelujen kehittäminen
        • ICT-muutoksen valtionavustus
    • Toimeentulo
      • Lainsäädäntö
        • Usein kysyttyä eräiden Kelan maksamien etuuksien alaikärajojen nostamisesta 16 vuodesta 18 vuoteen
      • Suomen sosiaaliturvajärjestelmä
        • Sosiaaliturva lapsille ja nuorille
          • Sosiaaliturva selitettynä
          • Oppimateriaali sosiaaliturvasta
      • Lapsiperheiden tuet
      • Sotilasavustus ja muut palvelusetuudet
      • Asumistuet
        • Usein kysyttyä hallituksen esityksestä yleistä asumistukea koskevan lain muuttamiseksi
      • Työttömyysturva
        • Usein kysyttyä työttömyysturvan lisäpäivien poistosta ja muutosturvasta
        • Usein kysyttyä työttömyysturvan muutoksista
        • Usein kysyttyä työssäoloehdon muutoksista
        • Usein kysyttyä muutoksista ansiopäivärahaan ja työssäoloehdon kertymiseen
      • Sairausajan toimeentulo ja korvaukset
      • Kuntoutusajan toimeentulo
      • Vammaisetuudet
      • Työtapaturmat ja ammattitaudit
        • Haittaluokitus ja haittaraha
      • Eläketurva
        • Työeläke
        • Kansaneläke
        • Takuueläke
        • Työkyvyttömyyseläke
        • Perhe-eläke
      • Veteraanietuudet
      • Urheilijoiden, apurahansaajien ja opiskelijoiden sosiaaliturva
      • Toimeentulotuki
      • Sosiaalinen luototus
      • Kansainvälinen sosiaaliturva
      • Valitusviranomaiset toimeentuloturvan päätöksissä
      • Vuorotteluvapaa ja vuorottelukorvaus
    • Vakuutusasiat
      • Lainsäädäntö
      • Vakuutuslaitokset
      • Vakuutustoiminnan valvonta
      • Vakuutusmaksujen sijoittaminen
      • Sosiaalivakuutus
        • Työeläkevakuutus
        • Tapaturmavakuutus
      • Lakisääteiset vahinkovakuutukset
        • Liikennevakuutus
          • Usein kysyttyä liikennevakuutuslain muuttamisesta
        • Potilasvakuutus
        • Ympäristövahinkovakuutus
      • Vapaaehtoiset vakuutukset
      • Sosiaalivakuutusmaksut
      • Sosiaaliturvaetuuksien indeksit ja elinaikakerroin
      • Muutoksenhaku vakuutusasioissa
      • Vakuutuslääkärit
        • Usein kysyttyä
    • Työelämä
      • Lainsäädäntö
        • Säädökset
      • Työsuojelu
        • Kansainvälinen yhteistyö
        • Työehtosopimuksen yleissitovuus
      • Työsuojelu työpaikoilla
      • Työsuojeluvalvonta
        • Markkinavalvonta
        • Eurooppalainen markkinavalvontayhteistyö
        • Harmaan talouden torjunta
        • Häirinnän ja epäasiallisen kohtelun hallinta
        • Lähetetyt työntekijät
      • Työterveyshuolto ja työkyvyn ylläpito
        • Menetetyn työpanoksen kustannukset
      • Työturvallisuus ja työhyvinvointi
      • Tasa-arvo työelämässä
      • Nuoret ja työ
      • Perhe-elämä ja työ
      • Ikääntyneet työntekijät
    • Tasa-arvo
      • Tasa-arvopolitiikka
      • Lainsäädäntö
      • Valtavirtaistaminen
      • Työelämän tasa-arvo
      • Samapalkkaisuus
      • Kansainvälinen yhteistyö
      • Vastuuviranomaiset
      • Vuoden isä -palkinto
    • EU ja kansainväliset asiat
    • Rahoitus ja avustukset
  • Ajankohtaista
    • Tiedotteet ja uutiset
    • Kolumnit
    • Päätökset
    • Lausuntopyynnöt
    • Tapahtumat
    • Ohjeet, suositukset ja yleistiedoksiannot
    • Tilaa aineistoja
      • Uutiskirje
    • STM sosiaalisessa mediassa
    • Uutiskirjeet
    • Avoimet työpaikat
    • Kuntainfot
  • Hankkeet ja säädösvalmistelu
    • Kaikki hankkeet ja työryhmät
    • Hyvän työn ohjelma 2024-2027
      • Ammattihenkilöitä koskevan lainsäädännön uudistus
      • Vetoa ja pitoa -valmennus- ja kehittämiskokonaisuus
      • Tietopohja ja ennakointi
    • Sosiaaliturvauudistus
      • Yleistuki
      • Sosiaaliturvakomitea
      • Sosiaaliturvakomitean aikajana
      • Sosiaaliturvauudistuksen uutishuone
      • Sosiaaliturvauudistuksen tietopohja
      • Sosiaaliturvauudistuksen tapahtumat
    • Sosiaalihuollon ja terveydenhuollon palveluvalikoiman periaatteet
      • Osallistuminen palveluvalikoiman periaatteiden määrittelyyn
      • Palveluvalikoiman periaatteet - UKK
    • Päivystys- ja sairaalaverkon uudistaminen
    • Kansallinen palvelureformi
    • Esteettömyysdirektiivi
    • Yksilöllistetty lääketiede
      • Genomitiedon hyödyntäminen
      • Terveysala kehittyy yhteistyöllä
      • Genomikeskus
      • Syöpäkeskus
      • Biopankkien yhtenäistäminen
      • Neurokeskus
      • Lääkekehityskeskus
      • EU:n 1+Million Genomes -aloite
      • Ihmiset ja yhteystiedot
    • Mielenterveysstrategia
    • Lapsistrategia
    • Terveys- ja hyvinvointialan kasvuohjelma
    • Kansallinen ikäohjelma
    • Työelämäohjelmat 2024-2027
    • Terveydeksi – kansallinen terveys- ja hyvinvointiohjelma
    • Omalääkäriohjelma
    • Päättyneitä hankkeita
  • Julkaisut
  • Ministeriö
    • Johto ja organisaatio
      • Ministereiden välinen työnjako STM:ssä
      • Sosiaali- ja terveysministeri
      • Sosiaaliturvaministeri
      • Virkamiesjohto
      • Sosiaali- ja terveydenhuollon ohjausosasto (OHO)
      • Sosiaaliturva- ja vakuutusosasto (SVO)
      • Turvallisuus ja terveys -osasto (TUTO)
      • Yhteisöt ja toimintakyky -osasto (YTO)
      • Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaat ja palvelut -osasto (APO)
      • Työ- ja tasa-arvo-osasto (TTO)
      • Strategia- ja talousyksikkö (STAR)
      • Henkilöstö- ja hallintoyksikkö (HEHA)
      • Kansainvälisten asioiden yksikkö (KVY)
      • Viestintäyksikkö (VIE)
    • Strategia
      • Hyvinvointitalous
    • Hallinnonala
    • Valmiusasiat
      • Varautuminen pandemiaan
      • Valmiuskeskukset
      • Hyvinvointialueiden valmius ja varautuminen
      • Valmiusasiat EU:ssa
      • Säteilyonnettomuudet
    • Kansainväliset asiat
      • Euroopan unioni
        • EU-asioiden valmistelu
      • Euroopan neuvosto EN
        • Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitea
      • Yhdistyneet kansakunnat YK
      • Maailman terveysjärjestö WHO
        • WHO:n pandemiasopimus
      • Globaali terveysturvallisuus
      • Pohjoismainen yhteistyö
      • Pohjoinen ulottuvuus
      • Barentsin euroarktinen neuvosto
      • Arktinen yhteistyö
      • Kansainvälinen työjärjestö ILO
      • OECD
    • STM:n lomakkeita ja ohjeita
    • Talous ja toiminta
      • Tutkimus- ja kehittämistoiminta
      • Suunnittelu ja seuranta
        • Suunnittelun asiakirjat
        • Seurannan asiakirjat
      • Sosiaalimenot ja rahoitus
      • Palvelujen menot ja rahoitus
      • Markkinavalvontaohjelmat STM:n hallinnonalalla
    • Rahoitus ja avustukset
      • Valtionavustukset
        • Vuoden 2025 valtionavustukset
        • Vuoden 2024 valtionavustushaut
        • Vuoden 2023 valtionavustushaut
        • Vuoden 2022 valtionavustushaut
        • Vuoden 2021 valtionavustushaut
        • Vuoden 2020 valtionavustushaut
        • Valtionavustuksiin liittyvät lomakkeet
        • Valtionavustusten hakeminen, käyttö ja valvonta
      • Kestävän kasvun ohjelma
        • Ensimmäinen valtionavustushaku
        • Toinen valtionavustushaku
        • Valtionavustukset tutkimukselle
        • Neljäs valtionavustushaku
        • Viides valtionavustushaku
        • Usein kysyttyä kestävän kasvun ohjelman valtionavustushausta
      • Terveyden edistämisen määrärahat
      • Tartuntatautien valvonnan määrärahat
      • Sosiaalityön yliopistotasoisen tutkimuksen valtionavustus
        • Hankkeiden materiaalit
      • EU:n rakennerahastot (ohjelmakausi 2021 - 2027)
        • Ohjelmakausi 2014-2020
        • Ohjelmakausi 2007-2013
      • EU:n IV terveysalan toimintaohjelma EU4Health
      • Pohjoismaiset rahoitushaut
    • Neuvottelu- ja lautakunnat
    • Ministeriö työpaikkana
      • Palvelussuhde STM:ssä
      • STM:n henkilöstö tilastoin
      • Tutustu ministeriöläisiin
      • Virka- ja työehtosopimusasiakirjat
      • Turvallisemman tilan periaatteet
    • Kunniamerkit
      • Aluehallintovirastojen kautta tulevat kunniamerkkiehdotukset
      • Hallinnonalan laitosten kunniamerkkiehdotukset
      • Äitienpäiväkunniamerkit
      • Isänpäiväkunniamerkit
    • Asiointi
    • Historiaa
      • STM:n ministerit
    • Ilmoittajansuojelu
    • Tilastot
      • Tilastoja hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä
      • Tilastoja sosiaali- ja terveyspalveluista
      • Tilastoja toimeentulosta
      • Tilastoja vakuutusasioista
      • Tilastoja työelämästä
      • Tilastoja tasa-arvosta
      • Kansainvälisiä tilastoja
  • Yhteystiedot
    • Henkilöhaku
    • Verkkolaskuosoite
    • Medialle
    • Tietoa sivustosta
    • Tietosuoja
      • Tietosuojaselosteet
      • Käyttäjän oikeudet ja henkilötietojen tarkistaminen
      • Asiakirjajulkisuus ja tietopyynnöt
      • Evästeistä verkkosivustolla
    • Stm.fi:n saavutettavuusseloste
    • Palaute