Hyppää sisältöön
Media

Alkoholikorvikkeita käytetään edelleen koko maassa

sosiaali- ja terveysministeriö
Julkaisuajankohta 8.4.2003 8.44
Tiedote 112/2003

Suomessa on noin 6 000 – 8 000 ihmisen joukko, joka käyttää viinan korvikkeita enemmän tai vähemmän säännöllisesti. Määrän arvioidaan olevan noin 10 prosenttia sosiaali- ja terveydenhuollon päihdepalvelujen käyttäjistä. Vuosittain 30 – 50 ihmistä kuolee korvikeviinaan. Lisäksi osa noin 400 vuosittaisesta etyylialkoholimyrkytyksestä aiheutuu etanolipohjaisista korvikkeista. Vaarallisten kemikaalien käyttö viinan korvikkeena ei ole hävinnyt eikä käyttäjämäärissä ole tapahtunut oleellisia muutoksia 1990-luvun alkuvuosista, vaikka myrkytysten määrä on viime vuosina hieman vähentynyt. Tulokset ilmenevät sosiaali- ja terveysministeriön julkaisemasta selvityksestä ”Kartoitus alkoholikorvikkeiden käytöstä Suomessa vuonna 2002.

Sosiaali- ja terveysministeriön Diakonia-ammattikorkeakoulun Järvenpään yksiköltä tilaama selvitys perustui pääasiassa 139 henkilön haastatteluun, sisäasiainministeriön poliisiosaston kanssa tehtyyn selvitykseen, aiemmin aiheesta tehtyihin tutkimuksiin, Stakesin päihdetapaselvitykseen sekä Helsingin yliopiston oikeuslääketieteen laitoksen kuolinsyytilastoihin. Selvitystyön suoritti sosionomi Anette Malinen.

Korvikeviinan käyttäjät ovat pääasiassa keski-ikäisiä alkoholiongelmaisia miehiä, joiden elämäntilannetta leimaa köyhyys. Korvikkeina käytetään etupäässä huoltoasemilla myytäviä eri alkoholeja sisältäviä autokemikaaleja. Eniten käytetään etanolia sisältäviä tuotteita kuten polttoaineiden lisäaineita ja lasinpesunesteitä. Käyttäjien asenteet korvikeviinaa kohtaan ovat muuttuneet varomattomiksi. Tuotteiden mahdollisilla haittavaikutuksilla on hyvin vähän merkitystä, jos tuote on aiemmin todettu juomakelpoiseksi. Tuotteiden denaturoinnista ei välitetä. Halpa itäviina näyttää joillakin paikkakunnilla olevan korvikekäytön kilpailija.

Valistusta koko väestölle, sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstölle, varotoimia yrityksille sekä käyttäjille itselleen

Korvikeselvityksen tekijät pitävät tärkeänä koko väestön valistamista korvikeviinan vaaroista sekä myös itäviinasta. Salakuljetettu laiton alkoholi on aiheuttanut viime vuosina kuolemantapauksia Virossa ja Norjassa, ja niin voi käydä Suomessakin.

Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön tietämystä korvikeviinan käytöstä olisi lisättävä. Käyttäjien hakeutuessa palvelujen pariin henkilökunnan olisi tärkeä ymmärtää heidän elämäntilanteensa ja hengenvaaransa. Heidän terveydentilansa ja ravitsemustilanteensa olisi selvitettävä, korvikkeiden käytön vaarat otettava puheeksi ja tarvittaessa järjestettävä pääsy hoitoon ja toimeentulotuen piiriin.

Tutkija perää myös korviketuotteiden myyjiltä vastuuta. Heidän olisi arvioitava vastuullisemmin kenelle ja mihin käyttöön he myyvät tuotteita. Vastuuttomaan myyntiin olisi myös voitava puuttua. Paikallisten sosiaali- ja terveysviranomaisten, alkoholivalvonnan ja poliisin kontaktit myyjiin eli parempi myyntikontrolli vaikuttaisivat suoraan korvikkeiden käyttömääriin.

Tuoteturvallisuutta voi parantaa

Denaturoinnin parantaminen ja erilaisten tuotteisiin lisättävien merkkiaineiden käyttöönotto voisivat ehkäistä myrkytyskuolemia. Markkeriaineiden avulla pystyttäisiin myrkytyksen sattuessa yksinkertaisten näytteiden avulla selvittämään, mistä aineesta on kyse, ja henkilö saisi heti oikeaa hoitoa. Alkoholien värikoodit kertoisivat käyttäjille, mitä ainetta he juovat. Käyttäjien haastattelussa ilmeni, että väreillä on keskeinen merkitys juomakelpoista valmistetta tunnistettaessa. Jos esimerkiksi trokarin myymään kiljuun olisi lisätty alkoholinkorviketta, juoma värjäytyisi tietyn väriseksi, ja käyttäjät tietäisivät varoa tuotetta.

Korvikkeina käytettävien valmisteiden tekemistä juomakelvottomiksi olisi parannettava esimerkiksi lisäämällä niihin ammoniakkivettä tai muita aineita niin, että juomaa ei edes kannattaisi yrittää lantrata juomakelpoiseksi. Paras keino olisi korvata käytössä olevat korvikeaineet vähemmän vaarallisilla aineilla silloin kun se on mahdollista.

Korvikkeiden käyttö kertoo syrjäytymisestä

Korvikkeiden käyttäjät ovat tavallisesti yhteiskunnasta syrjäytyneitä. Korvikkeiden käyttö on erikoinen ilmiö, jota ei juuri muissa EU-jäsenmaissa ole. Tutkija toteaa, että suomalainen todellisuus tuottaa lisää pudokkaita, myös nuoria, korvikkeiden käyttäjiksi. Haastatteluissa tuli selvästi ilmi pitkäaikaistyöttömyyden kurjistava vaikutus. Suomalaisten elämässä on edelleen korvikkeiden käytölle altistavia aineksia, eikä korvikkeiden käyttö ole lähiaikoina loppumassa tästä maasta.

Lisätietoja: Neuvotteleva virkamies Juha Pyötsiä, STM, puh. 09-160 73922

Sosiaali- ja terveysministeriö, Selvityksiä 2003:3. Helsinki 2003.

> Anette Malinen, Kartoitus alkoholikorvikkeiden käytöstä Suomessa vuonna 2002

Sivun alkuun