Alkoholi aiheuttaa jopa 15 prosenttia ennenaikaisista kuolemista EU:ssa
Alkoholinkäyttö lisää selvästi useiden syöpien riskiä. Alkoholin käyttömäärän kasvaessa huulten, suunielun, kurkunpään, ruokatorven, maksa-, paksu- ja peräsuolen sekä naisten rintasyövän riski kasvaa. Syöpäriski alkaa kasvaa suoraviivaisesti jo kohtuujuomisen tasolla. Alkoholi lisää myös muiden syöpien riskiä, mutta syy-seuraussuhteita ei kaikkien osalta ole vielä täysin selvitetty totesi professori Jürgen Rehm. Professori Rehm punnitsi alkoholin terveyshaittoja ja -hyötyjä torstaina 15. marraskuuta Dipolissa, Espoossa järjestetyssä Alkoholiohjelman päätösseminaarissa, johon osallistui 170 kiinnostunutta kuulijaa.
Alkoholi on EU-maissa merkittävä ennenaikaisen kuoleman ja sairastavuuden riskitekijä. Vaikka naisten alkoholinkäyttö on monissa maissa lisääntynyt, alkoholihaitat ovat miesten joukossa selvästi suuremmat. Eroja on EU-maiden välillä: Keski- ja Itä-Euroopan maissa alkoholi aiheuttaa 15 prosenttia ennenaikaisista kuolemista, vanhoissa EU-maissa runsaat 12 prosenttia. Eurooppalaisten elinikää lyhentävistä alkoholiperäisistä kuolemansyistä tärkeimmät ovat humalajuomiseen liittyvät tahalliset ja tahattomat vammat, maksakirroosi, syövätsekä sydän- ja verisuonitaudit.
Maailmanmitassa alkoholin kansanterveydelle aiheuttama haitta on samaa luokkaa kuin tupakan. Alkoholin aiheuttama haittakuorma on lisäksi kasvamassa. Syitä on kaksi, arvioi professori Rehm. ”Yhtäältä kyse on siitä, että alkoholin kulutus kasvaa tällä hetkellä nopeimmin maailman väkirikkaimmissa maissa. Toisaalta alkoholinkäyttöön liittyvät krooniset sairaudet yleistyvät, ja humalajuomisen yleistyessä myös tapaturmat.” Alkoholin aiheuttamat terveyshaitat ovat monin verroin terveyshyötyjä suuremmat.
Alkoholin kulutus ei vaikuta alkoholisidonnaiseen työllisyyteen
Alkoholin kulutustason muutokset Suomessa eivät ole heijastunet alkoholisidonnaiseen työllisyyteen. Vuodesta 1996 vuoteen 2005 alkoholin tilastoitu kulutus 100 prosentin alkoholina asukasta kohden kasvoi 6,7 litrasta 8,2 litraan. Samaan aikaan alkoholisidonnainen kokonaistyöllisyys laski 29 000:sta 27 000 henkilötyövuoteen. Koko 2000-luvun alkupuolen alkoholisidonnainen kokonaistyöllisyys säilyi samalla tasolla ilmenee erikoistutkija Kari Niilolan sosiaali- ja terveysministeriölle laatimasta selvityksestä.
Alkoholijuomien tuotanto ja myynti työllisti vuonna 2005 yhteensä 27 188 henkilötyövuotta. Anniskelun osuus oli hallitseva: 17 054 henkilötyövuotta ja 63 prosenttia alkoholisidonnaisesta kokonaistyöllisyydestä. Alkoholijuomien vähittäismyynti Alkoissa, päivittäistavarakaupoissa, kioskeissa ja huoltoasemamyymälöissä työllisti kaikkiaan 3 606 henkilötyövuotta, joka on 13 prosenttia alkoholisidonnaisesta kokonaistyöllisyydestä. Alkoissa henkilötyövuosia kertyi 1850, muissa myyntipaikoissa 1757.
Alkoholijuomien valmistus, mukaan lukien raaka-aineiden tuotanto maataloudessa ja tuotteiden kuljetukset, työllisti kaikkiaan 5 276 henkilötyövuotta, joka on 19 prosenttia alkoholisidonnaisesta kokonaistyöllisyydestä. Alkoholijuomaryhmistä suurin työllistäjä oli panimoiden oluen, siiderin ja lonkeroiden valmistus runsaalla 1100:lla henkilötyövuodella. Tilaviinien ja sahdin tuotannon työllisyysvaikutus on vähäinen: Tuotevalvontakeskuksen erillisselvityksen mukaan ala työllisti 80-100 henkilötyövuotta vuonna 2005.
Lisätietoja: Ohjelmakoordinaattori Marjatta Montonen, Alkoholiohjelma 2004-2007, puh. 050 5011 260 ja erikoistutkija, KTM Kari Niilola, puh. 050 3878 158; Kari Niilolan selvitys ”Alkoholijuomien tuotanto ja myynti työllistäjänä”, 42 sivua, sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä sarja (2007:57) www.stm.fiLinkki toiselle sivustolle >julkaisut. Yliopistopaino myy kirjaa.