Äitiys- ja vanhempainraha nousevat, isäkuukauden pitäminen joustavammaksi
Hallitus on esittänyt torstaina 21. joulukuuta ns. perhevapaita koskevan lakipaketin vahvistamista. Perhevapaapaketissa isäkuukauden pitäminen tulee nykyistä joustavammaksi ja äitiysrahaan sekä vanhempainrahaan tulee korotuksia osalta niiden maksuaikaa. Tasavallan presidentin on tarkoitus vahvistaa lait perjantaina 22. joulukuuta.
Vanhemmat voivat jatkossa ajoittaa isäkuukauden nykyistä joustavammin oman elämäntilanteensa mukaan. Isäkuukausi tulee kuitenkin käyttää viimeistään ennen kuin lapsi on noin 14 kuukauden ikäinen. Määräajan laskeminen on aina yksilöllistä ja riippuu siitä, milloin äitiysrahanmaksaminen on alkanut. Jotta isät voisivat joustavasti pitää isäkuukauden, muutetaan myös lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annettua lakia sekä lasten päivähoidosta annettua lakia. Isäkuukauden joustavampi käyttö ja vanhempainrahan korotus kannustavat isiä käyttämään vanhempainvapaata nykyistä enemmän. Isäkuukauden joustava käyttäminen edellyttää, että lasta on hoidettu välissä kotona.
Äitiysrahaa korotetaan sen 56 ensimmäisen arkipäivän ajalta eli reilulta yhdeksältä viikolta. Päiväraha nousee 70 prosentista 90 prosenttiin perusteena olevasta työtulosta. Tätä kertymää noudatetaan noin 45 000 euron (vuoden 2007 tasossa) tulorajaan asti, jonka jälkeen kertymä on 32,5 prosenttia.
Vanhempainraha ja päiväraha isäkuukaudelta nousevat
Vanhempainraha nousee 70 prosentista 75 prosenttiin työtuloista 30 ensimmäisen arkipäivän ajalta eli noin viideltä viikolta. Tätä kertymää noudatetaan noin 45 000 euron vuosituloon saakka, jonka jälkeen kertymä on 32,5 prosenttia. Myös isäkuukaudelta maksettava isyysraha voi olla korotettu.
Jos molemmat vanhemmat käyttävät vanhempainvapaata ja hakevat vanhempainrahaa, saavat kumpikin korotetun päivärahan enintään 30 ensimmäiseltä arkipäivältä. Vanhemmilla on jo nykyisin oikeus keskenään sopia siitä, kumpi vanhemmista käyttää vanhempainvapaan, ja vanhempainvapaa voidaan jakaa vanhempien kesken. Myös jatkossa perhe päättää, käyttääkö isä vanhempainvapaaoikeuttaan, ja jos käyttää, mistä ajankohdasta lukien.
Päivärahan korottaminen parantaa lisäksi korvausta, jota maksetaan työnantajalle äitiysvapaan palkan korvaukseksi. Myös työnantajien maksamat vuosilomapalkat korvataan jatkossa nykyistä paremmin. Muutoksilla tasataan yksittäisille työnantajille vanhemmuudesta aiheutuvia konkreettisia palkkakustannuksia ja tuetaan vanhempainvapaiden nykyistä tasaisempaa jakamista vanhempien kesken.
Rahoitus, lain voimaantulo ja soveltaminen
Koska työnantajakustannuksia korvataan vanhempainpäivärahajärjestelmän kautta, jo nykyisin kaikki työnantajat osallistuvat korvausten rahoittamiseen. Tämä periaate säilyy uudistuksessa. Vanhempainvapaista aiheutuva päiväraha- ja korvausmeno rahoitetaan jatkossakin laajalla yhteisvastuulla riippumatta siitä, toimiiko työnantaja mies- vai naisvaltaisella alalla.
Lait tulevat voimaan 1. päivänä tammikuuta 2007. Uudistuksia sovelletaan silloin, kun ensimmäinen syntyvän lapsen taikka ottolapsen hoitoon ottamisen perusteella maksettava vanhempainpäivärahapäivä on 1. päivänä tammikuuta 2007 tai sen jälkeen. Korotetun päivärahan edellytyksenä on, että se määräytyy äidin tai isän työ- tai virkasuhteesta taikka yritystoiminnasta saaman työtulon perusteella.
Uudistus pähkinänkuoressa
- Äitiysrahan määrä nousee 56 ensimmäiseltä maksupäivältä.
- Äidille maksettava vanhempainraha ja isälle maksettava vanhempainraha ja isyysraha isäkuukauden ajalta nousee 30 ensimmäiseltä maksupäivältä, eli yhteensä enintään 60 päivältä.
- Työnantajan palkkakustannukset alenevat palkallisen äitiysvapaan ajalta.
- Työnantajan palkkakustannukset alenevat myös äitiysvapaan ja vanhempainvapaan ajalta kertyneen vuosiloman ajalta.
- Vanhemmat voivat sopia isäkuukauden ajoittamisesta aikaisempaa joustavammin.
- Isäkuukausi tulee käyttää ennen kuin on kulunut 180 päivää äitiysrahaa seuranneen vanhempainrahan viimeisestä maksupäivästä.
- Ottovanhemmille maksettavaa vanhempainrahakautta pidennetään 200 päivään.
- Rekisteröidyssä parisuhteessa olevat vanhemmat voivat sopia keskenään vanhempainrahakauden jakamisesta.
Taustaa
Suomalaiset isät käyttävät alle neljä prosenttia varsinaisista vanhempainvapaapäivistä. Vaikka isäkuukausi huomioitaisiin, edelleen vain alle 10 prosenttia isistä jää vanhempainrahan turvin kotiin edes lyhyeksi aikaa. Isän etuuksien korottamisella ja isäkuukauden muuttamisella nykyistä joustavammaksi lisätään niiden isien määrää, jotka käyttävät oikeuttaan vanhempainvapaaseen.
Isien mukaan saaminen pienten lasten hoitoon on perheen hyvinvointikysymys. Isien sitoutuminen yhdessä äidin kanssa lapsiin ja lastenhoitoon on myönteinen asia, joka heijastuu isä-lapsi-suhteeseen ja perheen myöhempään elämään sekä lisää tasapuolisempaa hoito- ja kasvatusvastuun jakoa perheessä. Työelämän kannalta vanhempainvapaiden jakaminen johtaa siihen, että vanhemmuudesta aiheutuvat työnantajakustannukset jakaantuvat nykyistä tasaisemmin miesten ja naisten työnantajien kesken. Tämä kehitys parantaa naisten työmarkkina-asemaa. Sekä työnantajat että työntekijät hyötyvät siitä, että työelämän tasa-arvo lisääntyy ja siitä, että työn ja perheen yhteensovittamista tuetaan.
Lisätietoja antavat hallitussihteeri Marjaana Maisonlahti, puh. (09) 160 73174 (21. ja 22. joulukuuta) ja johtaja Anja Kairisalo, puh. (09) 160 74411 (27.-29. joulukuuta).