Hyppää sisältöön
Valtioneuvosto ja ministeriöt Media

Äitiys- ja lastenneuvolatoiminnasta selvitys

Sosiaali- ja terveysministeriö
4.1.2006 8.00
Tiedote -

Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi keskiviikkona 4. tammikuuta selvityksen äitiys- ja lastenneuvolatoiminnasta Suomessa. Selvityksen on ministeriön toimeksiannosta tehnyt Neuvolatyön kehittämis- ja tutkimuskeskus. Selvityksen aineisto on kerätty kyselylomakkeilla vuonna 2004.

Selvityksen mukaan neuvolatoiminnan johtaminen ja henkilöstövoimavarat sekä toiminnan sisältö ja toimintatavat vaihtelivat paljon eri puolilla maata. Niissä oli useita vahvuuksia, mutta myös paljon kehitettävää. Suurin ongelma oli henkilöstön vähyys. Suurin osa terveyskeskuksista oli sopinut kenen vastuulla neuvolatyö on. Kuitenkaan kolmasosa ei ollut nimennyt neuvolatyön kokonaisuudesta vastaavaa viranhaltijaa eikä viidesosa käytännön toiminnasta vastaavaa. Lisäksi johtavan hoitajan tai johtavan ylihoitajan virka puuttui joka kolmannesta terveyskeskuksesta.

Lapsiperheiden hyvinvointiohjelma useimmissa kunnissa

Terveyskeskuksissa on varauduttu lapsiperheiden palvelujen verkostoimiseen ja moniammatillisen yhteistyön kehittämiseen. Lapsiperheiden palveluja suunnitteleva ja seuraava yhteistyöryhmä oli joka toisessa terveyskeskuksessa. Lisäksi lapsia ja lapsiperheitä käsittelevä hyvinvointiohjelma oli laadittu tai suunnitteilla kahdessa kolmasosassa terveyskeskuksia. Hoitoketjujen käyttöönotto oli käynnistynyt lähes puolessa terveyskeskuksista. Lääkärin ja terveydenhoitajan hyvä yhteistyö antaa perustan neuvolatyölle, mutta ajanpuute vaikeutti keskinäistä neuvonpitoa. Yhteistyössä muiden ammattiryhmien kanssa oli runsaasti läänikohtaisia eroja.

Henkilöstömääriä koskevat suositukset eivät toteudu

Neuvolatyön keskeinen pulma ovat niukat henkilöstövoimavarat suurimmassa osassa terveyskeskuksia. Terveydenhoitajien määrä oli suositeltujen mitoitusten mukainen äitiys- ja lastenneuvolassa noin kahdessa viidesosassa terveyskeskuksia. Lääkäreitä oli suositusten mukaisesti äitiysneuvolassa joka kolmannessa ja lastenneuvolassa joka kymmenennessä terveyskeskuksessa. Valtaosassa terveyskeskuksia oli fysioterapeutin ja psykologin palvelut järjestetty terveyskeskuksen omana toimintana, puheterapeutin ja toimintaterapeutin palvelut joko omana toimintana tai ostopalveluna. Ravitsemusterapeutin palveluja ei ollut lainkaan järjestetty kolmasosassa ja perhetyöntekijän palveluja puolessa terveyskeskuksia.

Äitiysneuvoloissa työn sisältö vastaa suosituksia paremmin kuin lastenneuvoloissa

Voimavarojen niukkuus näkyi neuvolatyön sisällössä ja työmenetelmissä. Äitiysneuvolassa tehtävät määräaikaistarkastukset toteutuivat suositusten mukaisesti paremmin kuin lastenneuvolassa. Etenkin lääkärin tekemät leikki-ikäisten määräaikaistarkastukset toteutuivat melko hyvin, kun taas imeväisten tarkastukset kaikkein puutteellisimmin. Lääkäri teki tarkastuksia suositusten mukaisesti vajaassa puolessa ja terveydenhoitaja vain kolmasosassa terveyskeskuksia. Lääkäreistä neljännes käytti syvennettyyn tarkastukseen aikaa suositellun puoli tuntia ja terveydenhoitajista kolmannes suositellun tunnin.

Erityistukea tarvitsevia lapsia ja perheitä ei tunnisteta riittävän hyvin

Edellä olevien lukujen valossa on ilmeistä, että neuvola ei niukkojen voimavarojen vuoksi pysty riittävästi tunnistamaan erityistuen tarpeessa olevia lapsia ja perheitä ja järjestämään heille tarvittavaa tukea. Tämä olisi välttämätöntä terveyserojen vähentämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Myös terveydenhoitajista ja lääkäreistä puolet arvioi, ettei heidän työaikansa riitä lisäkäynteihin eikä erityistukea tarvitsevien perheiden ohjaukseen.

Lapsen ja vanhemman varhaista vuorovaikutusta tuetaan

Neuvolatoiminnan vahvuutena on, että lapsen ja vanhemman varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen on vakiintunut pysyväksi käytännöksi suurimmassa osassa neuvoloita, ja lähes kaikki terveydenhoitajat ovat siihen kouluttautuneita. Sen myönteisistä vaikutuksista äideille ja lapsille on tutkimusnäyttöä. Perhevalmennus on vakiintunut toimintamuoto ja sen sisällöt ovat monipuolistuneet. Muut vanhempainryhmät olivat melko harvinaisia.

Kotikäyntien määrä vähentynyt edelleen

Lomakkeiden käyttö on yleistymässä perheiden tarpeiden arvioinnissa etenkin terveydenhoitajien työssä. Kotikäyntien määrä on edelleen vähentynyt. Noin kaksi kolmasosaa terveydenhoitajista teki kotikäynnin jokaisen vastasyntyneen perheeseen.

Lääkärit ja terveydenhoitajat hyvin motivoituneita

Neuvolassa työskentelevät lääkärit ja terveydenhoitajat olivat varsin motivoituneita kehittämään omaa ammattitaitoaan ja hankkimaan lisää koulutusta. Lääkärit ja terveydenhoitajat olivat tunnistaneet runsaasti äitiys- ja lastenneuvolatyön kehittämistarpeita. Niistä keskeisiä olivat ehdotukset ehkäisevän työn näkyvyyden lisäämiseksi ja neuvolan toimintaedellytysten turvaamiseksi.

Toiminnan laadun, kustannusten ja vaikuttavuuden arviointi vähäistä

Neuvolatoiminnan suunnittelussa otettiin melko hyvin huomioon valtakunnalliset terveyspoliittiset linjaukset, mutta ei tilastotietoja lapsista ja lapsiperheistä. Vain puolet terveyskeskuksista vei neuvolatoiminnan suunnitelmat ja raportit luottamuselinten käsittelyyn. Neuvolatoiminnan laadun, kustannusten ja vaikuttavuuden arviointi oli vielä melko vähäistä. Valmiudet sähköisen tiedon käsittelyyn olivat lähes kaikissa terveyskeskuksissa.

Neuvoloiden toimintakyvyn säilyminen edellyttää lisää henkilökuntaa ja ohjausta

Kyseessä on ensimmäinen valtakunnallinen selvitys neuvolatyöstä. Se antaa runsaasti uutta tietoa neuvolatoiminnan tilasta ja kehittämistarpeista kuntien työntekijöille, päätöksentekijöille, läänihallituksille, valtionhallinnolle ja koulutusorganisaatioille. Neuvolajärjestelmän perusta on vielä kunnossa, mutta toiminnan sisällön saattaminen perheiden tarpeiden edellyttämälle ja työntekijöiden valmiuksien mahdollistamalle tasolle edellyttää kiireellisiä toimenpiteitä ensisijaisesti henkilöstövoimavarojen parantamiseksi. Lisäksi on tarpeen kehittää johtamista ja moniammatillista yhteistyötä sekä kehittää ja ottaa käyttöön vaikuttavia menetelmiä. Keskeistä on sisällyttää lapsiperheiden hyvinvointia koskevat asiat osaksi kunnallista päätöksentekoa.

Terveydenhuollon kasvavien kustannusten hillitsemiseksi kuntien kannattaa panostaa lasten ja heidän perheidensä terveyttä ja hyvinvointia parantavaan moniammatilliseen työhön. Näin ne voisivat vähentää korjaavan toiminnan suuria menoja ja saada terveempiä kuntalaisia.

Lisätietoja:

Ylitarkastaja Marjaana Pelkonen, STM, puh. 09-160 74036
Projektipäällikkö Tuovi Hakulinen-Viitanen, Neuvolatyön kehittämis- ja tutkimuskeskus, puh. 050 567 9260

Äitiys- ja lastenneuvolatyö Suomessa, Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2005:22
Julkaisuja myy Yliopistopaino (puh. 09-7010 2363. Se on kokonaisuudessaan verkossa osoitteessa: www.stm.fi >julkaisut

Sivun alkuun