Aasian katastrofin jälkihoito STM:n hallinnonalalla
Aasian luonnonkatastrofin suomalaisuhrien ja heidän omaistensa ensivaiheen pelastustyö alkaa olla ohi: loukkaantuneet on tuotu kotimaahan ja heidät on ohjattu asianmukaiseen sairaanhoitoon. Myös kaikki muut kotimaahan haluavat turistit on kuljetettu Suomeen. Kotiutetut turistit ja heidän omaisensa ovat myös halutessaan saaneet ensivaiheen psykososiaalista kriisiapua.
Katastrofin jälkihoito sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla on vasta alkamassa ja se kestää joiltakin osin monia vuosia. Perusperiaatteena on, että nykyiset järjestelmät eli kuntien sosiaali- ja terveydenhuolto, sosiaalivakuutus sekä yksityinen vakuutussektori vastaavat katastrofin jälkihoidosta omien vastuualueidensa mukaisesti. Sosiaali- ja terveysministeriö koordinoi toimintaa ja harkitsee tarvittaessa esimerkiksi uusien säädösten tarpeellisuutta.
Sosiaali- ja terveydenhuollon nykyresurssit eivät joka paikassa riitä hyvään jälkihoitoon, mutta kunnat voivat ostaa palveluja esimerkiksi järjestöiltä.
Asiantuntijaryhmä pohtimaan psykososiaalista tukea
Kiireellisimpänä tehtävänä tällä hetkellä on psykososiaalisen tuen varmistaminen kaikille sitä haluaville. Sosiaali- ja terveydenhuolto, kirkko ja vapaaehtoisjärjestöt ovat jo aloittaneet avun antamisen esimerkiksi palvelevien puhelimien kautta. Psykososiaalisen tuen tarve kestää kuitenkin kuukausia, joillakin vuosia. Apua ei myöskään tarvita välttämättä heti vaan usein vasta pitkänkin ajan kuluttua. Kaikki tarvitsevat eivät myöskään välttämättä osaa hakea apua.
Sosiaali- ja terveysministeriö asettaa tänään suuronnettomuuden psykososiaalisen tuen ja palvelun asiantuntijaryhmän ohjaamaan ja tukemaan kuntia psykososiaalisen kriisiavun antamisessa Kaakkois-Aasian tulvien uhreille ja heidän lähiomaisilleen. Ryhmän tehtävänä on myös seurata ja arvioida kriisiavun tuloksellisuutta sekä tehdä kertyneen kokemuksen ja tiedon pohjalta esityksiä psykososiaalisten palvelujen kehittämiseksi. Ryhmän puheenjohtajana on lääkintöneuvos Sakari Lankinen sosiaali- ja terveysministeriöstä. Ryhmä työskentelee vuoden 2006 loppuun.
Lastensuojelu
Katastrofissa jäi orpoja lapsia, jotka kuitenkin kaikki ovat tällä hetkellä omaistensa hoidossa. Kuntien lastensuojeluviranomaiset ovat yhteydessä näihin lapsiin ja heistä huolehtiviin sukulaisiin. Myöhemmin saattaa tulla hoidettavaksi huoltajuuskysymyksiä ja edunvalvontakysymyksiä.
Jälkihoidon taloudelliset vastuut
Katastrofin jälkihoidossa on mietittävä kunnan ja valtion vastuut korvausten maksamisessa. Valtioneuvoston kanslia on asettanut työryhmän alaryhmineen selvittämään näitä kysymyksiä. Pääperiaatteena on, että kunnat maksavat nyt syntyvät kustannukset, pitävät kirjaa niistä ja valtio korvaa niitä myöhemmin lisäbudjettiin ja ensi vuoden talousarvioon varattavilla määrärahoilla. Sosiaali- ja terveysministeriössäovat jo selvillä HUSin, Suomen mielenterveysseuran ja Vantaan kaupungin toiminnasta aiheutuneet korvattavat kustannukset.
Mikäli katastrofista kärsineet tarvitsevat välitöntä taloudellista tukea, kyseeseen tulee esimerkiksi kuntien maksama ehkäisevä toimeentulotuki.
Kansaneläkelaitos on jo ilmoittanut jatkavansa toistaiseksi myös kadonneille kuuluvien etuuksien maksamista. Näistä maksuista ei suoriteta takaisinperintää.
Vakuutusyhtiöiden Keskusliitto pyrkii selvittämään tarvittaessa keskitetysti, mitä vakuutuksia kadonneilla henkilöillä oli, jotta ne voidaan maksaa mahdollisimman nopeasti ja joustavasti.
Tietosuojakysymykset selvitetään tällä viikolla
Katastrofista selvinneille ja kadonneiden omaisille voi olla tarpeen tarjota kohdennettuja palveluja, kuten esimerkiksi henkilökohtaista psykososiaalista tukea. Sekä pelastuneista että kadonneista on poliisilla sekä rajavartiostolla nimiluettelot henkilötietoineen. Aivan lähipäivinä selviää, kenellä ja miten on oikeus käyttää näitä tietoja. Myös Kela ja vakuutusyhtiöt tarvitsisivat luetteloiden tietoja korvausten ja etuuksien maksamisesta päättäessään. Samoin kuntien sosiaalitoimistojen olisi tiedettävä, kenelle ne tarjoavat erityispalveluja tässä yhteydessä.
Sosiaali- ja terveysministeriö käy parhaillaan tietosuojavaltuutetun toimiston kanssa neuvotteluja tietojen käyttöön saamisesta ja tavasta käyttää tietoja. Luetteloiden käytöstä päätettäneen tällä viikolla.
Sosiaali- ja terveysministeriössä epävirallinen työryhmä
Sosiaali- ja terveysministeriössä kokoontui 3. tammikuuta ensimmäisen kerran ministeri Mönkäreen ja ministeri Hyssälän kutsumana epävirallinen työryhmä, joka pohtii katastrofista kärsineiden auttamista. Ryhmä kokoontuu toistaiseksi ja seuraa ja ohjaa jälkihoidon toteuttamista. Ryhmään kuuluu STM:n virkamiesten lisäksi edustajia mm. sisäministeriöstä, valtiovarainministeriöstä, Kelasta, Suomen Kuntaliitosta, Vakuutusyhtiöiden Keskusliitosta, HUSista, Vantaan kaupungista, kirkosta, työmarkkinajärjestöistä, SPR:stä, YTY:stä ja Suomen Mielenterveysseurasta.
Ryhmä edustaa niitä monia tahoja, joiden yhteistyöllä voidaan vaikuttaa katastrofista kärsineiden elämän palautumiseen mahdollisimman joustavasti ja epäbyrokraattisesti niin normaaliksi kuin tässä tilanteessa on mahdollista.
Lisätietoja:
Ylijohtaja Aino-Inkeri Hansson, puh. 09-160 73760 (perhe- ja sosiaaliosasto)
Ylijohtaja Arto V. Klemola, puh. 09-160 73795 (valmiuspäällikkö)
Johtaja Tapani Melkas , puh. 09-160 73886 (terveysosasto)
Apulaisosastopäällikkö Raimo Ikonen, puh. 09-160 74393 (talous- ja suunnitteluosasto)
Apulaisosastopäällikkö Matti Toiviainen, puh. 09-160 74191 (vakuutusosasto)
Sosiaalineuvos Martti Lähteinen, puh 09-160 74351 (perhe- ja sosiaaliosasto)
Neuvotteleva virkamies Kari Ilmonen, puh 09-160 74393 (perhe- ja sosiaaliosasto)
Valtioneuvoston tiedotusyksikkö on avannut ministeriöiden keskitetyt Aasia-sivut, joilla on tietoa viranomaisten toiminnasta ja yhteystietoja, joista saa apua asioidensa selvittelyyn katastrofin jälkeen. Sivuja täydennetään sitä mukaa, kun päätöksiä uhrien auttamiseksi tehdään. Sivuilla on myös linkkejä mm. eri ministeriöiden, Kelan, seurakuntien ja vapaaehtoisjärjestöjen omille sivuille ja esimerkiksi palvelevien puhelinten yhteystietoja.