Hyppää sisältöön
Valtioneuvosto ja ministeriöt Media

"Hyviä käytäntöjä työelämään" -seminaari Kokkolassa

Sosiaali- ja terveysministeriö
4.9.2006 6.30
Tiedote -

Työn kuormittavuus on viime vuosina lisääntynyt monilla aloilla. Kiire, henkilöstön saatavuus ja tehokkuusvaatimukset lisäävät henkilöstöön kohdistuvia paineita ja vaikuttavat myös työyhteisön sisäisiin suhteisiin. Jatkuva käymistila nakertaa työkavereiden välisiä suhteita ja monesti työilmapiiri muuttuu kireäksi. Työstä katoaa ilo. Ongelmatilanteiden purkamiseksi on kehitetty monenlaisia menetelmiä ja ratkaisuja, työelämän hyviä käytäntöjä. Olemassa olevaa tietoa tulisikin käyttää aiempaa enemmän työyhteisöjen kehittämiseen.

Kokkolassa maanantaina 4.9.2006 järjestetyssä ”Hyviä käytäntöjä työelämään” -seminaarissa esiteltiin mm. ajatuksia siitä, miten työpaikoilla otetaan vaikeatkin asiat puheeksi, miten työyhteisöstä tehdään motivoitunut, osaava ja sitoutunut sekä miten työssä voidaan hyvin. Tilaisuuden avannut valtiosihteeri Leila Kostiainen sosiaali- ja terveysministeriöstä muistutti, että eräs keino välttää uhkaava ammattitaitoisen työvoiman pula on huolehtia työntekijöistä aiempaa paremmin.

Seminaarijärjestelyistä vastasivat sosiaali- ja terveysministeriön työelämän kehittämisohjelma Veto ja Pohjanmaa-hanke, joka on mielenterveyden ja päihdetyön kehittämishanke Vaasan, Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirien alueella.

Varhaisempi puuttuminen mielenterveysongelmiin mahdollista

Vaikka vakavimpien mielenterveyshäiriöiden ei ole todettu yleistyneen, ovat koetut mielenterveyden ongelmat kasvaneet ja erityisesti masennuksesta johtuvien sairauslomien ja työkyvyttömyyden määrä on noussut selvästi. Käynnissä oleva Pohjanmaa-hanke haluaa pysäyttää tämän kehityksen, selvitti projektijohtaja Matti Kaivosoja. Hanke haluaa muuttaa työpaikkojen ajattelua niin, että psyykkisesti sairastunutkin voi toimia työelämässä. Yksi osa tätä toimintaa on työterveyshuolloille ja työsuojeluhenkilöstölle suunnattu uudenlainen koulutus, jossa painotetaan työn kehittämistä usean eri toimijan yhteistyönä. Yhä enemmän näyttää siltä, että työhyvinvoinnin edistäminen edellyttää toimijoilta tiiviimpää osallistumista tuotannollisten prosessien kehittämiseen työpaikalla, yhdessä työpaikan työntekijöiden kanssa.

Ota puheeksi - vaikeistakin asioista pitää voida puhua

Halu ja kyky ymmärtää työpaikan sisäistä maailmaa ja keskustelukulttuuria vaihtelee työpaikoilla tuntuvasti. Joillakin työpaikoilla vaikeiden asioiden puheeksi ottaminen on arkea, toisilla taas asia johon ei sovi kajota, kertoi työpsykologi, ylitarkastaja Olavi Parvikko sosiaali- ja terveysministeriöstä. Monilla työpaikoilla eriarvoisuutta tai syrjintää ylläpitävät suosikkijärjestelmät tai ystäväpiirit, jotka saattavat hajottaa yhteisöllisyyden. Luottamus vahvistaa yhteisöllisyyttä ja avoimuutta. Luottamus rakentuu arjen tapahtumista ja esimiehillä on ratkaiseva merkitys. On osattava luottaa jotta voi itsekin kasvaa luotettavaksi, kiteytti Parvikko.

Vuorovaikutustaidoilla kysyntää

Työpaikoille tulisi iskostaa uudenlainen avoin keskustelu- ja vuoropuhelukulttuuri. Vuoropuhelu on tarpeen niin esimiesten kuin työntekijöiden välillä, kuten myös eri ammattikuntien kesken. Lääkärin ja sairaanhoitajan on kuunneltava toisiaan, jotta hoitotyö onnistuisi. Samoin myös kokin ja tarjoilijan on puhuttava toisilleen, jotta asiakas saa sitä mitä on tilannut. Työpaikat luovat ilmapiirinsä itse muistutti ylilääkäri Tapio Lahti alustuksessaan.

Tavoitteena hyvinvoiva, osaava ja työstään innostunut henkilöstö

Kokkolan kaupunki on panostanut henkilöstönsä työhyvinvointiin ja kaupungille on laadittu erityinen työhyvinvointiohjelma. Henkilöstöpäällikkö Boris Nygårdin mukaan ohjelman tavoitteena on hyvinvoiva, osaava ja motivoitunut henkilöstö sekä hyvin toimiva työyhteisö. Ohjelman keskeisiä toimenpiteitä ovat mm. esimiehille järjestetyt tilaisuudet, joissa on perehdytetty ikäjohtamiseen, oikeudenmukaiseen kohteluun, työssä jaksamiseen ja siihen miten esimies tunnistaa muutokset psyykkisessä työkyvyssä.

Lisätietoja: Projektipäällikkö Ismo Suksi, STM Veto-ohjelma, puh. 0400-409 717,
sähköposti: [email protected], www.klinikka.fi ja www.vetoatyoelamaan.fi

Projektijohtaja Matti Kaivosoja, Pohjanmaa-hanke, puh. 044-723 2360, sähköposti: [email protected], www.pohjanmaahanke.fi

Ylilääkäri Tapio Lahti, Työterveyslaitos KESTO-ohjelma, puh. 050-569 8124, sähköposti: [email protected], www.ttl.fi/kesto


Sivun alkuun