Sote-uudistuksen perustaksi kuntaa suuremmat itsehallintoalueet
Sosiaali- ja terveysministeriö jatkaa sote-uudistuksen valmistelua Juha Sipilän hallituksen hallitusohjelman mukaisesti. 27. toukokuuta julkistetun hallitusohjelman mukaan julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon uusi palvelurakenne perustuu kuntaa suurempiin itsehallintoalueisiin.
Se tarkoittaa, että kaikkien julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä vastaisivat sote-alueet, joiden päätöksenteko kuuluu vaaleilla valituille valtuustoille.
Hallitusohjelman mukaan uudistus etenee vaiheittain. Ensin uudistetaan sote-palvelurakenne siten, että kaikista palveluista muodostuu eheä kokonaisuus, jota johdetaan alueittain. Sen jälkeen valmistellaan sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitusuudistus. Se tarkoittaa, että nykyisestä monikanavaisesta rahoituksesta siirrytään yksikanavaiseen rahoitukseen ja samalla otetaan huomioon työterveyshuollon asema. Lisäksi monipuolistetaan ihmisten valinnanvapautta ja palvelutuotantoa.
"Näiden linjausten myötä valmistelua on nyt hyvä jatkaa. Uusi itsehallintotaso muuttaa koko Suomen hallintorakennetta. On kuitenkin tärkeää, että ensivaiheessa edetään juuri sote-uudistuksen kautta, jotta tavoitteet voidaan saavuttaa ripeästi. Myös sote-uudistuksen sisäinen vaiheistaminen mahdollistaa sen, että toimeenpanoon päästään mahdollisimman pian," toteaa kansliapäällikkö Päivi Sillanaukee.
Sote-uudistuksen jatko täsmentyy kesäkuun aikana, kun laaditaan hallitusohjelman toimeenpanosuunnitelma. Hallitus asettaa sote-uudistusta varten parlamentaarisen seurantaryhmän. Työssä otetaan huomioon uudistuksen tavoitteet ja eduskunnan perustuslakivaliokunnan kannanotot. On esimerkiksi arvioitava, millainen vaikutus uudella itsehallintomallilla on kuntien asemaan ja talouteen. Myös valtionosuusjärjestelmää joudutaan arvioimaan uudelleen.
Hallitusohjelman mukaan sote-alueita on yhteensä enintään 19. "On tärkeää, että näistä itsehallintoalueista muodostuu toiminnallisesti tarkoituksenmukaisia ja riittävän kantokykyisiä. Siksi myös aluejaon eri vaihtoehdot on arvioitava ennen tarkempia linjauksia", sanoo Sillanaukee.
"Uuden sote-mallin toteutusta ja vaikutuksia on vielä arvioitava. Alueellista itsehallintomallia ei ole aiemmissa vaiheissa tarkemmin selvitetty. On varmistuttava siitä, että uudistuksen tavoitteet todella saavutetaan. Mallin toteutukseen, rahoitusmalliin sekä valinnanvapauteen liittyviä kysymyksiä nousee jatkovalmistelussa vielä paljon hallituksen linjattavaksi", arvioi Sillanaukee.
Hallitus uudistaa sairaaloiden työnjakoa siten, että osa vaativasta erikoissairaanhoidosta keskitetään sosiaali- ja terveysministeriön ohjauksessa erityisvastuualueille." Näin pystytään jo ennen varsinaisen sote-uudistuksen toimeenpanoa jouduttamaan rakenneuudistusta erikoissairaanhoidossa", sanoo Sillanaukee.
Sote-uudistuksen tavoitteena on kaventaa sosiaali- ja terveyseroja ja hallita kustannuksia. Tarkoituksena on saada aikaan ihmisten hyvinvoinnin ja terveyden kannalta tärkeä palveluketjujen saumaton kokonaisuus sekä turvata vahvat peruspalvelut ja oikea-aikainen palvelujen saatavuus.
Lisätietoja:
kansliapäällikkö Päivi Sillanaukee, p. 02951 63356
osastopäällikkö Kirsi Varhila, p. 02951 63338
hallitusneuvos Pekka Järvinen, p. 02951 63367
hallitusneuvos Päivi Salo, p. 02951 63113