Lapsen etu ensin vuoroasumisjärjestelyissä
Vuoroasumistilanteissa arjen sujuminen on tärkeää lapsen hyvinvoinnin tukemiseksi. Tarvitaan muutoksia lainsäädäntöön ja toimintakäytäntöihin, jotta vuoroasuvan lapsen etu toteutuu. Muutosten toteuttamiseksi tarvitaan kuitenkin lisätietoa: tällä hetkellä tilastojen ja rekisterien pohjalta ei saada riittävän kattavaa tietoa lasten asumisjärjestelyistä vanhempien asuessa erillään.
Näin toteaa ”Etuudet ja palvelut lasten vuoroasumistilanteissa” – lasten vuoroasumista selvittänyt työryhmä, joka luovutti loppuraporttinsa 17. toukokuuta perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikolle ja oikeusministeri Antti Häkkäselle. Työryhmä on kartoittanut, millaisia ongelmia esiintyy lasten ja perheiden palveluita ja etuuksia koskevassa lainsäädännössä ja sen soveltamisessa vuoroasumistilanteissa. Työryhmä on myös valmistellut ehdotuksia havaittujen ongelmien ratkaisemiseksi.
Vuoroasuminen eron jälkeen yleistyy Suomessa koko ajan, muistutti perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko. Lapsella on näissä tilanteissa tosiasiassa kaksi kotia, joissa molemmissa hänellä pitää olla oikeus saman tasoiseen hyvinvointiin ja yhteiskunnan tarjoamaan lapsen kasvun tukeen, kuin yhden kodin tilanteessa. Vanhempien eron ei tulisi aiheuttaa lapselle haittaa.
- Palvelu- ja etuusjärjestelmiämme on kehitettävä vastaamaan tätä lasten ja perheiden arjen todellisuutta. Olen iloinen, että olemme saaneet tämän monen perheen kannalta tärkeän asian nyt eteenpäin hyvässä yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön ja oikeusministeriön kesken.
Lapsen vuoroasumisella tarkoitetaan yleensä järjestelyä, jossa lapsi asuu suunnilleen yhtä suuren osan ajasta kummankin vanhemman luona.
Oikeusministeri Häkkänen korostaa, että vuoroasumistyöryhmän työ on tärkeä ja välttämätön jatke oikeusministeriössä valmisteilla olevalle lapsenhuoltolain uudistamishankkeelle, joka annetaan eduskunnan käsiteltäväksi kesäkuussa.
- Jo lapsenhuoltolain uudistamishankkeen valmistelussa kävi selväksi, että nykyiset etuusjärjestelmät ja palvelut eivät tue vuoroasumista. On kuitenkin ensiarvoisen tärkeää, että myös etuus- ja palvelujärjestelmät heijastelevat yhteiskunnassa ja perheiden dynamiikassa tapahtuneita muutoksia. Silloin, kun vuoroasuminen katsotaan lapsen edun mukaiseksi asumisjärjestelyksi, on tärkeää voida toteuttaa se myös käytännössä.
Vuoroasumista ei ole erikseen huomioitu lainsäädännössä, mutta osa säännöksistä mahdollistaa vuoroasumisen huomioimisen etuuksia ja palveluita koskevissa tilanteissa jo nyt. Väestötietojärjestelmään merkitty lapsen asuinpaikka vaikuttaa siihen, miten erillään asuvat vanhemmat ja lapsi saavat yhteiskunnan etuja ja palveluja. Työryhmän mukaan lapsen etua toteuttavan vuoroasumisjärjestelyn toteutuminen edellyttää monelta osin säädösmuutoksia etuus- ja palvelulainsäädännössä ja näihin uudistuksiin tulisi ryhtyä.
Taustaksi
Nyt selvityksensä jättäneen lapsen vuoroasumisjärjestelyjä pohtineen työryhmän työ on jatkoa oikeusministeriön lapsenhuoltolain uudistamista selvittäneelle työryhmälle. Syksyllä 2017 mietintönsä jättänyt työryhmä esitti vuoroasumista koskevien säännösten kirjaamista lapsenhuoltolakiin. Mietinnössä toivottiin ehdotuksen toimivan vahvana signaalina sen arvioimiseksi, olisiko vuoroasumisen vuoksi tarvetta tehdä muutoksia etuuksia ja palveluja koskevaan lainsäädäntöön.
Lisätietoja
johtaja Kari Ilmonen, STM p. 02951 63299, [email protected]
hallitussihteeri Annika Juurikko, STM p. 02951 63242, [email protected]
Tutustu myös oikeusministeriön työryhmämietintöön lapsenhuoltolain uudistamisesta