FI SV EN

Hankehaun ohje

Sosiaali- ja terveysministeriö avaa valtakunnallisen hankehaun Kestävää kasvua ja työtä 2014 - 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman ESR-toimintalinjan 3 "Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus" erityistavoitteessa 8.1 Työ- ja koulutusurien sukupuolenmukaisen eriytymisen  lieventäminen (toimenpidekokonaisuus Sukupuolten tasa-arvoa työelämään).  Hakuaika on 14.5.2018 – 31.8.2018.

Haun painotukset

Haussa toivotaan erityisesti hakemuksia hankkeista, joilla pyritään purkamaan sukupuolistereotypioita työelämässä, koulutuksessa ja mediassa, edistämään sukupuolivähemmistöjen asemaa työelämässä sekä tukemaan maahanmuuttajanaisten työllistymistä.

Stereotyyppiset käsitykset sukupuolirooleista ovat yksi keskeinen tekijä työmarkkinoiden ja koulutusalojen segregaation taustalla. Sukupuoleen liittyvät yleistävät ja kaavamaiset luonnehdinnat rajoittavat miesten ja naisten valintoja ja jäykistävät työmarkkinoita, joten niitä on syytä muuttaa. Myös mediatoimijoilla on mahdollisuus purkaa ahtaita roolimalleja ja vaikuttaa esim. ammattikuvien sukupuolittuneisuuteen. Ymmärrys sukupuolen moninaisuudesta ja sen hyväksyntä on tärkeä edellytys syrjimättömälle ja tasa-arvoiselle työelämälle. 

Haussa toivotaan myös esityksiä hankkeiksi, joilla tuetaan ulkomaalaistaustaisten naisten työllistymistä. 

1. Sukupuoleen liittyvien stereotypioiden purkaminen työelämässä, oppilaitoksissa ja mediassa

Stereotypiat työelämän ja koulutuksen sukupuolenmukaisen jaon taustalla

Sukupuolten jakautuminen eri toimialoille on Suomessa jyrkempää kuin EU-jäsenmaissa keskimäärin, eikä tilanne ole olennaisesti muuttunut viimeisten vuosikymmenten aikana. Muutosta on tapahtunut lähinnä naisten kouluttautuessa miesvaltaisiin korkeaa koulutusta vaativiin asiantuntijatehtäviin. Miehet ovat hyvin vähän hakeutuneet naisvaltaisille aloille. Koulutuksen ja työmarkkinoiden segregaatio rajoittaa miesten ja naisten valintoja ja jäykistää työmarkkinoita. Se voi olla este erilaisten kykyjen ja lahjakkuuksien rekrytoinnille. Myös saman alan koulutuksesta valmistuneet sijoittuvat eri aloille ja tehtäviin. Yhtenä keskeisenä syynä segregaatiolle on nähty stereotyyppiset sukupuoliroolikäsitykset eli sukupuoleen liittyvät yleistävät ja kaavamaiset luonnehdinnat. 

Sukupuoliroolistereotypioiden merkityksestä nuorten ammattikäsityksissä ja koulutusvalinnoissa on vain vähän tutkimustietoa, vaikka koulutusvalintoja ja niitä tukevaa ohjausta on tutkittu laajasti.

Tässä haussa rahoitettavilla hankkeilla voidaan esimerkiksi tukea nais- ja miesenemmistöisten koulutusten, toimialojen ja työpaikkojen kehittämistä molempien sukupuolten kannalta tasa-arvoisiksi ja houkuttelevammiksi sekä opinto-ohjauksen että ammatinvalinnan ohjauksen kehittämistä. Hankkeissa on syytä tavoitella yhteistyötä oppilaitosten ja työelämän toimijoiden sekä viranomaisten kanssa. Mukana on hyvä olla sekä miesenemmistöisiä ja naisenemmistöisiä toimialoja / työpaikkoja. Hankkeiden keskiössä ovat ammattikäsitykset ja niihin liittyvien stereotypioiden purkaminen. Erityisesti toivotaan hankkeita, joissa tuetaan miesten valmiuksia hakeutua sukupuolelleen epätyypilliseen koulutukseen ja työhön.

Hankkeilla voidaan hakea vastauksia seuraaviin kysymyksiin:

  • mitkä tekijät vaikuttavat stereotyyppisten ammattikäsitysten syntyyn ja mitä sukupuolittuneisiin valintoihin liittyy?
  • miten nais/miesenemmistöisiä aloja ja ammatteja voitaisiin tehdä tasa-arvoisiksi ja houkuttelevammiksi ja miten ammatillisia roolimalleja voitaisiin kehittää avoimiksi ja turvallisiksi kaikille sukupuolille?
  • miten epätyypillisiä alan ja ammatinvalintoja voitaisiin tukea oppilaitoksissa, TE-toimistoissa, työmarkkinajärjestöissä ja työpaikoilla?
  • miten lisätä sukupuolten tasa-arvoon, epätyypillisiin uravalintoihin ja monimuotoisuuteen liittyvää tietoisuutta ja ymmärrystä?

Median rooli sukupuolistereotypioiden purkajana ja ammattikuvien uudistajana

Medialla on tärkeä rooli sukupuolten tasa-arvon edistämisessä, sillä tiedotusvälineet heijastavat, tuottavat ja toistavat normeja ja stereotypioita. Media voi toisaalta saada aikaan ja tukea sosiokulttuurisia muutoksia yhteiskunnassa ja työelämässä, esimerkiksi ammatteihin liittyvällä uutisoinnilla. Erityisesti toimitetulla medialla (uutisilla) voidaan ajatella olevan yhteiskunnallista vastuuta ja sen toiminnan tulisi tukea tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta.

Global Media Monitoring-tutkimuksen mukaan maailman uutisissa esiintyvistä ihmisistä 24% on naisia ja 76% miehiä. Myös Suomessa valtaosa (73%) uutismedioissa esiintyvistä on miehiä (GMMP-otantatutkimus 2015) eikä tilanne ole juurikaan muuttunut 1990-luvun jälkeen, vaikka kansainväliset sitoumukset (YK:n Kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskeva yleissopimus CEDAW ja Pekingin julistus ja toimintaohjelma) velvoittavat poistamaan sukupuoleen perustuvan syrjinnän ja edistämään sukupuolten tasa-arvoa mediassa. Sen lisäksi, että miehiä esiintyy uutisissa enemmän kuin naisia, miehet ja naiset esitetään stereotyyppisin tavoin. Naiset esimerkiksi yksilöidään todennäköisemmin perhetilanteensa mukaan kun taas miehet ovat asiantuntijarooleissa talouden ja politiikan uutisissa. Stereotyyppinen esittämistapa rajoittaa sekä miehiä että naisia ylläpitämällä ja vahvistamalla käsityksiä kaksijakoisesta sukupuolesta ja siitä, mikä on sopivaa miehille ja naisille.

Jotta toimitettu media tukisi tasa-arvoista yhteiskuntaa ja lieventäisi segregaatiota, olisi tärkeää kasvattaa mediatoimijoiden tietoisuutta sukupuolen merkityksestä, työmarkkinoiden segregaatiosta, sukupuolten epätasa-arvon ilmenemisestä, stereotypioista ja sukupuolen moninaisuudesta. Hankkeissa voidaan esimerkiksi selvittää millaista kuvaa eri aloista ja ammateista media välittää ja pyrkiä muuttamaan mahdollisia vinoutumia. Tasa-arvosisältöjä voidaan tuoda osaksi journalistialan koulutusta.  Voidaan kehittää ja jalkauttaa erilaisia teknisiä ratkaisuja seurata sukupuolten määrää ja esittämistä uutisissa. Sisältöjen mittaamisesta ja journalistien työolojen arvioinnista on saatu hyviä kokemuksia ja niitä voidaan kehittää edelleen ja ottaa käyttöön. 

2. Sukupuolen moninaisuus

Sukupuoli-identiteettiin ja sukupuolen ilmaisuun perustuva syrjintä kiellettiin tasa-arvolaissa vuonna 2015. Syrjintä esimerkiksi muunsukupuolisia kohtaan on kuitenkin yleistä. Miehiin ja naisiin liittyvät stereotypiat elävät vahvoina ja stereotyyppisiä rooliodotuksia kohdistuu jo pieniin poikiin ja tyttöihin. Sukupuolistereotypiat ovat haitallisia myös transsukupuolisille. Sukupuolirooleja purkavat käytännöt niin varhaiskasvatuksessa, opetuksessa, koulutuksessa kuin työelämässäkin ovat tärkeitä. Rahoitettavassa hankkeessa voitaisiin esimerkiksi selvittää transihmisten tai muun-sukupuolisten työelämään sijoittumisen haasteita, edistää (varhais)kasvattajien taitoja sukupuolisensitiivisessä kasvatuksessa tai levittää tietoa ja osaamista työelämän toimijoille sukupuolen moninaisuudesta ja syrjinnän kiellosta.

3. Maahanmuuttajanaisten kotoutuminen ja työllistyminen

Ulkomaalaistaustaisten naisten työllisyys on matalampi kuin ulkomaalaistaustaisten miesten ja suomalaistaustaisten naisten. Suomeen maahanmuuttaneet naiset ovat taustaltaan ja työelämävalmiuksiltaan erilaisia. Osalla on heikon koulutuksen, kielitaidon puutteen tai hoivavastuun takia heikommat edellytykset työllistyä kuin maahanmuuttajamiehillä ja Suomessa syntyneillä naisilla. Ulkomaalaistaustaisten naisten alhainen työllisyys selittyy osittain sillä, että heidän työllisyysasteensa jää suomalaistaustaisia merkittävästi matalammaksi kaikenikäisten lasten äideillä. Var-sinkin nuorena lapsia saaneilla äideillä ei ole usein ammatillista koulutusta tai aiempaa työkokemusta, ja heidän voi olla vaikea päästä työmarkkinoille. Myös määräaikaiset työsuhteet ovat yleisempiä ulkomaalaistaustaisilla kuin suomalaistaustaisilla palkansaajilla. Äitiys ei kuitenkaan kokonaan selitä ulkomaalaistaustaisten naisten alhaista työllisyysastetta, koska myös naisilla, joilla ei ollut kotona asuvia alaikäisiä lapsia, työllisyysaste oli alhaisempi kuin suomalaistaustaisilla naisilla. Lisäksi maahanmuuttajaryhmien välillä oli työllisyydessä merkittäviä eroja. Naisten työllistymisen edistämiseksi maahanmuuttajanaisten ammatilliseen koulutukseen ja työllistymisen väylien kehittämiseen (varsinkin segregaatiota lieventävällä tavalla) tulisi erityisesti panostaa. Hankkeilla voidaan vahvistaa esim. maahanmuuttajanaisten työelämävalmiuksia, -osallisuutta sekä tietoutta työelämäoikeuksista ja työelämän tasa-arvosta.

Hakemusten laatiminen ja toimitustapa

Rahoitusta haetaan EURA2014 -järjestelmässä sähköisesti. Rahoituksen hakeminen edellyttää verohallinnon Katso-tunnistautumispalvelun käyttöä. Katso-tunnisteen käyttö on maksutonta. Lisätietoja Katso-tunnistautumispalvelusta löytyy verohallinnon verkkosivuilta.

Sosiaali- ja terveysministeriölle osoitetut hakemukset tulee jättää viranomaiskäsittelyyn EURA2014-tietojärjestelmässä viimeistään 31.8.2018.

Hakemusta jätettäessä tulee varmistaa, että se kohdistetaan toimivaltaiselle viranomaiselle. Koska rahoituksen hakeminen tapahtuu täysin sähköisesti, hakemusta ei toimiteta rahoittavalle viranomaiselle erikseen allekirjoitettuna. Myös liitteet toimitetaan sähköisesti EURA2014 -järjestelmän kautta. Verovelkatodistusta, kauppa-, yhdistys- ja säätiörekisteriotetta tai selvitystä nimenkirjoitusoikeudesta ei tarvitse toimittaa.

Hakemuspohjaan sekä järjestelmässä oleviin ohjeisiin kannattaa tutustua huolellisesti. Hanketta suunniteltaessa tulee etukäteen selvittää, mihin rakennerahasto-ohjelman toimintalinjoista ja erityistavoitteista hanke kuuluu. On tärkeää valita oikea toimintalinja, koska hakemuksen muut sisällöt muotoutuvat sen mukaisesti. Tässä haussa otetaan vastaan hakemuksia vain toimintalinjaan 3 ja sen erityistavoitteeseen 8.1. Hakemusta voi muokata siihen asti, kunnes jättää sen viranomaiskäsittelyyn.

Yhteishankkeessa vain päätoteuttaja käyttää EURA2014-järjestelmää. Toteuttajien välillä tulee olla sopimus, jolla päätoteuttaja valtuutetaan edustamaan osatoteuttajia.

Ennen hakemuksen laatimista on hyvä perehtyä seuraaviin lakeihin ja asetuksiin, jotka löytyvät Finlexin verkkosivustolta:

  • www.finlex.fi
     
  • Laki alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta (8/2014, muut. 141/2015)
  • Valtioneuvoston asetus alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden
  • rahoittamisesta (357/2014)
  • Valtioneuvoston asetus rakennerahastoista osarahoitettavien kustannusten
  • tukikelpoisuudesta (358/2014)

Hakijoita pyydetään valmisteluvaiheessa tutustumaan Kestävää kasvua ja työtä 2014 - 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelmaan ja ESR:n valtakunnallisiin toimenpidekokonaisuuksiin sekä muihin tässä hakuohjeessa esitettyihin ohjeisiin. Ohjelma-asiakirja ja muuta hakijoille suunnattua ohjeistusta on nähtävissä valtakunnallisella Rakennerahastot.fi -verkkosivustolla. Lisäksi tulee tutustua viestintäohjeisiin, jotka löytyvät Rakennerahastot.fi-sivulta.

Hakuohjeita

Mitä ennen hanketta ja mitä sen jälkeen?

Rahoitettavan hankkeen hakijan tulee jo hakuvaiheessa osoittaa osaamisensa hankkeen tehtäviin ja yhdessä tekeminen muiden toteuttajien kanssa. Hakemuksesta on selvittävä, miten toimintaa jatketaan tai tuloksia hyödynnetään hankkeen päättymisen jälkeen.

Tukea ei saa käyttää yleisenä toimintatukena. Tuensaajalla on oltava riittävät taloudelliset ja muut edellytykset toteuttaa hanke. Tuensaajalla on myös oltava valmiudet vastata toiminnan jatkuvuudesta hankkeen päättymisen jälkeen tai toiminta on oltava siirrettävissä jonkun muun nimetyn toimijan vastuulle. Kehittämishankkeen tulosten on oltava yleisesti hyödynnettävissä.

Hankkeen kestoaika on maksimissaan kolme vuotta.

Tukitasot ja kustannusmallit ESR-hankkeissa

ESR- ja kansallinen valtiontuki on hankkeissa enimmillään 80 prosenttia hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista. Hankkeilta edellytetään ohjelma-asiakirjan mukaisesti kuntarahoitusta ja/tai muuta julkista rahoitusta vähintään 12,5 % hankkeen kokonaiskustannuksista. Hakemukseen on liitettävä perustelut, jos hankkeella ei ole omarahoitusosuutta. Lopullinen tukitaso muodostuu rahoittajan kanssa käytävien hankeneuvottelujen tuloksena.

Erikseen raportoitavia osallistujien palkkakustannuksia voidaan sisällyttää hankkeelle ainoastaan kuntien ja muiden julkisyhteisöjen kustannusten osalta. Yhteishankkeissa kaikki toteuttajat osallistuvat pääsääntöisesti omarahoituksen kokoamiseen. Yhteishankkeissa kunkin toteuttajan osuus määritellään tuensaajien tekemässä sopimuksessa (pakollinen liite EURA2014-järjestelmän hakemuksessa).

ESR-hankehakemukset tulee pääsääntöisesti laatia käyttäen 17 %:n yleiskustannusmallia (ns. flat rate). Jos kuitenkin halutaan käyttää jotain seuraavista kustannusmalleista, tulee hankkeen perustella pääsäännöstä poikkeaminen. Muita mahdollisia kustannusmalleja ESR-hankkeissa ovat 15 %:n flat rate, 40 %:n flat rate, kertakorvaus (lump sum) sekä tosiasiallisesti aiheutuneet kustannukset. Vain poikkeuksellisista, hankkeen toimintaan liittyvistä syistä hankkeen kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma voidaan hyväksyä toteutuneisiin kustannuksiin perustuen.

Hankkeiden valintaperusteet

Hankkeet arvioidaan ja pisteytetään Suomen rakennerahasto-ohjelman 2014-2020 seurantakomitean hyväksymien yleisten sekä erityistavoitekohtaisten valintaperusteiden mukaan. Arviointiperusteet ovat nähtävillä Rakennerahastot.fi-verkkosivulla. Hakijoiden on syytä tutustua valintaperusteisiin huolellisesti.

Lisäksi rahoittaja voi määritellä teemakohtaisia arviointiperusteita. Tässä haussa teemakohtaiseksi valintaperusteeksi on määritelty seuraava:

Hankkeessa kehitetään valtakunnallisia toimintamalleja ja/tai hankkeen tuloksia voidaan käyttää lainsäädännön kehittämisen, soveltamisen ja toimeenpanon tukena.

Yleiset valintaperusteet ja erityistavoitekohtaisten valintaperusteiden painoarvot ovat nähtävillä oheisessa linkissä.

Valintamenettely ja muuta huomioitavaa

Hankehakemuksiin pyydetään hakijalta tarvittaessa tarkennuksia tai lisäselvityksiä. Hakemuksista voidaan pyytää myös lausuntoja muilta rahoittajilta tai keskeisiltä yhteistyökumppaneilta.

Rahoittaja esittää, että hankehenkilöstöön palkataan mahdollisuuksien mukaan eri-ikäisiä, eri sukupuolien edustajia sekä kieli-, kulttuuri- ja muihin vähemmistöihin kuuluvia henkilöitä tai kohderyhmän edustajia. Rahoittaja pidättää itsellään oikeuden neuvotella hyväksyttäväksi esitettävien hankkeiden yhdistämisestä ja muista toteutukseen liittyvistä asioista. Samaan kohderyhmään kohdistuvia hankkeita yhdistetään tarvittaessa isommiksi kokonaisuuksiksi.

Jo hakemusvaiheessa tulee huomioida rakennerahasto-ohjelmassa määritetyt horisontaaliset periaatteet riippumatta siitä, mikä on hankkeen sisältö. Horisontaaliset periaatteet on kuvattu ohjelma-asiakirjassa ja niitä ovat mm. kestävä kehitys, yhdenvertaisuus ja sukupuolten tasa-arvo. Sukupuolinäkökulma on huomioitava kaikkien rahoitettavien hankkeiden toiminnassa.

Hakemuksen liitteet

  • Hankkeelle palkattavan henkilöstön tehtävänkuvaukset palkkaerittelyineen (nämä tulee merkitä EURA2014 -järjestelmässä luottamuksellisia tai salaisia tietoja sisältäviksi; mahdolliset hankehenkilöstön nimet sisällytetään ainoastaan tähän salattavaan liitteeseen ja itse hakemuslomakkeen tietokenttiin merkitään vain henkilöiden tehtävänimikkeet)
  • Sopimus yhteistyöstä hankkeen toteutuksessa (yhteishankkeet)
  • Päätös tai sopimus muusta kuin omarahoitusosuuteen kuuluvasta kunta- ja muusta julkisesta rahoituksesta (toimitettava ennen välittävän toimielimen tekemää rahoituspäätöstä)
     

Tämä hakuilmoitus on julkaistu 14.5.2018 Rakennerahastot.fi-verkkosivustolla.

Hakuilmoitus on julkaistu myös sosiaali- ja terveysministeriön verkkosivustolla.

Lisätietoja

Irmeli Järvenpää, erityisasiantuntija 
STM, Työ- ja tasa-arvo-osasto / TTO, Toimintapolitiikkayksikkö / TY 0295163274   etunimi.sukunimi@stm.fi


Annamari Asikainen, erityisasiantuntija 
STM, Työ- ja tasa-arvo-osasto / TTO, Tasa-arvoyksikkö / TASY 0295163232   etunimi.sukunimi@stm.fi