Työterveyshuollon koulutusta selvittävä työryhmä
STM076:00/2012 Kehittäminen
1. Työryhmän tehtävänä on valmistella HE työterveyslaitoksen toiminnasta ja rahoituksesta annetun lain muuttamisesta toistaiseksi voimassa olevaksi vuodesta 2014 lähtien koskien työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen rahoitusta.
2.Tehdä ehdotus työterveyshuollossa toimivien terveydenhoitajien ja työterveyshuollon asiantuntijoiden työterveyshuoltolainsäädännön edellyttämän erikoistumiskoulutuksen organisoinnista ja rahoituksesta.
3. Tehdä ehdotus lääketieteellistä koulutusta antaviin yliopistoihin perustettavista päätoimisista työterveyshuollon professuureista.
4. Tehdä ehdotus työterveyshuollon koulutuksen seurannasta ja valvonnasta.
5. Tehdä ehdotus työterveysyksikköjen esimies- ja kehittämistehtäviin, koulutukseen ja tutkimukseen tarvittavien ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden henkilöiden koulutuksen organisoinnista ja rahoituksesta.
6. Tehdä ehdotus työelämätuntemuksen ja työterveyshuoltotietämyksen sisällyttämiseksi terveydenhuollon ammattihenkilöiden ...
Hankkeen perustiedot Päättynyt
Hankenumero STM076:00/2012
Asianumerot
Asettaja sosiaali- ja terveysministeriö
Toimikausi/aikataulu 15.11.2012 – 30.4.2013
Asettamispäivä 8.11.2012
Tavoitteet ja tuotokset
Työterveyshuoltolain tavoite hyvän työterveys-huoltokäytännön mukaisesta toiminnasta toteutuu. Työterveyshuollon toiminta tukee työkyvyn ylläpitämistä ja edistämistä sekä ehkäisee työkyvyttömyyttä.
Työterveyshuoltolain tavoite työterveyshuollon moniammatillisesta ja monitieteisestä toimin-tatavasta toteutuu. Työterveyshuollon ammatti-henkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksen määrä ja laatu vastaavat työelämän tarpeisiin nyt ja tulevaisuudessa.
Koulutuksessa otetaan huomioon työterveyshuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon asiakaslähtöinen yhteistyö. Työelämätuntemus ja työterveyshuoltotietämys varmistetaan terveyden-huollon perusopetuksessa ja lääkäreiden erikoistu-miskoulutuksessa.
Lähtökohdat
Työterveyshuoltolaissa (1383/2001) ja sen nojalla annetussa valtioneuvoston asetuksessa (1484/2001) säädetään työterveyshuollossa toimivista terveydenhuollon ammattihenkilöistä ja asiantuntijoista sekä heidän koulutuksestaan ja pätevyydestään.
Työterveyshuollon henkilöstön tulee toimia hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaisesti. Toiminnan tulee olla vaikuttavaa ja tukea työkyvyn ylläpitämistä ja edistämistä sekä ehkäistä työkyvyttömyyttä. Koulutuksen tulee tukea työterveyshuollon moniammatillista ja monitieteistä toimintatapaa. Koulutusta tulee kehittää kokonaisuutena työterveyshuollon eri ammattiryhmien ja asiantuntijoiden osalta. Suuri osa työterveyshuollon ammattihenkilöistä ja asiantuntijoista siirtyy eläkkeelle lähivuosina, joten koulutustarjonnan tulee kyetä vastaamaan lisääntyneeseen koulutustarpeeseen.
Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutusta on tehostettu vuosina 20052009 ns. rahoitus-lailla. Lain voimassaoloa on jatkettu vuosille 20102013 (1270/2009). Näiden tukitoimien avulla työterveyshuollon erikoislääkäritutkintojen määrä on nostettu 2000-luvun alun n. 35:stä nykyiseen noin 50:een/v. Koulutukseen ohjatun määrärahan suuruus on vuonna 2012 2,9 milj. euroa. Seuraavan kymmenen vuoden kuluessa eläköityy 248 (34 %) työterveyshuollon erikoislääkäriä ja edelleen seuraavan 10 vuoden aikana 338. Työterveyshuollon erikoislääkärikunta on voimakkaasti naisistunut viimeisten vuosien aikana. Näiden kehitystrendien myötä osa-aikatyön lisääntyminen yleistyy ja kokoaikainen työpanos on alhaisempi kuin erikoistuneiden määrä.
Yliopistojen työterveyshuollon opetuksen perus-voimavarat ovat niukat. Rahoituslaki on toistai-seksi turvannut työterveyshuollon kliinisten opettajien virat yliopistoihin. Kokopäivätoimiset työterveyshuollon professuurit ovat Turussa ja Kuopiossa.
Pätevöityneiden työterveyshoitajien riittävyyden turvaamiseksi tarvitaan vuosittain vähintään 150 koulutuspaikkaa asetuksen edellyttämään erikois-tumiskoulutukseen. Työterveyslaitos ja ammatti-korkeakoulut ovat järjestäneet työterveyshuollon erikoistumisopintoja. Ammattikorkeakoulujen asema ja rahoitus ovat muuttumassa ja erikoistumisopinnot loppuvat. Ammattikorkeakoulut järjestävät erikois-tumiskoulutusta jatkossa maksullisena täydennys-koulutuksena.
Työterveyshuollon asiantuntijoina toimivien työfysioterapeuttien asetuksen mukainen eri-koistumiskoulutus tulee niin ikään turvata jatkossa. Koska koulutustarve on suuri työterve-yshoitajien että työfysioterapeuttien osalta tarvitaan Työterveyslaitoksen että ammattikor-keakoulujen järjestämää työterveyshuoltoon pätevöittävää koulutusta jatkossakin. Psykologien asiantuntijuuden käytön lisääminen työterveys-huollossa edellyttää, että psykologien pätevöitymis-koulutus turvataan.
Työterveyshuoltolaki, yksityisestä terveyden-huollosta annettu laki (152/1990) ja sairausva-kuutuslaki (1224/2004) edellyttävät, että työ-terveyshuoltopalveluja tuottavat työterveyshuoltoon pätevöityneet ammattihenkilöt ja asiantuntijat. Koulutustarpeen selvittämiseksi ja koulutuksen riittävän tarjonnan turvaamiseksi tarvitaan tietoa työterveyshuoltolainsäädännön edellyttämän koulutuksen suorittaneiden henkilöiden määrästä.
Työterveysyksikköjen esimies- ja kehittämis-tehtäviin tarvitaan ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita työterveyshuollon henkilöitä. Käytännössä näihin tehtäviin hakijoilta edelly-tetään jo tällä hetkellä isommissa työterveys-yksiköissä ylempää korkeakoulututkintoa. Myös koulutus-, konsultointi- ja tutkimustehtävissä toimivilta edellytetään vähintään ylempää korkeakoulututkintoa. Ammattikorkeakoulujen opetustehtävissä toimiville ylempi korkeakoulu-tutkinto on minimivaatimus (ammattikorkea-kouluasetus 352/2003. Työterveyshuollon syvällinen erityisosaaminen on välttämätöntä, jotta edessä oleviin työkyvyn hallinnan haasteisiin kyetään vastaamaan.
Julkaisut ja raportit
Osaajia työterveyshuoltoon! Työterveyshuollon koulutuksen turvaaminen ja osaamisen vahvistaminen
Sosiaali- ja terveysministeriö
Julkaisunumero: 2013:14; Julkaisuvuosi: 2013; WWW-osoite: http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=6511574&name=DLFE-26726.pdf;
Muut asiakirjat ja muistiot
Työterveyshuollon koulutusta selvittävän työryhmän määräajan jatkamispäätös
18.4.2013 Sosiaali- ja terveysministeriö
Jäsenesitys; toiseksi asiantuntijasihteeriksi Eva Helaskoski
9.11.2012 Työterveyslaitos
Jäsenesitys: ei jäsentä
16.10.2012 Valvira
Jäsenesitys; Eva Helaskoski ja Torstern Michelsen
12.10.2012 Työterveyslaitos
Jäseneistys; Hanna Nummila ja Jaana Iisakkila
10.10.2012 Työfysioterapeutit ry
Jäsenesitys; Helena Mussalo-Rauhanmaa ja Timo Niskakangas
10.10.2012 ESAVI
Jäsenesitys; Kari Reijula ja Anne Pitkäranta
9.10.2012 Helsingin yliopisto
Jäsenesitys; Annika Jalli ja varajäseneksi Eliisa Mäenpää sekä Jarmo Heikkinen
8.10.2012 Suomen Työterveyslääkäriyhdistys ry
Jäsenesitys; Eero Kankaanpää ja Anna-Maria Teperi
8.10.2012 Suomen Psykologiliitto
Jäsenesitys; Johanna Moisio
8.10.2012 Opetus- ja kulttuuriministeriö
Jäsenesitys; Annika Jalli ja varajäseniksi Eliisa Mäenpää sekä Jarmo Heikkinen
8.10.2012 Suomen Työterveyslääkäriyhdistys ry
Jäsenesitys; Heikki Savolainen
5.10.2012 Sosiaali- ja terveysministeriö
Jäsenesitys; Leila Rautjärvi ja Eija Autio
5.10.2012 Suomen Työterveyshoitajaliitto
Jäsenesitys: Hannele Häkkinen ja varajäseneksi Päivi Koivuranta-Vaara
5.10.2012 Kuntaliitto
Jäsenesitys; Eija Kyrönlahti
2.10.2012 Seinäjoen ammattikorkeakoulu
Jäsenesityspyyntö (Marja-Leena Hiltunen/ HTO/TERE)
24.9.2012 Sosiaali- ja terveysministeriö
Jäsenesitys; Taina Autti ja Arto Vehviläinen
8.8.2012 STM/STO
Asettaminen ja organisointi
Asettamispäätös
8.11.2012 Sosiaali- ja terveysministeriö
Säädösvalmistelu ja kehittäminen valtioneuvostossa
Ministeriöt toteuttavat hallitusohjelmaa, valmistelevat lakeja ja muita säädöksiä sekä vievät eteenpäin uudistuksia erilaisissa hankkeissa, työryhmissä ja toimielimissä.
Kaikkien ministeriöiden hankkeet löydät valtioneuvoston verkkosivuilta valtioneuvosto.fi/hankkeet Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä