Työtapaturmavakuutuslaki työelämän muutosten tasalle

Työtapaturmia ja ammattitauteja koskeva vakuutuslaki on laadittu aikana, jolloin työpaikka ja -aika olivat varsin yksiselitteisiä käsitteitä. Tekniikan kehitys ja tuotantorakenteen muutos ovat sittemmin vähentäneet työn paikka- ja aikasidonnaisuutta. Säädöksiin sisältyy lisäksi tulkinnanvaraisuutta, joka ei vastaa nykyisen perustuslain vaatimuksia. Lakia päivitetään nyt uudistuksella, jonka on tarkoitus tulla voimaan 2016.

"Lakiin haluttiin yksityiskohtaiset säännöt erityisesti siitä, millaisissa olosuhteissa sattunut vahinko kuuluu työtapaturmiin. Työntekijä kuuluu jatkossa työpaikalla ollessaan vakuutuksen piiriin, oli hän sitten työpisteessä tai kahvitauolla. Työpaikan alueen ulkopuolella tilannetta oli vaikeampi määritellä", sanoo hallitusneuvos Mika Mänttäri.

Kolmikantaneuvottelujen hankalimpia kysymyksiä oli juuri vakuutusten maksajan eli työantajan vastuun rajaaminen muualla kuin työpaikalla ja varsinaisessa työnteossa tapahtuvissa tapaturmissa. Lopulta asiassa saatiin aikaan kompromissi, jonka kaikki voivat hyväksyä. Jatkossa työtapaturmavakuutus koskee siis laissa sovituin ehdoin myös muun muassa etätyötä tai liikkuvaa työtä tekeviä henkilöitä.

Uusi laki yhdistää aikaisemmat kolme työtapaturmia ja ammattitauteja koskevaa lakia. Järjestelmän perusrakenteet eivät muutu, mutta uudistus tekee sääntelystä entistä selkeämpää ja täsmällisempää.

Ansiotaso laskennalliseksiToinen keskeinen selvennystä kaipaava asia vanhassa laissa oli ansionmenetyksen korvaamiseen liittyvä vuosityöansion määrittely. Jatkuvassa työsuhteessa se näkyy palkkakuitista, mutta muun muassa rinnakkaisissa tai katkonaisissa työsuhteissa asia on monimutkaisempi. Esimerkiksi käy vaikkapa rakennustyö, jossa tiivistahtista urakkaa seuraa työttömyysjakso.

"Kun tulot kulkevat vuoristorataa, vakiintuneen ansiotason määrittely on hankalaa. Nykyisin se arvioidaan, jolloin tulos voi olla hyvinkin erilainen arvioijasta riippuen", Mänttäri toteaa.

Jatkossa määrittely tehdään pääsääntöisesti laskemalla, ja pohjana käytetään kolmen viimeisen vuoden tuloja. Huomioon otetaan myös tilapäiset poissaolot työstä, esimerkiksi perhevapaat.

"Tavoitteena on sama tulos samassa tilanteessa oleville ihmisille. Uudistus vastaa myös perustuslain velvoitetta, jonka mukaan laista on käytävä selvästi ilmi yksilön oikeudet ja velvollisuudet."

Uudistuksessa ansionmenetyskorvauksen vähimmäistasoa nostetaan kymmenen prosenttia. Muutoksella halutaan Mänttärin mukaan parantaa niiden työntekijöiden asemaa, joille ei ole juuri ehtinyt kertyä vakituisia tuloja.

Lääketieteellinen syy-yhteysUuteen lakiin on kirjaattu lääketieteellisen syy-yhteyden vaatimus. Syy-yhteyden vamman tai sairauden ja sen aiheuttajan välillä on oltava lääketieteellisesti todennäköinen, ei vain mahdollinen.

"Pelkkä mahdollisuus, että jokin tekijä on aiheuttanut todetun vamman tai sairauden, ei ole riittävä peruste korvaamiselle. Esimerkiksi istumatyötä tekevän selkävaivat eivät käytännössä kuulu työtapaturma- tai ammattitautivakuutuksen piiriin, koska tuki- ja liikuntaelinten sairauksien syyt ovat moninaisia", Mänttäri sanoo.

Samasta syystä mielenterveyteen liittyvät ongelmat on edelleen jätetty ammattitaudin määritelmän ulkopuolelle. Niidenkin osalta lääketieteellisen syy-seuraussuhteen osoittaminen olisi vaikeaa.

Käsittelyajat lyhenevätTyöntekijöille lain etu vanhaan verrattuna on sen selkeys ja korvausten ennakoitavuus. Selkeydestä on etua myös vakuutusyhtiöille.

"Kun vakuutuslaitoksia on yli kymmenen, menettelytavoista tarvitaan yksityiskohtaisia sääntöjä yhdenvertaisen kohtelun toteutumiseksi", Mänttäri sanoo.

Vakuutusyhtiöt joutuvat nyt trimmaamaan korvauskäsittelyn käytäntöjä, sillä määräajat kiristyvät muutoksessa. Päätös korvauksesta on tulevaisuudessa annettava kuukaudessa nykyisen kolmen kuukauden sijaan.

Mänttäri toteaa myös vakuutusturvan valvonnan tiukentuvan uuden lain myötä.

"Lain toimeenpanijat alkavat seurata systemaattisesti, että työnantajat ovat ottaneet tapaturmavakuutukset ja niissä käytetään oikeita palkkasummia. Tällainen menettely on jo käytössä työeläke- ja työttömyysvakuutuspuolella."

Teksti: Paula Mannonen