Työryhmä: Laki vauhdittamaan palvelusetelin käyttöä kunnissa
Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluseteliä koskevat säännökset ehdotetaan koottavaksi palvelusetelilakiin. Tavoitteena on monipuolistaa kuntien palvelurakennetta kannustamalla kuntia laajentamaan palvelusetelin käyttöalaa nykyisestä. Uudistus lisäisi kuntalaisen mahdollisuuksia valita julkisesti ja yksityisesti tuotetun palvelun välillä. Laki tulisi voimaan vuoden 2009 aikana. Ehdotukset tehnyt työryhmä luovutti esityksensä 25. kesäkuuta peruspalveluministeri Paula Risikolle.
Kunta päättäisi, missä palveluissa seteliä voisi käyttää. Kunta myös hyväksyisi palveluntuottajat, pitäisi näistä luetteloa ja tiedottaisi saatavilla olevista palveluista. Palvelunkäyttäjällä ei olisi subjektiivista oikeutta palveluseteliin ja hänellä olisi myös oikeus kieltäytyä palvelusetelin käytöstä. Tällöin hänet olisi ohjattava muuten järjestettyjen palvelujen piiriin.
Palvelusetelin arvon olisi oltava kuntalaisen näkökulmasta kohtuullinen. Arvoa määriteltäessä otettaisiin huomioon kustannukset, jotka kunnalle aiheutuvat vastaavan palvelun tuottamisesta sekä asiakkaan maksettavaksi jäävä omavastuuosuus. Palveluseteli voisi olla joko tasasuuruinen tai tulosidonnainen.Omavastuuosuutta ei olisi käyttäjälle maksuttomissa palveluissa, kuten joissakin vammaispalveluissa.
Palveluseteli sopisi hyvin palveluihin, joissa kuntalainen voi toimia kuluttajan tavoin. Tällaisia ovat erityisesti tuotteistetut palvelut, joiden hinnoista ja laadusta on sekä kunnilla että asiakkailla riittävästi tietoa. Esimerkkejä tällaisista ovat eräät kiireettömät kirurgiset toimenpiteet, lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineet, kuten kuulokojeet tai peruukit sekä palvelusetelillä jo aiemmin tuotetut kotona annetut palvelut. Palveluseteli ei sovi kiireelliseen hoitoon tai tahdosta riippumattomaan hoitoon.
Ministeri Risikko pitää työryhmän työtä erittäin hyvänä. ”Laajentamalla palvelusetelin käyttöalaa monipuolistetaan palvelujen saantia eri puolilla Suomea. Kuntalaisen valinnanmahdollisuudet lisääntyvät, mikä on erittäin myönteistä. On tärkeää, että kunnat todella tiedottavat palveluista ja ohjaavat asiakkaita niiden käytössä. Esimerkiksi ikäihmisille on tarjottava riittävästi neuvontaa. Ja vaikka on selvää, että palveluntuottaja on vastuussa palvelun laadusta, viime kädessä vastuu on kunnalla,” Risikko huomauttaa.
Palveluseteliä on toistaiseksi käytetty enimmäkseen kotipalveluissa vuodesta 2004 alkaen, ja tämän vuoden alussa käyttöalaa laajennettiin kotisairaanhoitoon. Työryhmä esittää, että kotipalvelusta ja kotisairaanhoidosta säädettäisiin edelleen sosiaalihuolto- ja kansanterveyslaissa.
Työryhmän puheenjohtaja oli osastopäällikkö Aino-Inkeri Hansson sosiaali- ja terveysministeriöstä ja siinä olivat edustettuina eri ministeriöt, kunnat, Kela sekä työnantaja- ja palveluntuottajajärjestöt.
Lisätietoja:
Osastopäällikkö, työryhmän puheenjohtaja Aino-Inkeri Hansson, puh. (09) 160 73760, 050 5599172
Vanhempi hallitussihteeri Anne-Marie Brisson, puh. (09) 160 74355
Ylitarkastaja Hanna Nyfors, (09) 160 74348, 050 5927808