Tyky-barometri kertoo toiminnan laajuudesta ja laadusta
Peruspalveluministeri Eva Biaudet on ilahtunut siitä, että työkykyä ylläpitävästä toiminnasta (tyky) on tullut työpaikkojen yhteisöpääoma, jolla on suuri merkitys paitsi työntekijöiden terveyteen ja toimintakykyyn myös yritysten tulokseen. Kymmenen vuotta sitten työmarkkinaosapuolten sopimuksesta alkanut toiminta on juurtunut työpaikoille hyvin ja näyttää edelleen kehittyvän. Tätä ovat edesauttaneet kentän toimijoiden arvokas työ, jolle ovat luoneet mahdollisuuksia sosiaali- ja terveysministeriön sekä Työterveyslaitoksen asiantuntijat.
Työpaikkojen välillä on kuitenkin vielä suuriakin eroja tykytoiminnan laajuudessa ja laadussa. Ministeri pitää tätä valitettavana ja korostaa, että valtiovallan ja työterveyshuoltojen tulisi jatkossa tukea erityisesti pienten työpaikkojen työkykyhankkeita. Tykytoiminta oli Kansallisen ikäohjelman tärkeä työväline. Ikäohjelman toimenpiteiden vaikutukset näkyvätkin tuoreen Tykybarometrin tuloksissa, mutta ennen kaikkea parantuneessa asenneilmapiirissä ja yli 55-vuotiaiden työllisyydessä. Barometrin etuna on mahdollisuus nähdä, minne kehitys työntekijöiden, työnantajien ja työterveyshuoltojen mielestä on menossa. Tämä auttaa julkista valtaa suuntaamaan myös omia kehitysvoimavarojaan tarkoituksenmukaiseen suuntaan.
Suomalainen tykytoiminta on ainutlaatuista Euroopassa. Tykybarometri on ollut esillä useissa EU-maissa, kriittiset eurooppalaiset haluavat tietää, miten se tehtiin ja mitä vaikutuksia tykytoiminnalla ja ikäohjelmalla on ollut. Näitä asioita käsitellään ensi syksynä järjestettävässä ikäohjelman vertaisarvioinnissa.
Tykybarometrin asiantuntijat ovat tehneet arvokasta työtä ja heidän raporttinsa tulee olemaan monen uuden päätöksen pohjana. Myös työterveyshuoltojen työlle barometrin tulokset antavat suuntaviivaa. Tykybarometrista näyttääkin tulevan pysyvä väline kehitystyön suuntaamiseen ja siihen liittyvään päätöksentekoon, ministeri totesi.
Tyky-barometri 2002: Tykytoiminta vilkasta, nyt tarvitaan sisällön monipuolistamista ja jatkuvuutta
Työkykyä ylläpitävän toiminnan kehitys on ollut voittopuolisesti positiivista suomalaisilla työpaikoilla. Tuoreen Tyky-barometrin mukaan toiminnan koetaan parantaneen työntekijöiden jaksamista ja hyvinvointia, mutta edelleen työpaikoilla on paljon työkykyä heikentäviä tekijöitä, joihin pitäisi tarttua. Työelämän ongelmat lisäävät tykytoiminnan tarvetta. Tämä käy ilmi Kansallisen Ikäohjelman teettämästä ja Työterveyslaitoksen toteuttamasta Tyky-barometri 2001 -tutkimuksesta. Edellisen kerran tutkimus tehtiin vuonna 1998.
Työkykyä ylläpitävää ja edistävää toimintaa on suomalaisilla työpaikoilla harjoitettu tykytoiminnan nimellä runsas vuosikymmen. Laajimmillaan se tarkoittaa kaikkea toimintaa, jolla henkilöstön ja työyhteisön hyvinvointia pyritään parantamaan. Toiminta voi kohdistua esimerkiksi työhön ja työympäristöön, työyhteisöön ja työorganisaatioon, henkilöstön terveyteen, voimavaroihin ja ammatilliseen osaamiseen.
Tänä päivänä tykytoiminta tavoittaa valtaosan työssäkäyvistä. Jonkinasteista tykytoimintaa on järjestetty vähintään kahden henkilön toimipaikoilla työskentelevistä yli 90 prosentin työpaikalla. Tykytoiminta kokonaisuutena voi paremmin julkisella kuin yksityissektorilla. Sen lähitulevaisuus näyttää vahvasti nousevalta ja positiiviselta kuntasektorilla, tasaantuvalta valtiolla ja lievästi nousujohteiselta yksityissektorin työpaikoilla. Tykytoiminnan onnistuminen ja hyvä juurtuminen työpaikoille edellyttää niin työnantajan kuin työntekijöiden aktiivisuutta, osallistumista ja yhdessä toimimista. Työterveyshuollon asiantuntemus on tärkeä tuki työpaikkojen tyky-toiminnassa.
Tykytoiminnan vastaanotto rohkaisevaa, tulokset kannustavia
Niin työnantaja, henkilöstö kuin työterveyshuolto suhtautuvat tykytoimintaan hyvin positiivisesti ja luottamus sen taloudelliseen hyödyllisyyteen on säilynyt korkeana. Yli 90 prosenttia vastanneista uskoo tykytoiminnasta olevan omalle toimipaikalle paljon tai jonkin verran taloudellista hyötyä. Työnantajat arvioivat kustannushyötysuhteen hyväksi ja kolmannes heistä aikoo seuraavan vuoden aikana sijoittaa tykytoimintaan nykyistä enemmän aikaa ja rahaa.
Tykytoiminnasta hyötyvät sekä työnantaja että työntekijät. Keskeisiksi syiksi toiminnan järjestämiseen mainittiin, että tykytoiminta auttaa jaksamaan ja tuo iloa ja innostunutta mielialaa työpaikalle. Toiminnan koetaan muun muassa parantaneen työntekijöiden jaksamista, fyysistä kuntoa, henkistä vireyttä jaa hyvinvointia sekä kohentaneen työilmapiiriä ja työmotivaatiota. Hyvää oli yhdessä tekeminen ja yhdessä oleminen, henkisen hyvinvoinnin huomioiminen ja innostus toimintaa kohtaan.
Eniten tykytoiminnan järjestämistä haittasivat kiire ja hankalat työajat. Sen heikkouksina pidettiin sitä, että osa henkilöstöstä on haluton osallistumaan ja tyytymätön toiminnan sisältöön sekä pitää toimintaa epäsystemaattisena ja tapahtumaluonteisena.
Työpaikan ulkopuolisten tykyasiantuntijoiden käyttäminen on lisääntynyt. Työterveyshuolto on kuitenkin edelleen työpaikkojen tärkein kumppani ja merkittävä tuki työpaikkojen tykytoiminnassa.
Henkinen hyvinvointi ja työyhteisön toimivuus kaipaavat lisäpanostusta
Työpaikoilla järjestetään monipuolisesti henkilöstöä, työpaikan toimintoja ja työympäristöä kehittäviä toimintoja. Suurin osa toiminnoista on liikuntaa ja virkistystä sekä työympäristön turvallisuuden ja työntekijöiden ammatillisen osaamisen parantamista. Lisäksi tarvittaisiin enemmän panostusta työntekijöiden henkisen hyvinvoinnin sekä työyhteisön toiminnan ja työn organisoinnin parantamiseen. Yksilölähtöisen tykytoiminnan lisäksi kaivataan työpaikalle kohdistuvaa ja työn tekemistä kehittävää toimintaa.
Monipuolisesta kehittämisestä huolimatta yli 60 prosentin työpaikalla arvioidaan olevan työkykyä heikentäviä ongelmia. Työnantajasektoreiden väliset erot esimerkiksi tykytoiminnan määrässä, resurssoinnissa, jatkuvuudessa ja sisällössä ovat kuitenkin kaventuneet. Julkinen sektori on yhä tykytoiminnassaan yksityistä hieman edellä. Valtiolla tykytoiminta on tasaantunut ja osittain kääntynyt laskuun, kun taas kunta on selkeästi nousujohteisella, kasvavalla tykyuralla. Myös yksityissektorilla tykytoiminta on kehittynyt positiiviseen suuntaan ja tämä kehitys näyttäisi jatkuvan lähitulevaisuudessa. Tämä on kaventanut valtion etumatkaa kuntaan ja yksityiseen nähden.
Yksityissektorilla työpaikan henkilömäärä vaikuttaa tykytoimintaan merkittävästi siten, että vaikka pientyöpaikoilla tykytilanne on selvästi parantunut, ovat ne yhä huomattavasti suurempia jäljessä.
Pientyöpaikat tarvitsevat tukea, tavoitteena jatkuva, tarvelähtöinen toiminta
Tykytoiminnan hyvästä yleistilanteesta huolimatta parantamisen varaa löytyy. Tykytoimintaa on enemmän julkisen sektorin kuin yksityissektorin työpaikoilla, vähiten yksityissektorin pienillä alle 20 henkilön työpaikoilla. Pientyöpaikoilla tykytoiminta kuitenkin on parantunut suhteellisesti enemmän kuin suuremmilla. Silti pientyöpaikat kaipaavat erityistä tukea tykytoimintansa kehittämiseksi.
Tykytoiminta koetaan yhä liiaksi arkisesta työnteosta irralliseksi ja erilliseksi, tempaus- ja tapahtuma-luonteiseksi toiminnaksi. Vaikka tykytoiminnan systemaattisuus on parantunut, toiminta kaipaa silti jatkuvuutta, prosessiluonteisuutta ja vakiintumista osaksi työpaikan päivittäisiä toimintatapoja. Avainkysymyksiä ovat yhteistyön onnistuminen sekä kaikkien työpaikan osapuolten osallistuminen ja sitoutuminen.
Tykytoiminnan arvo työntekijöiden arvostamisen ja välittämisen osoituksena ja välillisesti työn ilon ja työilmapiirin kohentajana saattaa olla huomattava. Tavoitetilaksi voi muotoilla tarvearvioinnista lähtevän, kunkin työpaikan ja erilaisten työntekijöiden erityiset työhön liittyvät riski- ja kuormitustekijät huomioon ottavan, havaittuihin ongelmiin vastaavan, olemassa olevat voimavarat käyttöön ottavan ja niitä tarpeenmukaisesti ulkopuolisilla resursseilla täydentävän toiminnan.
Työterveyslaitos toteutti Tyky-barometritutkimuksen toista kertaa osana Kansallista Ikäohjelmaa. Tutkimuksen aineisto kerättiin vuoden 2001 loppupuoliskolla haastattelemalla puhelimitse yli 2 400 henkilöä 882 työpaikalta. Haastatellut edustivat julkisen ja yksityissektorin työnantajia, henkilöstöä ja työterveyshuoltoa. Tulokset ovat yleistettävissä koskemaan kaikkia suomalaisia työpaikkoja, joilla työskentelee vähintään kaksi henkilöä, joista ainakin toinen on palkansaaja.
Lisätietoja:
Tutkija Päivi Peltomäki, Työterveyslaitos, puh. (09) 4747 2540, 040 576 1314
Professori, osastonjohtaja Kaj Husman, Työterveyslaitos, puh. 0500 671 006
Professori Heikki Savolainen, sosiaali- ja terveysministeriö, (03) 260 8485.
> Lisää tyky-barometrin tuloksia ja graafejaLinkki toiselle sivustolle