Terveydenhuoltolaki parantaa asiakkaiden asemaa

Hallitus päätti terveydenhuoltolakia koskevan esityksen sisällöstä torstaina 10. kesäkuuta. Tasavallan presidentin on tarkoitus antaa esitys eduskunnalle perjantaina.

Terveydenhuoltolaki tulisi voimaan 1.5.2011.

Asiakkaan valinnanmahdollisuudet laajenevat

Esityksen mukaan asiakas voisi valita vapaammin hoitopaikkansa ja mahdollisuuksien mukaan häntä hoitavan terveydenhuollon ammattilaisen. Hoitopaikan valinnanvapaus laajenisi vaiheittain. Ensimmäinen vaihe tulisi voimaan terveydenhuoltolain voimaantulon yhteydessä ja toinen vaihe 1.1.2014.

Ensimmäisessä vaiheessa asiakas voisi valita hoidostaan vastaavan terveysaseman oman kunnan tai yhteistoiminta-alueen sisällä. Erikoissairaanhoidon yksikön voisi valita laajemmalta alueelta. Erikoissairaanhoidon yksikkö valittaisiin yhteisymmärryksessä lähetteen tekevän lääkärin tai hammaslääkärin kanssa.

Asiakas voisi käyttää julkisia terveyspalveluja myös kotikuntansa ulkopuolella siellä, missä hän oleskelee pitempiaikaisesti. Vastuu sairauden kokonaishoidosta säilyisi asiakkaan omalla terveyskeskuksella (yleensä kotikunnassa) ja palveluja saisi omassa terveyskeskuksessa tehdyn hoitosuunnitelman mukaan.

Toisessa vaiheessa valinnanvapaus laajenisi koskemaan koko maan terveyskeskuksia ja erikoissairaanhoidon yksiköitä. Valinnanvapauden asteittainen laajentaminen mahdollistaa kuntien välisten korvausjärjestelmien suunnitelmallisen kehittämisen.

Laatua ja potilasturvallisuutta parannetaan

Ehdotuksen mukaan terveydenhuollon toimintayksiköiden olisi laadittava suunnitelma laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta. Kunnan perusterveydenhuollon olisi vastattava potilaan hoidon kokonaisuuden yhteensovittamisesta. Ensimmäistä kertaa laissa säädettäisiin kärsimyksen lievittämisestä kaikessa sairauden hoidossa ja hoidon kaikissa vaiheissa, myös kuolevien potilaiden hoidossa ja saattohoidossa.

Sairaanhoitopiirin alueella muodostettaisiin kunnallisten terveydenhuollon yksiköiden yhteinen potilasrekisteri, joka mahdollistaisi potilaan tietojen jouhevan liikkumisen häntä hoitavien yksiköiden välillä. Näin potilaan ei tarvitsisi kantaa tietoja hoidostaan mukanaan esimerkiksi hoitopaikkaa vaihtaessaan.

Ensihoidon järjestämisvastuu siirrettäisiin kunnilta sairaanhoitopiireille, jolloin ensihoitopalvelu nivoutuisi aiempaa paremmin terveydenhuollon palveluketjun osaksi. Sairaanhoitopiirit voisivat valita alueelleen tarvittaessa useita ensihoidon tuotantotapoja. Ensihoitopalvelun tuottajina voisivat olla samat toimijat kuin nykyisin.

Laadun hallinnasta ja potilasturvallisuudesta laadittavat suunnitelmat, potilastiedon sujuva saatavuus sekä ensihoidon vastuun keskittäminen sairaanhoitopiireille vahvistaisivat potilasturvallisuutta terveydenhuollossa. Lisäksi tavoitteena on saada koko maahan terveydenhuoltoa hätätilanteissa tukevat ja konsultoivat ensihoitolääkäripalvelut.

Täsmennyksiä hoitotakuuseen

Kuntalaisten yhdenvertaisuutta parannettaisiin täsmentämällä hoitotakuuta erikoissairaanhoidossa. Hoidon tarpeen arvioinnin edellyttämät erikoislääkärin arviot tai erityiset kuvantamis- tai laboratoriotutkimukset olisi toteutettava kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun lähete on saapunut sairaalaan. Hoito olisi edelleen saatava 6 kuukauden kuluessa hoitopäätöksestä. Alle 23-vuotiaiden nuorten olisi päästävä psykiatriseen hoitoon kolmessa kuukaudessa.

Kuntoutuksen palveluketjua erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon kesken sujuvoitettaisiin. Kunnan olisi järjestettävä hoitovastuullaan olevalle potilaalle lääkinnällinen kuntoutus laissa säädetyissä aikarajoissa myös silloin, kun toimijoiden välinen vastuu kuntoutuksen järjestämisestä tai kustannuksista ei ole vielä selkiytynyt.

Perusterveydenhuoltoa ja eri toimijoiden välistä yhteistyötä vahvistetaan

Terveydenhuoltolakiehdotuksen tavoitteena on vahvistaa kuntien ja perusterveydenhuollon asemaa terveydenhuollon kokonaisuudessa sekä parantaa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyötä.

Sairaanhoitopiirin alueen kuntien olisi laadittava perusterveydenhuollosta järjestämissuunnitelma, jossa sovitaan muun muassa kuntien yhteistyöstä, palvelujen järjestämisestä, päivystyksestä ensihoitopalveluineen, lääkinnällisestä kuntoutuksesta, kuvantamisesta ja yhteistyöstä muiden toimijoiden kanssa. Sairaanhoitopiireihin perustettavat moniammatilliset perusterveydenhuollon yksiköt tukisivat tätä työtä.

Saumatonta sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyötä on tarkoitus tehostaa varsinkin vanhenevan väestön, mielenterveystyön ja päihdehuollon sekä syrjäytymisvaarassa olevien lasten ja nuorten kohdalla. Terveydenhuollon palvelujen järjestäjällä olisi velvollisuus toimia yhteistyössä sosiaalihuollon palvelujen järjestäjän kanssa, jos asiakkaan tilanne edellyttää sitä.

Terveyden ja hyvinvoinnin edistämiselle lisää painoarvoa

Kunnan olisi strategisessa suunnittelussaan ja päätöksenteossaan asetettava paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin perustuvat terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitteet ja määriteltävä niitä tukevat toimenpiteet. Terveyttä ja hyvinvointia koskevia päätöksiä tehdään ja toteutetaan kunnan kaikilla toimialoilla, kuten kaavoituksessa, rakentamisessa, asumisen suunnittelussa ja toteutuksessa, liikennesuunnittelussa sekä koulutuksessa ja työelämässä.

Terveydenhuoltolaki antaa kunnille mahdollisuuden hillitä kustannusten kasvua

Terveydenhuollon tarpeiden kasvaessa ja mahdollisuuksien lisääntyessä kustannukset kasvavat jatkuvasti. Terveydenhuoltolaissa esitetään useita ratkaisuja, joilla pystytään hillitsemään kustannusten kasvua tulevina vuosina. Alkuun tarvitaan jonkin verran lisäresursseja esimerkiksi hoitotakuun täsmentämisen, neuvontapalvelujen tehostamisen ja valinnanmahdollisuuksien lisäämisen vuoksi. Tulevina vuosina muun muassa laatuun ja potilasturvallisuuteen liittyvät ratkaisut, terveydenhuollon yhteistyön ja ensihoidon kehittäminen sekä terveyden edistäminen tuovat keinoja kustannusten kasvun hidastamiseen.

Terveydenhuoltolaki on osa kokonaisuudistusta

Terveydenhuoltolaki on ensi askel sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistuksessa. Uudistus toteutetaan vaiheittain niin, että kansanterveyslain ja erikoissairaanhoitolain toiminnan ja palvelujen sisältöä koskevat säännökset yhdistetään tässä esityksessä uudeksi terveydenhuoltolaiksi. Palvelujen järjestämistä ja rakenteita koskevat säännökset jäävät ennalleen kansanterveyslakiin ja erikoissairaanhoitolakiin.

Seuraavassa vaiheessa on tarkoitus säätää sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen rakenteista, valvonnasta ja kehittämisestä sekä rahoituksesta.

Lisätietoja

Hallitusneuvos Riitta-Maija Jouttimäki, p. 09 160 73806
Lääkintöneuvos Jukka Mattila, p. 09 160 74194

 Liitteet

Terveydenhuoltolaki
- Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle ja erikoissairaanhoidolle (Ministeri Risikon kalvosarja, pdf, 256kB)Linkki toiselle sivustolle

Hallituksen esitys terveydenhuoltolaiksi (pdf, 1432 kB)Linkki toiselle sivustolle

Muualla palvelussamme

TerveydenhuoltolakiLinkki toiselle sivustolle

Videotallenne tiedotustilaisuudesta 10.6.2010Linkki toiselle sivustolle