Terveydenhuoltoa tehdään laajalla yhteistyöllä toimivaksi
Tampereella järjestettiin tiistaina kutsuseminaari, jossa osanottajat pohtivat, mitä Terveydenhuollon hankeella on saavutettu ja mitä vielä pitää tehdä. Vuoteen 2007 ulottuva terveyshanke on nyt puolessa välissä. Tampere-talossa järjestettävän kutsuseminaarin puheenhjohtajana on Terveyshankkeen seurantaryhmän puheenjohtaja kaupunginjohtaja Jarmo Rantanen. Seminaarissa puhuvat tiistaina 8. maaliskuuta muun muassa peruspalveluministeri Liisa Hyssälä, yliasiamies Esko Aho, valtiosihteeri Raimo Sailas ja professori Paul Lillrank. Kehittämisjohtaja Riitta Simoila arvioi Terveyshanketta perusterveydenhuollon ja johtajaylilääkäri Lauri Nuutinen erikoissairaanhoidon näkökulmasta.
Saavutuksina hoitoon pääsy ja hankeohjauksen lisääminen
Yksi merkittävimmistä uudistuksista on kiireettömään hoitoon pääsyä koskevat säädösmuutokset, jotka tulivat voimaan maaliskuun alusta. Kansanterveyslakiin ja erikoissairaanhoitolakiin on kirjattu enimmäisajat, joiden kuluessa hoitoon pääsy järjestetään. Muutoksia tuli myös potilas- ja asiakasmaksulakeihin. Yleisesti ottaen muutosten toimeenpanoon on hyvät mahdollisuudet terveydenhuollon yksiköissä, samoin myös niiden ohjeistamiseen sekä toiminnallisten ja taloudellisten vaikutusten seurantaan ja arviointiin. Myös terveyskeskusten suun terveydenhuollossa aikuisväestön palvelujen järjestämisessä on edistytty hyvin. Haasteita koetaan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon toimintojen yhteensovittamisessa, asiakasvirtojen ja tuotantoprosessien sekä tietoteknologian kehittämisessä. Sairaanhoitopiirien välillä tarvitaan nykyistä tiiviimpää yhteistyötä tai toimintojen yhdistämistä, jotta voidaan turvata työvoiman saanti, laadukas osaaminen ja kustannustehokas toiminta.
Perusterveydenhuollon kehittäminen on ollut yksi painoalueista. Koska terveyskeskuskenttä on hyvin hajanainen ja toimintaongelmat vaihtelevat eri puolilla maata, perustettiin koko maan kattava aluetukihenkilöverkosto, jonka tehtävänä oli arvioida oman alueensa terveyskeskusten tilanne. Terveyskeskuksista kahdessa kolmasosassa välitön yhteydensaanti virka-aikana on mahdollista. Ajoittain ongelmia on kolmasosalla terveyskeskuksista. Arviointien perusteella kolmannes terveyskeskuksista pystyy jo nykyisellään täyttämään hoitotakuun määrittämät kiireettömän hoidon aikarajat. Tärkeätä edelleen on kehittää seudullista tai alueellista perusterveydenhuoltoa ja luoda sille selkeä väestöpohja. Hoidon jatkuvuuteen ja tiedon kulkuun eri toimijoiden välillä on kiinnitettävä huomiota siten, että kokonaisvaltainen potilaan hoitovastuu lähtee perusterveydenhuollosta.
Valtio edistää terveyshankeen kehittämistyötä mittavalla hankerahoituksella. Kymmenet alueelliset hankkeet kehittävät noin 30 miljoonalla eurolla muun muassa terveydenhuollon tietoteknologiaa, ehkäisevää terveydenhuoltoa, päivystystä, suun terveydenhuoltoa, mielenterveyttä, lasten ja nuorten hyvinvointia, avohoitoa, vanhustehuoltoa, työnjakoa, päihdehuoltoa, hankintatointa, apuvälinepalveluita sekä laboratorio- ja kuvantamispalveluita. Hankeoppaan painopisteet ja hakuohjeet selkiyttävät myös hakuprosessia ja hankerahoituksen hallinnointia.
Johtamiskoulutus ja työnjaon uudistaminen ovat edelleen haasteita
Henkilöstön keskinäisen työnjaon kokeiluprojektit ovat tehostaneet terveydenhuollon toimintoja. Hyvänä esimerkkinä on päivystysyhteistyö. Pirkanmaalla Vammalan ja Siikalatvan alueilla, Keski-Suomessa, Kymenlaaksossa ja Kainuussa on menossa myös seudullista ja alueellista yhteistyötä. Palvelujärjestelmän toiminnassa henkilöstöryhmien välisen työnjaon uudistamisessa johtamisella ja moniammatillisen johtamiskoulutuksen kehittämisellä on suuri merkitys. Samanaikaisesti on tarkasteltava ennakkoluulottomasti terveydenhuollon prosesseja ja niissä tarvittavia voimavaroja.
Terveydenhuollon kehittämisen tukena on myös informaatioteknologia. Kaikki sairaanhoitopiirit ovat jo ottaneet käyttöön sähköisen potilasasiakirjat, joten valtakunnallinen sähköinen potilaskertomusjärjestelmä voidaan ottaa käyttöön vuoteen 2007 mennessä. Samalla laboratorio- ja kuvantamistoimintoja voidaan siirtää yhden tai useamman sairaanhoitopiirin muodostamiin yksiköihin.
Henkilöstön saatavuuteen, osaamiseen, koulutukseen ja työoloihin onkin kiinnitettävä yhä enemmän huomiota, kun suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle. Terveydenhuollon julkisuuskuva on myös tärkeä, koska se vaikuttaa siihen, kuinka paljon nuoria pienenevistä ikäluokista hakeutuu alan koulutukseen. Lääkäreiden ja muun terveydenhuoltohenkilöstön lisä- ja täydennyskoulutuksen lisäykset vastaavat hyvin tulevia koulutustarpeita.
Lisätietoja sosiaali- ja terveysministeriössä antavat: ylitarkastaja Hanna Nyfors, puh.
(09) 160 74348, 050 592 7808, [email protected], ylilääkäri Kati Myllymäki puh.
(09) 160 73232 ja lääkintöneuvos Jouko Isolauri puh. (09) 160 74194: katso myös www.stm.fi/terveysprojekti.