Ministeri Huovinen: Suomi tarvitsee hyvinvoinnin tasa-arvotalkoot
sosiaali- ja terveysministeriö
Julkaisuajankohta
12.3.2015
14.46
Tiedote
"Suomi tarvitsee nyt uudenlaisia, konkreettisia ja perustavia muutoksia, jotta pystytään kohentamaan niiden noin 20 prosentin asemaa, jotka ovat joutuneet yhteiskunnassamme syrjään yleisestä hyvinvoinnin tasosta ja elämänlaadusta", totesi peruspalveluministeri Susanna Huovinen 12. maaliskuuta Kalevi Sorsa -säätiön järjestämässä Jakolinjojen Suomi -teoksen julkistamistilaisuudessa.
Sosioekonomiset erot ovat kasvussa Suomessa. Hyvä- ja huono-osaisuus kasautuu yhä selvemmin ääripäihin: tuloerot ovat kasvaneet voimakkaasti parin viimeisen vuosikymmenen aikana ja terveyserot ovat OECD-maiden kärkeä.
"Erityisen huolestuttavaa on huono-osaisuuden ja köyhyyden periytyminen. Meillä ei ole varaa siihen, sillä kuten THL:kin toteaa joulukuussa julkaisemassaan Suomalaisten hyvinvointi ja palvelut -tutkimuksessa, hyvinvoinnin eriarvo on kallista tuhlausta", toteaa ministeri Huovinen.
Terveys- ja hyvinvointierojen torjuminen on ollut poliittisella agendalla jo kauan ilman merkittäviä tuloksia.
"Näyttää siltä, että emme ole täysin ymmärtäneet tai osanneet riittävästi tarttua niihin monimutkaisiin rakenteellisiin syihin, jotka ovat erojen taustalla. Rakenteellisia ongelmia ei voida ratkaista vain yksittäisillä toimenpiteillä. Tarvitsemme niin tutkimusta, reippaita puheenvuoroja kuin aktiivista kansalaiskeskusteluakin näistä aiheista", Huovinen korostaa.
Myös osallistumisen vahva jakautuminen eri väestöryhmien välillä on lisääntymässä. Aktiivisimpia osallistujia ovat hyvin toimeentulevat, koulutetut ja vanhemmat ikäluokat. Yksinäisyys puolestaan kasaantuu jo valmiiksi vaikeassa asemassa oleville ihmisille.
Sosioekonomiset erot ovat kasvussa Suomessa. Hyvä- ja huono-osaisuus kasautuu yhä selvemmin ääripäihin: tuloerot ovat kasvaneet voimakkaasti parin viimeisen vuosikymmenen aikana ja terveyserot ovat OECD-maiden kärkeä.
"Erityisen huolestuttavaa on huono-osaisuuden ja köyhyyden periytyminen. Meillä ei ole varaa siihen, sillä kuten THL:kin toteaa joulukuussa julkaisemassaan Suomalaisten hyvinvointi ja palvelut -tutkimuksessa, hyvinvoinnin eriarvo on kallista tuhlausta", toteaa ministeri Huovinen.
Terveys- ja hyvinvointierojen torjuminen on ollut poliittisella agendalla jo kauan ilman merkittäviä tuloksia.
"Näyttää siltä, että emme ole täysin ymmärtäneet tai osanneet riittävästi tarttua niihin monimutkaisiin rakenteellisiin syihin, jotka ovat erojen taustalla. Rakenteellisia ongelmia ei voida ratkaista vain yksittäisillä toimenpiteillä. Tarvitsemme niin tutkimusta, reippaita puheenvuoroja kuin aktiivista kansalaiskeskusteluakin näistä aiheista", Huovinen korostaa.
Myös osallistumisen vahva jakautuminen eri väestöryhmien välillä on lisääntymässä. Aktiivisimpia osallistujia ovat hyvin toimeentulevat, koulutetut ja vanhemmat ikäluokat. Yksinäisyys puolestaan kasaantuu jo valmiiksi vaikeassa asemassa oleville ihmisille.
"Jos syrjässä olevien ääntä ei kuulla, ei palvelujärjestelmäkään kykene muuttumaan heitä tavoittavaan suuntaan", Huovinen tähdentää.
"On uskottava myönteisten muutosten mahdollisuuteen. Eriarvoistumisen jatkuminen ei ole itsestäänselvä kehityskulku, vaan voimme vaikuttaa siihen. Joitakin päätöksiä on jo tehty. Köyhyysryhmän esiin nostama perheiden matalan kynnyksen kotiapu ilman lastensuojeluasiakkuutta toteutuu uuden sosiaalihuoltolain myötä. Tämä luo uskoa siihen, että politiikalla voidaan rakentaa parempaa tulevaisuutta, jos siihen on halua ja tahtoa", Huovinen muistuttaa.
erityisavustaja Laura Lindeberg, p. 040 826 8292, [email protected]
Susanna Huovinen