Alueellisista romaniasiain neuvottelukunnista
Sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee yhteistyössä sisäasiainministeriön kanssa asetusta romaniasiain hallinnon kehittämiseksi. Tarkoitus olisi vakinaistaa neljän alueellisen romaniasiain neuvottelukunnan työ. Nyt nämä neuvottelukunnat toimivat lääninhallitusten yhteydessä pienen erillismäärärahan turvin. Romaniasiain neuvottelukunta toivoo, että alueellisten neuvottelukuntien toiminta vakinaistetaan valtion vuoden 2004 talousarviossa.
Alueelliset romaniasiain neuvottelukunnat
Alueelliset romaniasiain neuvottelukunnat aloittivat toimintansa lääninhallitusten yhteydessä 1996. Neljästä alueellisesta romaniasiain neuvottelukunnasta on saatu hyviä kokemuksia. Ne toimivat viranomaisten ja romanien yhteistyöelimenä alueellisella tasolla edistäen alueensa romanien elinolosuhteita ja tiedottamalla romanikulttuurista. Useaan kuntaan on perustettu paikallisia romanityöryhmiä alueellisten neuvottelukuntien toimesta. Alueelliset neuvottelukunnat ovat lisänneet romanien osallistumista päätöksentekoon ja toteuttaneet läheisyysperiaatteen toteutumista paikallistasolla.
Romaniväestön elinolosuhteet ja toimeentulo ovat edelleen valtaväestöä heikommat. Ongelmat on nähtävissä muun muassa romanien valtaväestöä vaikeammassa työllistymisessä sekä toimeentulo-ongelmissa. Romanien sosio-ekonomista asemaa voidaan parantaa luomalla palveluja ja menetelmiä, joilla romanit voivat turvallisesti osallistua yhteiskunnan toimintaan luopumatta omasta kulttuuristaan.
Syrjinnän kiellolla on ollut merkittävä osuus romanien tasa-arvoisuuden kehitykselle. Jotta yhteiskunnan tarjoamat palvelut toteutuisivat tosiasiallisesti ja nostaisivat romanit sosio-ekonomisesti tasa-arvoiseen asemaan valtaväestön kanssa, on palveluja kehitettävä romaniväestön luottamusta nauttiviksi. Lääneissä toimivien alueellisten neuvottelukuntien tehtäväksi voidaan nähdä luottamusta nauttivien palvelujen kehittäminen alue- ja kuntatasolla.
Tämä merkitsee romaniväestölle tarjottavien hyvinvointipalvelujen kuten päivähoitopalvelujen uudistamista ja yhteensovittamista yleisten varhaiskasvatustavoitteiden sekä muiden sosiaali- ja terveyspalvelujen kanssa. Kulttuuriset lähtökohdat luovat uusia edellytyksiä myös elinkeino- ja kulttuuritukien suuntaamisessa, asumispalvelujen alueella sekä vankeinhoidossa. Romanien koulutukseen tarvitaan lisätukea peruskoulun keskeyttämisten ja aikuiskoulutuksen kehittämiseksi. Nuorten koulukeskeyttämistä on onnistuttu ehkäisemään romaneille suunnattujen ohjelmien ja projektien avulla. Romanien koulutuksessa on käynnissä hyvä kehitys ja koulutustaso on noussut. Kokonaistilanteen parantuminen edellyttää tukitoimia koulutukseen ja työllisyyteen.
Presidentti Tarja Halonen teki 2001aloitteen Euroopan neuvoston parlamentaariselle yleiskokoukselle, jossa hän esitti yleiseurooppalaisen neuvoa antavan romanielimen perustamista. Aloite on lähtenyt liikkeelle Euroopan neuvoston ministerikomiteassa. Aloitteen eteneminen on Suomen ulkopoliittisen linjan prioriteetti vähemmistö- ja ihmisoikeuskysymyksissä. Ulkopoliittinen suuntaus edellyttää sisäpolitiikalta johdonmukaisuutta romaniasiain hoidossa ja romanikysymysten esiin nostamista kansallisella tasolla.