Alle 23-vuotiaan pitäisi päästä psykiatriseen hoitoon kolmen kuukauden kuluessa
Sairaanhoitopiirien nuorisopsykiatriasta vastaavat ylilääkärit suosittavat yksimielisesti sitä, että hoidon tarpeessa olevan alle 23-vuotiaan pitäisi päästä psykiatriseen erikoissairaanhoitoon kolmen kuukauden kuluessa riippumatta asuinpaikasta. Ikäraja koskisi kaikkea erikoissairaanhoitoa eli sekä osastoilla tapahtuvaa hoitoa että avohoitoa. Suositus yhdenmukaisesta hoitoon pääsyn ikärajasta psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa tehtiin 4. marraskuuta peruspalveluministeri Paula Risikon koolle kutsumassa kokouksessa. Suositus esitellään perjantaina 7. marraskuuta kokoontuville sairaanhoitopiirien johtajille.
Käytännössä lasten- ja nuorisopsykiatrista hoitoa koskeva yhtenäinen ikäraja kirjattaisiin erikoissairaanhoitolakiin tai sitä täsmentävään asetukseen. Sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee tarvittavat muutokset nopealla aikataululla. Jatkossa asiasta säädettäisiin uudessa terveydenhuoltolaissa tai sen perusteella annettavassa asetuksessa, jotka koskevat erikoissairaanhoidon lisäksi myös perusterveydenhuoltoa sekä tarvittaessa myös muussa lainsäädännössä.
Sairaanhoitopiirien ylilääkärit olivat yksimielisiäsiitä, että valtakunnallisesti yhtenäisen ikärajan puute on asettanut psykiatrista hoitoa tarvitsevat nuoret eriarvoiseen asemaan eri puolilla Suomea. Tämä johtuu siitä, että psykiatriseen erikoissairaanhoitoon pääsevien nuorten ikärajat vaihtelevat sairaanhoitopiireittäin. Pahimmassa tapauksessa tämä tarkoittaa sitä, että varsinkin aikuistumassa olevat 18-22-vuotiaat nuoret helposti kuuluvat aikuispsykiatrian piiriin, jossa hoitoon on päästävä kuudessa kuukaudessa.
Kokous päätti myös siitä, että lasten ja nuorten psykiatrisen hoidon ja laajemminkin tarjolla olevien mielenterveyspalveluiden yhtenäistämistä koko maassa jatketaan. Päätös perustui ministeri Risikon näkemyksiin. ”Pelkkään ikärajaan tuijottaminen ei riitä. Käsitteiden sisältöäkin on tarkennettava: puhutaanko nuorten mielenterveyspalveluista vai nuorisopsykiatriasta ja sisällytetäänkö mielenterveyspalveluihin myös nuorille tarkoitetut päihdepalvelut? Tätä selvitystyötä edellyttää jo mielenterveyslaki” huomautti Risikko. Kokouksessa suositettiin, että lain edellyttämään työhön ryhdyttäisiin kussakin sairaanhoitopiirissä.
Ennen laajamittaisia säädös- tai muita muutoksia yhtenäisten käytäntöjen saamiseksi tarvitaan kuitenkin alueellisia selvityksiä lasten, nuorten ja aikuisten mielenterveys- ja päihdepalvelujen tilanteesta kokonaisuutena. Kokouksessa nousivat esille erityisesti lastensuojelun piirissä olevien nuorten mielenterveysongelmat. Tätä selvitystyötä varten perustettaisiin kuhunkin sairaanhoitopiiriin työryhmä. Lisäksi alueellista työtä sovitettaisiin yhteen myös valtakunnallisesti.
Tiedonkeruun yhdenmukaistamista kehitetään Stakesin (vuoden alusta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) ja TEO:n (vuoden alusta Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto) johdolla yhteistyössä kentän toimijoiden kanssa. Tarkoitus on parantaa tiedonsaantia mielenterveyspalveluiden saannista sekä hoitotakuun toteutumisesta eri puolilla Suomea.
Lisätietoja:
Lääkintöneuvos Erna Snellman, puh. (09) 160 74190, 050 340 5542