Suomesta voi tulla genomitiedon hyödyntämisen mallimaa
Perimän tutkimus on kehittynyt niin, että terveyttä voidaan edistää ja sairauksia hoitaa entistä yksilöllisemmin. Sen lisäksi, että jokainen suomalainen hyötyy tieteen edistysaskelista, Suomella on kaikki edellytykset nousta kansainvälisesti tavoitelluksi yhteistyökumppaniksi genomitutkimuksessa ja edelläkävijäksi genomiikka-alan yritystoiminnassa. Tavoitteiden saavuttamiseksi Suomelle on laadittu ehdotus genomistrategiaksi.
Kansallisen genomistrategian tarkoitus on tukea ja ohjata terveydenhuoltoa valmistautumaan genomitiedon hyödyntämiseen tehokkaasti jo lähivuosina. Tavoitteena on ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen genomitiedon avulla siten, että yksilön oikeusturva ja oikeudenmukainen kohtelu turvataan.
”Geeniperimään liittyvän tiedon avulla voidaan tehdä parempia yksilöllisiä valintoja, kohdentaa sairauksien varhaista diagnostiikkaa sekä valita parhaiten tehoava hoito”, kuvaa johtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki sosiaali- ja terveysministeriöstä.
”Jos genomistrategian ehdotukset toteutuvat, yhteiskunta voi hyötyä terveydenhuollon kustannusten nousun taittumisesta ja resurssien paremmasta kohdentamisesta. Ehdotusten toteutuminen varmistaisi myös, että Suomi on kansainvälisesti houkutteleva tutkimus- ja liiketoimintaympäristö genomiikan alalla”, toteaa johtaja Antti Kivelä Sitrasta.
Genomistrategia toteuttaa STM:n johdolla tehdyn Sote-tieto hyötykäyttöön -strategian sekä kansallisen Terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategian linjauksia ja päätöksiä.
”Genomistrategia on merkittävä virstanpylväs kansallisen terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategian toimeenpanossa. Toteutuessaan se tukisi hallitusohjelman tavoitteita etenkin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen, tasa-arvon, osaamisen vahvistamisen ja kilpailukyvyn alueilla. Strategian toimeenpano vaatii toimia ja yhteistyötä poikkihallinnollisesti” toteavat perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula ja elinkeinoministeri Olli Rehn.
Strategia muodostuu seitsemästä päätavoitteesta toimenpide-ehdotuksineen
Mahdollistavat tavoitteet luovat edellytykset genomitiedon täysimääräiselle hyödyntämiselle terveydenhuollossa, tutkimus- ja yritystoiminnassa sekä ihmisten omassa elämässä.
- Genomitiedon käytölle on eettiset periaatteet ja lainsäädäntö.
- Genomitutkimus on liitetty kiinteästi terveydenhuollon toimintaan.
- Terveydenhuollon henkilöstöllä on hyvät valmiudet genomitiedon käyttöön.
- Suomessa on genomitiedon tehokkaan hyödyntämisen mahdollistavat tietojärjestelmät.
Hyödyntävät tavoitteet tuottavat genomitiedon käytöstä koituvat varsinaiset hyödyt yksilölle, suomalaiselle terveydenhuollolle ja yhteiskunnalle.
- Genomitietoa käytetään laajasti terveydenhuollossa yksilön ja väestön tarpeista lähtien.
- Ihmiset kykenevät hyödyntämään genomitietoa omassa elämässään.
- Genomiikassa Suomi on kansainvälisesti houkutteleva tutkimus- ja liiketoimintaympäristö.
Lisäksi sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä esittää kansallisen genomikeskuksen perustamista. Sen tehtävänä olisi vastata valtakunnallisen genomitietokannan kehittämisestä ja useiden genomistrategiaan sisältyvien toimenpiteiden toimeenpanosta. Keskuksen perustamisesta olisi säädettävä lailla ja sen kansallinen rahoitus olisi varmistettava.
Lisätiedot
johtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki, sosiaali- ja terveysministeriö, p. 0295 163 382, [email protected]
johtava asiantuntija Tuula Tiihonen, Sitra, p. 0294 618 269, [email protected]
THL Biopankki ja Helsingin yliopiston Suomen molekyylilääketieteen instituutti (FIMM) julkistivat tänään käynnistävänsä laajan kansainvälisen geenitutkimushankkeen, jonka tavoitteena on selvittää geenien merkitystä sairauksien synnyssä, ehkäisyssä ja hoidossa sekä mahdollisten uusien lääkehoitojen kehittämisessä. Hanke toteutetaan akateemisten tutkimuslaitosten ja kansainvälisten lääkeyhtiöiden yhteistyönä. Kyseessä on jo kolmas merkittävä uusi avaus terveysalalla tänä vuonna.