Sosiaali- ja terveydenhuollossa vahvistettava yhteisvastuuta ja valtion ohjausta
Sote-uudistuksen onnistuminen edellyttää nykyistä selvempää valtion ohjausta ja ennen kaikkea kaikkien toimijoiden yhteisvastuuta, katsovat sosiaali- ja terveysministeriön asettamat selvityshenkilöt. Samanaikaisesti on edistettävä ihmisten hyvinvointia ja terveyttä sekä ymmärrettävä julkisten varojen rajallisuus.
Selvityshenkilöiden tehtävänä oli pohtia keinoja sosiaali- ja terveydenhuollon ohjauksen uudistamiseksi nykyistä vaikuttavammaksi.
Sote-rahoitus ja sisällöllinen ohjaus halutaan sovittaa yhteen niin, että ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja voidaan kaventaa kustannusvaikuttavalla tavalla. Se tarkoittaa, että valtio ohjaa itsehallintoalueita ottamaan käyttöön uusia yhdenmukaisia toimintatapoja, jotta samalla rahalla saadaan ihmisille vaikuttavampia palveluja kuin nyt. Valtion ohjausta on tarkoitus vahvistaa, kun sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen siirtyy itsehallintoalueille vuonna 2019.
Sote-uudistuksen johtamisessa korostuu kokonaisvaltainen näkökulma, jossa yhteisvastuu vaikuttavasta toiminnasta koskee kaikkia sosiaali- ja terveydenhuollon tasoja. Palvelujen vaikuttavuus on kiinni niin valtion ohjauksesta kuin yksittäisen sote-ammattilaisen ja asiakkaan kohtaamisesta.
Selvityshenkilöt ehdottavat yksinkertaista johtamismallia, joka toistuu samanlaisena kaikilla sosiaali- ja terveydenhuollon tasoilla. Mallissa otetaan huomioon se, mitä palveluita tuotetaan, millä voimavaroilla ja miten palveluiden vaikutuksia hyvinvoinnin edistämiseksi mitataan. Kansallisesti on linjattava sellaiset menettelytavat, joilla varmistetaan budjetissa pysyminen sekä palvelujen yhdenvertaisuus ja oikeudenmukaisuus. Palvelulinjaukset on tärkeää valmistella avoimessa vuorovaikutuksessa yhteiskunnan eri toimijoiden kanssa, mukaan lukien kansalaiset.
Selvityksessä ehdotetaan, että sosiaali- ja terveysministeriöön perustettaisiin kansallinen strateginen sote-yksikkö. Yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa yksikkö määrittäisi riittävät ja yhdenvertaiset sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistäisi kustannusvaikuttavia toimintatapoja. Yksikkö vastaisi voimavarojen jakoperusteista ja suuntaamisesta hyvinvointia parhaiten edistävällä tavalla. Lisäksi yksikkö vastaisi sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisesta arvioinnista.
Itsehallintoalueille perustettaisiin vastaavat alueelliset strategiset sote-yksiköt. Myös palvelujen tuottajilta edellytettäisiin samanlaista strategista järjestäytymistä. Lisäksi toiminnan tueksi perustettaisiin itsehallintoalueiden viisi yhteistä tutkimus- ja kehittämisyksikköä.
Selvityshenkilöt ehdottavat myös, että Kela ja työterveyshuolto otetaan osaksi sote-uudistusta. Esimerkiksi Kelan lääkekustannukset pitäisi ottaa osaksi itsehallintoalueen budjettia. Tällöin terveydenhuoltoa voidaan kannustaa potilaiden lääkkeettömiin hoitoihin. Lisäksi kustannusvaikuttavuus tulee ottaa oppiaineena osaksi sote-alan koulutusohjelmia. Kustannukset syntyvät pitkälti sote-ammattilaisten tekemistä päätöksistä.
Selvityshenkilöiden raporttia hyödynnetään valmisteltaessa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakia ja maakuntia koskevaa lainsäädäntöä.
Liitteet:
- Ota kantaa ohjausmallia koskevaan kyselyyn.
- Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusvaikuttava ja tehokas ohjaus (STM:n raportteja ja muistioita 5:2016)
- Kustannusvaikuttava ja tehokas ohjaus (.ppt, SlideShare)
- Kustannusvaikuttava ja tehokas ohjaus (.pdf)
- Miksi valtion ohjausta sosiaali- ja terveydenhuollossa pitää vahvistaa? Projektijohtaja Tuomas Pöystin videohaastattelu (Youtube)
- Sote- ja alueuudistuksen verkkosivut
Lisätietoja:
Projektijohtaja, alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti, p. 02951 63012
johtaja Tarja Kauppila, p. 044 754 3333
professori Anja Tuulonen, p. 040 779 6278
johtaja Päivi Voutilainen, p. 02951 63403