Työsuojelun valvontalakitoimikunta jätti mietintönsä

Työsuojelun valvontalakitoimikunta on selvittänyt vuodelta 1973 olevan työsuojelun valvonnasta ja muutoksenhausta työsuojeluasioissa annetun lain uudistamistarvetta. Toimikunta ehdottaa nykyisen lain korvaamista uudella lailla, jonka nimi olisi laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta. Kolmikantainen toimikunta on yksimielinen viranomaisvalvontaa koskevista ehdotuksistaan. Mietintöön liittyvä eriävä mielipide koskee lähinnä työnantajan ja työntekijöiden työsuojeluyhteistoimintaa koskevia ehdotuksia.

Työsuojelun valvontaa koskevissa säännösehdotuksissa on otettu huomioon työsuojeluviranomaisten valvottavaksi säädetyssä lainsäädännössä tapahtuneet muutokset. Keskeisimmät työsuojelua koskevat lait on uudistettu muutaman viime vuoden aikana. Työsuojeluviranomaisen ja työsuojelutarkastajan tiedonsaanti- ja tarkastusoikeudet ehdotetaan tarkistettavaksi niiden edellyttämällä tavalla. Uudessa laissa säädettäisiin työsuojeluvalvonnan toteuttamisesta, tarkastusten tekemisestä sekä kirjallisesta tarkastuskertomuksesta.

Työsuojeluvalvojalle tiukkenevat keinot säännösten vastaisen olotilan korjaamiseksi

Työsuojelutarkastajan ja työsuojeluviranomaisen toimivallan käyttöä koskevat pykälät ehdotetaan uudistettavaksi. Työsuojelutarkastaja ja työsuojeluviranomainen voisivat käyttää asian edellyttämällä tavalla tiukkenevia keinoja, jotta työnantaja korjaisi säännösten vastaisen olotilan.

Tarkastaja voisi antaa työnantajalle kirjallisen toimintaohjeen säädettyjen velvollisuuksien noudattamisesta. Kirjallinen kehotus olisi annettava, jos säännösten vastaisesta olotilasta aiheutuva vaara tai haitta on vähäistä suurempi tai jos työnantaja ei noudata toimintaohjetta. Ehdotetussa laissa nimetään asiat, joista kehotus voidaan antaa.

Annettuaan kehotuksen tarkastajan olisi seurattava toteuttaako työnantaja tarvittavat toimenpiteet määräajassa. Jos toimenpiteitä ei ole toteutettu, tarkastajan olisi siirrettävä asia työsuojeluviranomaisen käsiteltäväksi. Työsuojeluviranomainen eli työsuojelupiirin työsuojelutoimisto voisi velvoittaa työnantajan poistamaan säännösten vastaisen olotilan. Se voisi myös määrätä velvollisuuden tehosteeksi uhkasakon taikka teettämis- tai keskeyttämisuhan.

Jos työ aiheuttaa työntekijälle hengen tai terveyden menettämisen vaaran, työsuojeluviranomainen voisi kieltää sen jatkamisen, kunnes lainvastainen olotila on poistettu. Työnteon jatkamisen kieltoa, jossa voi olla kysymys esimerkiksi koneen tai työmenetelmän käyttämisen kiellosta, kutsuttaisiin edelleen käyttökielloksi. Tarkastaja voisi antaa väliaikaisen käyttökiellon, jos vaara on välitön.

Työsuojeluviranomaiset voisivat edelleen antaa myös suositusluonteisia neuvoja työsuojelun edistämiseksi. Toimintaohjeita annettaisiin säännösten vastaisen olotilan korjaamiseksi.

Rikosasian käsittelyssä työsuojeluviranomaista olisi kuultava kolmessa vaiheessa. Työsuojeluviranomaiselle olisi varattava tilaisuus tulla kuulluksi esitutkinnassa. Virallisen syyttäjän olisi varattava sille tilaisuus lausunnon antamiseen ennen syyteharkintaa. Tuomioistuimen olisi vieläasiaa käsitellessään varattava sille tilaisuus tulla kuulluksi.

Työsuojelun yhteistoiminnasta lisävelvoitteita yhteiselle työpaikalle

Laissa säädettäisiin myös työsuojelun yhteistoiminnasta työpaikalla, mutta työnantajat ja työntekijät voisivat tietyin rajoituksin sopia siitä toisinkin. Yhteistoiminnassa käsiteltäviä asioita olisivat työhön, työympäristöön ja työyhteisön tilaan liittyvät ja niihin vaikuttavat asiat. Yhteistoiminta-asioita olisi käsiteltävä riittävän ajoissa huomioon ottaen niiden valmistelun ja toteuttamisen aikataulu. Myös asioiden toteutumisen ja vaikutusten seuranta olisi yhteistoiminta-asia.

Työntekijän terveyteen ja turvallisuuteen välittömästi vaikuttavat asiat käsiteltäisiin asianomaisen esimiehen ja työntekijän kesken. Työsuojeluvaltuutetulla olisi oikeus osallistua asian käsittelyyn.

Edustuksellista työsuojelun yhteistoimintaa varten työntekijöillä olisi oikeus valita työsuojeluvaltuutettu. Valtuutetun valintaoikeus ei enää olisi riippuvainen työpaikan työntekijämäärästä. Ehdotetussa laissa on säännökset työsuojeluvaltuutetun valinnasta, tehtävistä, oikeuksista, koulutuksesta, ajankäytöstä, ansion menetyksen korvaamisesta ja irtisanomissuojasta.

Työsuojelupäällikkö olisi edelleen työnantajan edustajana työsuojelun yhteistoiminnassa. Ehdotetun säännöksen sanamuodolla pyritään selkeyttämään työsuojelunpäällikön tehtävää toimia työnantajaa edustavana yhteistoimintahenkilönä työsuojeluasioissa.

Ehdotettuun lakiin on otettu myös säännökset yhteisen työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta. Ne olisivat lisävelvoitteita, jotka eivät vähennä muita työsuojelun yhteistoimintavelvoitteita. Yhteisellä työpaikalla tarkoitetaan työpaikkaa, jolla on pääasiallista määräysvaltaa käyttävä työnantaja, mutta työtä kuitenkin teettää useampi työnantaja siten, että työ voi vaikuttaa toisten työntekijöiden turvallisuuteen. Jollei yhteisellä työpaikalla muusta sovita, työpaikan yhteisyydestä johtuvat työsuojelun yhteistoiminta-asiat käsiteltäisiin pääasiallistamääräysvaltaa käyttävän työnantajan ja tämän palveluksessa olevan työsuojeluvaltuutetun kesken.

Työsuojelun valvontalakitoimikunta jätti mietintönsä sosiaali- ja terveysministeriölle maanantaina 27. syyskuuta. Lakitoimikunnan puheenjohtajana oli johtaja Leo Suomaa ja pääsihteerinä neuvotteleva virkamies Pertti Siiki, kummatkin sosiaali- ja terveysministeriöstä. Lisäksi toimikunnassa olivat edustettuina eri viranomaiset ja työmarkkinaosapuolet.

Lisätietoja: johtaja Leo Suomaa, puh. (09) 1607 3102, 040-506 5450