Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien torjuntaan saatava lisää voimavaroja
Monissa kansainvälisissä vertailuissa menestynyt Suomi sijoittuu koti- ja vapaa-ajan tapaturmien määrässä läntisen Euroopan häntäpäähän. Valtioneuvosto onkin asettanut sisäisen turvallisuuden ohjelmassa tavoitteeksi, että koti- ja vapaa-ajan tapaturmat vähenevät niin, että vuoteen 2012 mennessä Suomi on Euroopan viiden parhaan maan joukossa koti- ja vapaa-ajan tapaturmien määrässä. Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien neuvottelukunnan valmistelema Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyn tavoiteohjelma vuosille 2007 – 2012 tähtää juuri tähän.
Neuvottelukunta pitää selvänä, että tavoitetta ei saavuteta ilman merkittäviä lisäpanostuksia torjuntatyöhön. Voimavarojen olisi oltava vähintään samaa luokkaa kuin työ- ja liikennetapaturmien torjunnassa.
Neuvottelukunta ehdottaa toteutettavaksi monia toimia kuntien eri hallinnonaloilla ja erityisesti terveydenhuollossa. Toimenpiteet on ryhmitelty voimavarojen vahvistamiseen, alueellisen ja paikallisen työn vahvistamiseen, tilastoinnin ja seurannan kehittämiseen ja osaamisen vahvistamiseen. Lisäksi neuvottelukunta tekee koko väestöä koskevia ja ikäryhmittäisiä toimenpide-ehdotuksia.
Tapaturmien torjuntatyö näkyy välittömästi hoidon tarpeen vähenemisenä ja sitä kautta kustannusten pienenemisenä. Kunnissa tehty ehkäisevä työ tuottaa erittäin hyviä tuloksia. Kunnissa on käynnistetty turvallisuussuunnittelun kehittäminen yhteistyössä kunnan johdon, pelastustoimen ja poliisin kanssa.
Suuria kustannuksia työnantajille ja vakuutusyhtiöille
Koti- ja vapaa-ajan tapaturmat aiheuttavat inhimillisten kärsimysten lisäksi suuria kustannuksia esimerkiksi työnantajille ja vakuutusyhtiöille, joiden maksettaviksi tulevat työstä poissaolot ovat ne sitten tilapäisiä tai pysyviä. Kaikkien, joille kustannuksia koituu, kannattaisi osallistua tapaturmien vähentämiseen. Samoin kuin työ- ja liikennetapaturmissa myös koti- ja vapaa-ajan tapaturmissa vakuutetun pitäisi saada vakuutusmaksullaan paitsi korvausta myös lisää turvallisuutta. Torjuntatyön kustannus-vaikuttavuus-suhde on osoitettu hyväksi.
Alkoholi usein tapaturman taustalla
Alkoholi on monien Suomessa sattuvien tapaturmien taustalla. Joidenkin selvitysten mukaan jopa puolet terveyskeskuksiin tulevista tapaturmapotilaista on humalassa. Valtioneuvoston turvallisuustavoitetta ei voida saavuttaa, ellei toteuteta alkoholin kulutukseen nopeasti vaikuttavia toimia. Niitä ovat ainoastaan hintaan ja saatavuuteen vaikuttaminen. Valistukseen pohjautuva asenteiden ja kulttuurin muutos vaatii toteutuakseen pitkän ajan.
Tuloksista näyttöä mm. lastentapaturmissa ja lonkkamurtumissa
Torjuntatyön tuloksista on näyttöä. Esimerkiksi lasten vakavat tapaturmat ovat vähentyneet, joskin tapaturma on edelleen lasten yleisin kuolinsyy. Liikenneturvallisuuden paraneminen on vähentänyt lasten liikennetapaturmia. lasten tapaturmien ehkäisyyn on kiinnitetty yleensäkin paljon huomiota, mm. lasten ympäristöä on muutettu turvallisemmaksi ja tuoteturvallisuutta on parannettu selvästi. Lasten kuolemaan johtavat tapaturmat ovat useimmiten liikennetapaturmia tai hukkumisia.
Toisena esimerkkinä on yhteiskunnalle erittäin kalliin tapaturman aiheuttaman vamman, lonkkamurtumien, ilmaantuvuuden kääntyminen laskuun. Muutoksen taustalla on monien eri toimijoiden toimenpiteitä: terveyden- ja sosiaalihuollon ammattilaisten työ, mm. ehkäisevät kotikäynnit, vanhusten toimintakyvyn edistäminen, jalankulkijoiden kelitiedotteet ja liukuesteiden käyttö.
Taustaa
Suomessa kolme neljäsosaa kaikista tapaturmista on koti- ja vapaa-ajan tapaturmia. Liikenne- ja työtapaturmien määrä on pitkällä aikavälillä vähentynyt, kun taas koti- ja vapaa-ajan tapaturmien määrä on kasvanut. Koti- ja vapaa-ajan tapaturmissa kuolee vuosittain 2 200 ihmistä. Sairaalahoitoa vaativa vamma sattuu tavallisimmin kotona tai vapaa-aikana. Vuonna 2004 runsaasta 90 000 sairaalahoitoa vaatineesta tapaturmasta kirjattiin liikennetapaturmaksi runsaat 8 000 hoitojaksoa ja työtapaturmaksi 4 000 hoitojaksoa. Koti-, liikunta- tai muuksi vapaa-ajan tapaturmaksi kirjattiin lähes 50 000 hoitojaksoa. Lopusta kolmanneksesta tapaturmia puuttui luokittelu. Väestöhaastattelujen mukaan koti- ja vapaa-ajan tapaturmien määrä on kaksinkertaistunut viimeisen 20 vuoden aikana.
Kansainvälisissä vertailuissa Suomi sijoittuu huonosti. Kansallisten tilastojen vertailuun liittyy ongelmia, jotka johtuvat mm. luokituskäytäntöjen ja kuolemansyyn tutkimuksen erilaisuudesta. Joka tapauksessa verrattaessa EU 15-aluetta (+Norja) Suomessa sattuu kaikkein eniten kuolemaan johtaneita koti- ja vapaa-ajan tapaturmia. Myös koko EU 25-aluetta tarkasteltaessa Suomi sijoittunee tilastojen loppupäähän.
Lisätietoja:
Johtaja Tapani Melkas, STM, (neuvottelukunnan puheenjohtaja), puh. (09) 160 73886
Ylitarkastaja Merja Söderholm, STM, (neuvottelukunnan sihteeri), puh. (09) 160 74028
Projektipäällikkö Auli Paavola, Lastensuojelun Keskusliitto (neuvottelukunnan sihteeri), puh. (09) 329 60217
Julkaisu Turvallisesti Kotona ja vapaa-aikana. Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyn tavoiteohjelma vuosille 2007 – 2012. Sosiaali- ja terveysministeriö Julkaisuja 2006:24.
Julkaisua myy Yliopistopaino, puh. (09) 7010 2374 books@yliopistopaino.fiLinkki toiselle sivustolle, www.yliopistopaino.fi/kirjamyyntiLinkki toiselle sivustolle
Julkaisu on kokonaisuudessaan STM:n verkkosivuilla osoitteessa www.stm.fiLinkki toiselle sivustolle > Julkaisut